Ketkä kaiversivat nimensä kallioon Mathildedalissa?

0
Jorma Ponkala on vahvistanut osan Mathildedalin kalliokaiverruksista maalilla tai liidulla, jotta ne ovat paremmin luettavissa.

Mathildedalin kesäteatterin takana on kallioon kaiverrettuna kymmenittäin nimiä ja päivämääriä. Yhdessä kohdassa lukee ”C. Fagerström 4.11.1883”, toisessa lukee ”3.5.1934 K G” ja perään on piirretty sydämen kuva.

– Tässä lukee vain ”KALL”, eli siitä taitaa puuttua E-kirjain. Ehkä laivan pilli on soinut ja on täytynyt lähteä, naurahtaa perniöläinen Jorma Ponkala.

– Ja tässä lukee ”SVANEN”. Se on yksi harvoja nimiä, jotka kaiverruksista tunnetaan, eli täällä tiedetään käyneen sen nimisen laivan, hän mainitsee.

Kirjoitukset ovat olleet kalliossa vuosikymmenien ajan. Monien niistä arvellaan olevan Mathildedalin rannassa käyneiden merimiesten kaivertamia.

– Lastin purku oli hidasta, joten merimiehillä oli aikaa. Hehän eivät koske lastiin, koska sitä varten ovat ahtaajat, Ponkala hymyilee.

Ponkala arvioi, että nimen kaivertaminen kallioon on kestänyt pari tuntia, joten ihan hetken mielijohteesta sitä ei ole tehty. Hän on löytänyt kalliolta vielä jopa vanhoja työkaluja, joita kaivertajat ovat käyttäneet.

– Kaiverruksia on tehty kivillä ja metallin kappaleilla.

Paikalliset asukkaat ovat aina olleet tietoisia kaiverrusten olemassaolosta. Nyt ne tulevat myös laajempaan tietoon ja niitä on entistä helpompi käydä tutkimassa, sillä Jorma Ponkala on kaivanut niitä kevään aikana esille. Suurin osa nimistä ja nimikirjaimista oli rapautunut näkymättömiin tai peittynyt sammalen ja jäkälän alle.

– Minua rupesi sapettamaan, että vain neljä niistä näkyi. Niiden tekijät ovat kuitenkin halunneet, että heidän nimikirjoituksensa säilyisivät todella pitkään, Ponkala selittää.

Kun Ponkala sai paikkakuntalaisilta tukea ajatukselleen ja Museovirastokin antoi luvan varovaiseen puhdistukseen, hän ryhtyi työhön. Hän alkoi rapsuttaa tekstejä esiin ensin paljain käsin ja sitten pienellä moottoroidulla taltalla, joka irrottaa jäkälän tehokkaasti mutta hellävaraisesti. Osan teksteistä hän on puhdistuksen jälkeen vahvistanut maalilla tai liidulla.

– Tekstejä on löytynyt yli 90, ja niistä noin 20–30 olen vahvistanut.

Osaa teksteistä on jo todella vaikea erottaa kalliosta. Ponkala on metsästänyt kirjainten kulkua sormituntumalla.

– Jos ura tuntuu sormella kokeilemalla sileältä, se on ihmisen tekemä.

Osassa kirjoituksia on vuosiluku, ja niiden perusteella vanhimmat kaiverrukset ovat 1860-luvulta. Silloin merenpinta oli noin puoli metriä ylempänä. Uusimmat kirjoitukset on tehty 1990-luvulla.

Kaiverrusten tekijöitä ei juurikaan ole tiedossa, mutta jonkun nimistä Ponkala on tunnistanut läheisestä Teijon Tehtaiden historianäyttelystä.

Monissa kaiverruksissa on vain kaksi kirjainta ja joissain yksi. Kaiverruksissa on myös paljon kirjoitusvirheitä. Kirjaimia puuttuu, ja N, L ja R-kirjaimet ovat usein peilikuvia.

– Osa kaiverruksista on tehty aikana, jolloin kirjoitustaito alkoi Suomessa vasta yleistyä. Minusta nämä kirjoitusvirheet ovat kaikkein hauskimpia. Ne ovat niin lohdullisia, kun minulla oli suomen kielessä sekä suullinen että kirjallinen esitystaito nelonen, Ponkala naurahtaa.

Jorma Ponkala tunnetaan keksijänä, joka on tehnyt muun muassa aurinkovoimalla toimivan veneen sekä suunnitellut Vaisalalle yläilmakehän mittauslaitteen. Ponkalan suunnittelema mittauslaitteisto on käytössä Saturnuksen kuussa Titanissa asti, vaikka koulunkäynti ei ollutkaan hänen juttunsa. Ponkala itse luonnehtii itseään tekniseksi seikkailijaksi.

– Seitsemänvuotiaasta asti olen tykännyt tehdä kaikkea omaperäistä.

Mathildedalin kalliokaiverrusten esiin tuomisesta hän on saanut paljon hyvää palautetta.

– Ihmiset ovat sanoneet, että on kiva nähdä entisajan ihmisten ahertamisen jälkiä.

Lauantaina Ponkala esitteli kalliokirjoituksia yleisölle osana Avoimien kylien päivän viettoa Mathildedalissa. Avoimet kylät -tapahtumia järjestettiin Salossa yhteensä 15 kylässä.

Jätä kommentti