Jonna Tervomaa tramppaa kesällä Somerolla

0
Jonna Tervomaa sanoo musiikin olevan herkälle ihmiselle hyvä keino pitää jonkinlaista etäisyyttä rankimpaan aikuisten maailmaan.

Jonna Tervomaan piti viettää rauhallinen kirjoituskesä ja tehdä uutta musiikkia sillä välin, kun bändinsä soittajat keikkailevat Ismo Alangon kanssa. Suunnitelmat muuttuivat hiukan laulajan päädyttyä ”kesätöihin” Somerolle. Forssan lukioajoilta tuttu äidinkielenopettaja Kaija Parko houkutteli hänet mukaan kirjoittamaansa kesänäytelmään.

Tervomaa käy nyt Somerolla Rauli ”Badding” Somerjoen , Unto Monosen ja M.A. Nummisen tuotantoon perustuvan Oi, jospa kerran -musiikkinäytelmän harjoituksissa. Somerolaisen musiikin alkujuurille vievää näytelmää esitetään Esakalliolla heinäkuussa.

– Kaija Parko ei opettanut minua, mutta olin mukana hänen kirjoittamissaan ja ohjaamissaan koulunäytelmissä. Hän oli vaikuttava persoona ja loisti koulussa energiaa, jolla oli pitkäaikaisia vaikutuksia. Tässä välissä olemme tavanneet vain kerran, kun hyppäsin Forssan bussiin ja istuin sattumalta hänen viereensä, Tervomaa kertoo.

Hän ei heti tarttunut Parkon tarjoukseen, mutta muutti mieltään luettuaan käsikirjoituksen, jossa somerolaismuusikot tapaavat toisiaan fiktiivisissä kohtauksissa.

– Käsikirjoitus oli niin hyvä, että alkoi tuntua tärkeältä olla mukana tekemässä näytelmää. Olen kaikkien noiden kolmen musiikkia kuullut; siltähän ei ole voinut kukaan välttyä, Tervomaa naurahtaa ja korostaa somerolaisen musiikkiperinnön merkitystä.

– Minua alkoi kiehtoa ajatus saada tehdä kappaleista omia versioita. Näillä kolmella on paljon musiikkia, jota naiset ovat vähemmän esittäneet, joten niihin tulee eri näkökulma pelkästään jo naisen äänellä laulettuna.

Tervomaa esiintyy näytelmässä ilman puheroolia. Hän esittää viisi kappaletta ja on mukana kahdessa muussa.

– Suunnittelen kappaleiden sovitukset yhdessä näytelmän bändin kanssa.

Tervomaalla on vahva suhde teatteriin, mutta sen tekoon hän ei ole aiemmin osallistunut.

– Musiikin rooli näytelmissä on kiehtova ja vaikuttava: saman kohtauksen saa musiikilla vietyä mihin suuntaan tahansa. Musiikki on voimakas työkalu.

Forssassa syntyneen Tervomaan äidin suku on Somerolta, jossa laulaja vietti pienenä paljon aikaa.

– Äitini sisarukset ovat syntyneet Somerolla ja isovanhempani Kalliolat on haudattu Somerolle. Lapsena kävin Somerolla usein ja juureni ovat vahvasti niillä seuduilla. On hienoa olla mukana toiminnassa, joka elävöittää aluetta.

Someron kesätyö ei haittaa Jonna Tervomaan uppoutumista uuden levyn materiaalin työstämiseen.

– Työ on hyvällä mallilla eikä käynnistysvaikeuksia ole ollut. Kesäkuussa pääsen jo studioon ensimmäisen uuden biisin kanssa. Se julkaistaan alkusyksystä ja levy on tarkoitus on saada ulos viimeistään alkuvuodesta.

Tervomaa sai vuoden alussa kolmevuotisen taiteilija-apurahan, joka mahdollistaa keskittymisen muusikin tekemiseen.

Varokaa vaan: ammennan varmasti Someron vierailuistani aiheita lauluihin, Jonna Tervomaa nauraa.

– Tunnen olevani inspiroituneempi kuin koskaan aiemmin. Sitä on vaikea selittää nuoruutta ihailevalla alalla, 46-vuotias muusikko hymähtää.

– Nyt työskentelyni mahdollisuudet ovat rajattomat, kun on ammattitaitoa, kokemusta, kontakteja, työkaluja ja lapsikin pian kymmenvuotias.

Tervomaa miettii, että hänen tekemisensä terävöityi jo toissa vuonna ilmestyneen Ääni-levyn kanssa. Sen tuotti The Posies -yhtyeen keulakuva, yhdysvaltalainen Ken Stringfellow .

– Kun saa tehdä pitkää uraa, haluaa itsensä ja yleisönsä takia mennä yhä syvemmälle. Historia kulkee mukana, mutta en aio pysähtyä. Olen mukana popmusiikin ikuisessa liikkeessä. Pidän keikoilla mukana biisejä, joita ihmiset haluavat kuulla, mutta tykkään haastaa itseäni niin, että ajatukset kehittyvät. Raikas ote välittyy elinvoimana yleisöön.

Jonna Tervomaa syventyy asioihin ja julkaisee uutta materiaalia hitaasti. Ensimmäiset levyt ilmestyivät parin vuoden välein, mutta Parempi loppu- ja Eläköön -levyjen välillä vierähti kuusi vuotta.

