Piia Lehden muistonäyttely koskettaa – Menehtyneen taiteilijan äiti: Hänellä oli värikäs elämä, ja hän oli tosi onnellinen

0
Etualalla teos Ajatuksen vapaus (2013).

Kaksi vuotta sitten menehtyneen salolaisen taidegraafikon Piia Lehden (1973–2017) työt elävät voimakkaina hänen muistonäyttelyssään Teijolla.

Näyttely esittelee Lehden koko taiteilijauran varhaisista 1990-luvun teoksista viimeisiksi jääneisiin vuosien 2015–16 töihin.

– Piia olisi taiteilijana varmaankin sijoittanut taulut harvempaan. Mutta minä halusin tehdä näyttelystä mahdollisimman kattavan. Mukana on 51 työtä, kertoo näyttelyn koonnut taiteilijan äiti Raija Lehti.

Tuottelias Lehti jätti jälkeensä suuren määrän teoksia, joita kysytään Raija Lehden mukaan paljon. Töitä on edelleen myynnissä Helsingin ja Salon taidelainaamoissa sekä Turun Taidegraafikoiden Galleria Joellassa. Lehden aktiiviaikana teoksia myytiin useammassa paikassa Turussa ja Helsingissä sekä lisäksi Kuopiossa, Porvoossa ja Inkoossa.

Piia Lehti oli laajasti tunnettu, ja hänen työnsä olivat pidettyjä. Kysyntää oli niin paljon, että Lehti pystyi elämään taiteella.

– Piia teki työtä sydämellään, ja hän halusi töillään koskettaa ihmisiä. Töiden viimeistelyssä hän oli pikkutarkka, Raija Lehti toteaa.

– Hän halusi myös pitää teostensa hintatason sellaisena, että ihmiset pystyivät ostamaan niitä. Hänen mielestään taiteen piti olla mahdollisimman monen ulottuvilla.

Hyvää tuulta matkalle (1999).

Teijon Masuunissa kesäkuun ajan avoinna oleva näyttely juhlistaa Piia Lehden tuotantoa ja elettyä elämää. Raija Lehti myöntää, että näyttelyn kokoaminen oli henkisesti raskasta, mutta hän on tyytyväinen siitä, että se on tehty.

– Näyttelyn tekeminen oli minulle surutyötä. Olen ajatellut, että jos en olisi tehnyt tätä, asia olisi jäänyt vaivaamaan. Piiakin olisi varmasti halunnut, että työt tulevat esille. Ja Teijo oli näyttelylle luonteva paikka, koska siellä oli myös hänen kotinsa.

Piia Lehden taidetta on nähty Suomen lisäksi paljon myös ulkomailla. Alkuvuonna 2016 hänen töitään oli esillä Kiinassa, missä hän kävi työskentelemässä, ja kesällä hän piti näyttelyn Halikon Wiurilassa. Tuo näyttely jäi hänen viimeisekseen. Kesän aikana hän sairastui aggressiiviseen syöpään, ja seuraavana talvena hän menehtyi vain 43-vuotiaana.

Lehti kuitenkin suunnitteli vielä seuraavaa näyttelyä, jonka olisi pitänyt Turun Galleria Joellassa syksyllä 2017.

– Hän varasi tilan elokuussa, eikä halunnut perua sitä, vaikka tiesikin jo sairaudestaan. Hän ajatteli, että jos kuitenkin jaksaisi pitää näyttelyn. Hänen elämänilonsa säilyi loppuun asti, Raija Lehti kertoo.

Piia Lehti kuvasi töissään usein itseään. Kuvassa teos Äiti Piia ja tyttäret Pihla ja Tilda (2011).

Piia Lehden tuotannossa leimallista oli hänen tapansa yhdistää ihminen, eläin ja luonto niin, että niiden rajat sekoittuvat. Levollisuutta huokuvissa teoksissa ovat läsnä elämän kiertokulku, ja muun muassa vanhenemisen ja luopumisen teemat. Monissa töissään hän käytti kuva-aiheena itseään ja joskus myös perheensä jäseniä.

Metalligrafiikka oli Lehden omin tekniikka, jonka hän vaihtoi viimeisinä vuosinaan serigrafiaan eli silkkipainoon. Painettava materiaalikin vaihtui paperista vaneriksi.

– Hän halusi aina kehittyä ja etsiä uusia tekniikoita, Raija Lehti kertoo.

Raija Lehti on koonnut näyttelyyn teosten lisäksi tyttärensä urasta kertovia lehtileikkeitä. Niistä voi nähdä hänen tiensä nuoresta maailmanmatkaajasta tunnetuksi taiteilijaksi.

Lehti oli syntynyt Halikossa, ja ylioppilaaksi hän valmistui Salon Laurin lukiosta vuonna 1992. Sen jälkeen hän lähti vuodeksi opiskelemaan valokuvausta Kuusamon kansanopistoon.

Ensimmäinen lehtileike vuodelta 1993 kertoo, kuinka hän vietti vuoden vapaaehtoistyöntekijänä Meksikossa intiaanien parissa.

– Meksikoon lähtiessään hän oli vielä aika mustavalkoinen, mutta siellä hänen värimaailmansa avautui. Hän toi Meksikosta värit ja espanjan kielen tullessaan, Raija Lehti kuvailee.

Taidegraafikko Piia Lehti kuoli 43-vuotiaana.

Meksikosta palattuaan Piia Lehti meni Paimioon, Varsinais-Suomen kansanopistoon opiskelemaan kuvitusta. Siellä hän sai virolaisia ystäviä ja innoituksen hakeutua vuonna 1995 Eestin Taideakatemiaan opiskelemaan taidegrafiikkaa. Virossa hän oppi viron kielen ja tapasi myös taiteilijamiehensä.

– Ensimmäisen näyttelynsä hän piti Salon Sinisessä talossa vuonna 1996, Raija Lehti näyttää lehtileikettä.

Lehti valmistui Tallinnasta neljän vuoden kuluttua. Suomeen palattuaan hän pääsi Taideteolliseen korkeakouluun, mistä valmistui maisteriksi vuonna 2001. Opintojen jälkeen hän asettui perheineen asumaan Teijolle, jonne rakensi taiteilijakodin vuonna 2009.

Lehti rakasti monikulttuurista perhettään ja työtään. Hän luotsasi pitkään muun muassa ekologista lastenkulttuuritapahtumaa Lasten Aurinkojuhlaa. Vapaa-ajallaan hän hoiti intohimoisesti kasvimaitaan ja kasvihuoneitaan. Taiteilijakodin ovet olivat aina auki vieraille.

– Hänellä oli värikäs elämä, ja hän oli tosi onnellinen, Raija Lehti toteaa.

Piia Lehden muistonäyttely Teijon Masuunissa (Telakkatie 17) 30. kesäkuuta saakka.