Salolaiset Aivika Kullas, Timo Matila ja Joonas Mäkipelto ovat mukana tekemässä historiaa Espoossa käytävissä kautta aikain ensimmäisissä leuanvedon MM-kisoissa. Kisat alkavat tänään lauantaina lisäpainoleuanvedolla ja päättyvät huomenna sunnuntaina toistoleuanvetoon. Salolaistrio kilpailee toistoleuanvedossa.
– Hattua pitää nostaa Suomen Leuanveto ry:n miehille, jotka ovat ottaneet ison askeleen järjestämällä MM-kisat. Leuanvetoa voi tehdä maailmalla miljoonalla eri tyylillä ja tekniikalla, eivätkä tulokset ole siten ikinä vertailukelpoisia keskenään. Nyt MM-kisoissa mennään yksillä säännöillä ja tulokset ovat verrattavissa keskenään, Mäkipelto havainnollistaa.
Palomiehenä työskentelevä Mäkipelto singahtaa kisapaikalle suoraan läpi yön kestäneestä työvuorostaan. Tavoitteistaan 90-kiloisten sarjassa kisaava Mäkipelto ei kuitenkaan tingi.
– Lähden voittamaan, on kisa mikä tahansa.
Maailmanmestaruuden lisäksi Mäkipellon päämääränä siintää Suomen ennätystulos, joka on kaikki sarjat huomioon ottaen Juha Ruokosen nimissä, 63 leukaa.
– Joka viikko olen viimeisen vuoden ajan treeneissä vetänyt 65–66 leukaa. Josko se nyt tulisi kisoissakin. 69 on ennätykseni treeneissä, joten 70 on ihan mahdollinen lukema, kisoissa parhaimmillaan 58 leukaa vetänyt Mäkipelto aprikoi.
Mäkipelto on monille tuttu viime vuosien leuanvedon ME-suorituksistaan. Näissä suorituksissa Mäkipelto on taistellut leukojen määrän lisäksi myös aikaa vastaan, ja myös tauot ovat olleet sallittuja. Nyt taukoja ei ole, vaan voittaja on se, joka tekee yhtäjaksoisesti eniten hyväksyttyjä suorituksia yhdellä vetokerralla myötäotetta, vastaotetta tai ristiotetta käyttäen.
– Minulle paremmin sopii tietysti se, että vedetään tunti tai puoli tuntia täysillä. Olisin maailmanennätyskunnossa nytkin. Niin kauan kuin sormet pysyvät tangossa, niin monta leukaa menee. Sormivoimista se on kiinni, Mäkipelto sanoo.
Timo Matila kilpailee Espoossa 80-kiloisten sarjassa. Hänen ennätystuloksensa on 56.
– Voittaakseen pitää yli 50 leukaa vetää. Kiva lähteä katsomaan, missä kunnossa muut suomalaiset ovat, Matila arvelee ja harmittelee perään sitä, että MM-kisojen osallistujamäärä jää kovin alhaiseksi.
Suomen lisäksi urheilijoita MM-kisoihin saapuu yhdeksästä eri maasta. MM-areenalla paikalla on kaikkiaan 14 ulkomaalaista leuanvetäjää, kaukaisimmat Brasiliasta ja Saudi-Arabiasta saakka.
Suomen edustajat on rajattu kussakin sarjassa enintään kolmeen vetäjään. Yhteensä kisoissa tositoimissa on noin 80 vetäjää molemmat lajit mukaan lukien.
Matilan sarjassa on hänen lisäkseen vain kaksi osallistujaa.
– Alku kangertelee, kun kyseessä ovat ensimmäiset MM-kisat. Toivottavasti jatkossa osallistujia olisi enemmän, Matila sanoo.
Mäkipellon sarjassa MM-huumaa koetaan sentään jo enemmän, sillä kolmen suomalaisen lisäksi on 90-kiloisissa leuanveto-osaamistaan näyttää yksi britti ja yksi bulgarialainen.
– Hyvä, että edes kaksi ulkomaalaista on sarjassani. Toki tuloshan sen ratkaisee, mikä on taso. Jos britti vetää 75 tauluun, niin ei siinä paljon muita tarvitse olla, Mäkipelto naurahtaa.
Kolmas salolainen Aivika Kullas kilpailee naisten 50-kiloisten sarjassa. 13-vuotias Kullas pitää hallussaan naisten kaikkien aikojen toiseksi kovinta tulosta, 44 leukaa. Suomen ennätys on Heli Heikkisen nimissä, 46 leukaa.
– Oma enkka on tietysti tavoitteena, kiskolainen Kullas kertoi Suomen Leuanveto ry:n nettisivuilla.
”Ulkomaalaisten kisaajien määrä ei katastrofi”
Espoossa pidettävien leuanvedon MM-kisojen osallistujamäärä jäi ulkomaalaisten osalta vielä pieneksi. Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtaja Sakari Mäntyselkeä pitää määrää kuitenkin ihan hyvänä.
– Toki olisi ollut mukavampi saada enemmänkin kilpailijoita Suomen ulkopuolelta, muttei tämä määrä mikään katastrofi ole, Mäntyselkä summaa.
Leuanveto on dopingvalvonnan alainen laji, joten myös ulkomaalaisosallistujat velvoitettiin tekemään antidopingsopimus viimeistään kolme kuukautta ennen kisoja.
– Viimeksi SM-kisoissa dopingtestaajat olivat paikalla. Toivottavasti nytkin, Mäntyselkä toteaa.
Leuanveto ei ole kansainvälisesti vielä kovinkaan organisoitua. Lajin kattojärjestö World Pull-Up Organization perustettiin vasta viime vuonna suomalaisten toimesta.
– Venäjällä on alettu järjestää leuanvetokisoja. Myös Ranskassa, Tshekissä, Ruotsissa ja muutamissa muissa Euroopan maissa toimintaa on alkanut hiljalleen syntyä, Mäntyselkä valottaa.
Mäntyselkä kertoo, että leuanvedon MM-kisat saavat todennäköisesti jatkoa myös tulevaisuudessa.
– Katsomme nämä kisat ensin ja teemme sitten päätöksen, järjestetäänkö kisat jatkossa joka vuosi vai esimerkiksi joka toinen vuosi. Avoinna on myös se, missä seuraavat MM-kisat pidetään. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että MM-kisat järjestettäisiin joskus myös ulkomailla.