– Siinä välissä isä sairastui, lapsi syntyi ja isä kuoli. Kyllästyin musiikkibisnekseen joksikin aikaa, mutta nyt on uusi aika alkamassa. Ensimmäistä levyä edeltänyt keskeneräisyyden tunne on tallella ja siksi asentoa täytyy aina tarkistaa.

Tervomaa on popmuusikkona ja rocklaulajana kulkenut aina omia polkujaan ja erottunut muista niin äänellään ja musiikillaan kuin tyylillään ja tulkinnallaan. Viime aikoina hän on tutkinut ääntä yhä enemmän ja tehnyt myös kenttä-äänityksiä musiikkinsa rakennusaineeksi.

– Käytän keikoilla erilaisia ihmisten aiheuttamia ja luonnon tuottamia ääniä. Äänitykset eivät ole esityksen painopisteitä, vaan efektejä siinä missä kitaran kaiku. Olen edelleen laulaja ja lauluntekijä. Keikkojen keskiössä ovat biisit ja niiden esittäminen, mutta triossa on tilaa kokeiluille.

Tervomaan nykyiseen trioon kuuluvat multi-instrumentalisti Niko Votkin ja kitaristi Jussi Jaakonaho , jonka kanssa Tervomaa työskenteli pitkään jo uransa alkuvaiheessa.

– Meillä on mittava yhteinen historia ja pitkän tauon jälkeen olemme löytäneet mahtavan uuden vaihteen, joka hyötyy aiemmasta yhteistyöstä.

Jonna Tervomaa tykkäsi pienestä pitäen laulaa ja esiintyä, muttei haaveillut musiikista ammattia. Kymmenvuotiaana hän päätyi Syksyn Sävel -kilpailuun, voitti sen kappaleella Minttu sekä Ville ja levytti 1980-luvulla kolme albumia.

– Mukana oli iso kannustusjoukko ja kotiväki tukena taustalla, mutta kukaan ei osannut arvata seurausten suuruutta. Kyllästyin lopulta kaikkeen pyöritykseen ja julkisuuteen. Onneksi ympärilläni oli selväpäisiä ihmisiä, jotka antoivat hälyn hiipua.

Tervomaa muutti lukion jälkeen nykyiseen kotikaupunkiinsa Helsinkiin ja opiskeli yliopistolla pari vuotta kirjallisuutta kunnes veri alkoi vetää taiteilijaa treenikämpälle ja estradeille.

– Yhteissointi ja vuorovaikutus bändin kanssa elähdyttää. On hienoa tehdä musiikkia yhdessä.

Tervomaa ideoi uransa alusta asti kappaleittensa melodioita, jotka kehiteltiin lopulliseen muotoonsa kokeneempien ammattilaisten kanssa. Kolmannelta levyltä asti on kuultu myös hänen kokonaan omia sävellyksiään. Ääni-levyllä kaikki kappaleet ovat Tervomaan säveltämiä ja sanoittamia.

– Alkuun oma sävellystyö tuntui utopistiselta ajatukselta, joten toin raakademoja muiden muokattavaksi, mutta huomasin, että omiin sävellyksiinsä saa tuotettua tekstin paljon helpommin kuin muiden sävellyksiin.

Tervomaa ei takerru runomittaan, vaan tykkää siitä, että aivot välillä nyrjähtelevät.

– Nyrjähtely ei ole kuitenkaan itsetarkoitus. Se on parasta, kun syntyy jotain yksinkertaista. Jotkut lyriikat tippuvat suoraan sävellyksiin, mutta valtaosa syntyy perseellään istumisen ja kovan työstämisen jälkeen. Tykkään ajatella englanninkielistä rytmiä ja jättää rivien väliin tilaa kuulijalle.

– En yritä miellyttää mahdollisimman monia, mutta on hienoa löytää yhteys isompaan yleisöön. Vahvan kappaleen potentiaalin tunnistaa sitä tehdessään.

Tervomaa ei ole alkanut kirjoittaa kappaleita muille eikä innostu muutenkaan räätälöidyistä biiseistä.

– Haluan pitää oman musiikkini mysteerin. Olisi musiikin alentamista ruveta laskelmoimaan tiimin kanssa yhtälöä, jolla saataisiin tietynlainen hitti kasaan.

Jonna Tervomaan keikkakalenteriin on merkitty Nosturi Helsingissä 13.6., Provinssi Seinäjoella 27.6., Suisto-klubi Hämeenlinnassa 23.8., TTT-klubi Tampereella 24.8. ja On the Rocks Helsingissä 5.9. Lisäksi hänet nähdään Someron Esakallion kesänäytelmässä Oi, jospa kerran 18.7.–28.7.

LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ

 

Jonna Tervomaa

Syntyi Forssassa 7.1.1973.

Asuu Helsingissä tyttärensä kanssa.

Julkaissut levyt Jonna Tervomaa (1998), Neljä seinää (1999), Viivalla (2001), Halo (2004), Parempi loppu (2007), Eläköön (2013) ja Ääni (2017). 8. albumi ilmestyy ensi talvena.

Palkittu muun muassa kahdeksalla Emmalla, Teosto-palkinnolla ja Soundi-palkinnolla.

Teki nuorena koripallouran FoKoPon eli Forssan Koripoikien riveissä: saavutti A-tyttöjen Suomen mestaruuden ja naisten edustusjoukkueessa SM-pronssin. Pelasi myös A-tyttöjen ja 22-vuotiaiden maajoukkueissa.

Urheilee monipuolisesti, lukee, ihailee luontoa ja ahmii elokuvia.

Motto Minna Canthilta: Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.