Salon Seudun Sanomien kotiseutukiertue alkaa Kiskosta – Juha Punta: ”Kesällä Kisko herää henkiin”

0
Kiskolaiset kotiseutuaktiivit Järvelän kylätalon portailla. Outi Selonen (ylhäällä vas.), Pia Karppinen, Kristian Kämpe (alhaalla vas.), Paula Rauman ja Juha Punta. Kuva: SSS/Jan Sundman

Kiskon Järvelässä kesä on jo selvästi puhjennut kukkaan. Linnut laulavat, ruoho vihertää ja tenniskenttä odottaa pelaajiaan. Lapset temmeltävät pihalla, mutta tontilla sijaitsevan paviljongin luona on touhusta leikki kaukana. Paviljonkia nimittäin kunnostetaan kesän tapahtumia varten, minkä johdosta remontoijat paiskivat toisinaan jopa yli kymmenen tunnin työpäiviä. Haastatteluhetkellä rakennelman katoksen kimpussa häärää kaksi nikkaroijaa.

– Vapaaehtoisvoimin näitä hommia tehdään. 20 vuotta tyhjillään olleen kylätalommekin kunnostimme pääosin talkooväen voimalla, Outi Selonen Kiskon Kihakka kyläyhdistyksestä kertoo.

Pihapiirin suurin silmännaulitsija onkin Järvelän kylätalo, joka on remontin jälkeen ehommassa kunnossa kuin koskaan. Miltei 100 vuotta sitten rakennettu ja alunperin maatalona toiminut kylätalo palvelee nykyään sekä kyläyhdistyksen että yksityisten ihmisten ja yritysten tarpeita.

– Sistustuksessa on pyritty siihen, että tunnelmassa olisi 1920-luvun piirteitä, modernein piirtein toki. On täällä remontin jälkeen jo yhdet häätkin tanssittu, Selonen mainitsee.

Heikki Selonen (vasemmalla) ja Tapio Karttunen Järvelän paviljongin kattorakenteita kunnostamassa. Kuva: SSS/Jan Sundman

Kisko oli yksi kymmenestä kunnasta, joka liittyi osaksi uutta Salon kaupunkia vuonna 2009. Vaikka liitoksesta on kulunut jo kymmenen vuotta, kiskolainen identiteetti elää edelleen vahvana.

– Vaikka asunkin nykyään Salossa, miellän itseni edelleen kiskolaiseksi, Selonen kiteyttää.

Kiskon Kihakan pyrkimyksenä on muun muassa edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta ja kylän elinkelpoisuutta. Järvelän miljöössä järjestettiin kesäsesongin avauksena toiminut Avoimet Kylät 2019 -tapahtuma. Luvassa on lisäksi juhannustanssit ja Ruotsista innoituksensa saanut Allsång-laulurieha. Usein toimintaa järjestettäessä toiminta ylittää yhdistysrajat.

– Kihakkalaiset korjaavat paviljongin, jossa Kisko-Seura pitää tapahtumia. Me olemme yleensä myös kahviovastaavia, Selonen selventää.

Kisko-Seuran puheenjohtaja Paula Rauman kertoo, että Kiskon kulttuuritarjonta on tänä kesänä monipuolista.

– Järjestämme paljon erilaisia konsertteja, ja Toijan kivimakasiinissa nähdään pitkästä aikaa taas teatteria. Lisäksi kivimakasiinissa aukeaa näyttely, ja heinäkuun alussa Kiskolan ympäristössä on perinteinen Kisko-päivä.

Sekä Rauman että Selonen korostavat, että kesäasukkaatkin halutaan mukaan toimintaan.

– Kiskon alueella on yli kymmenkunta järveä ja muuta vesistöä, joten kesämökkiläisiä on paljon. Haluamme tehdä myös heidän kanssaan yhteistyötä ja saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Talvisin Kisko on aika uninen paikka, mutta kesän tullen asukasmäärämme vähintäänkin kaksinkertaistuu, Rauman painottaa.

Yritysneuvos Juha Punta on ollut monessa mukana. Hän perusti vuonna 2006 omaa nimeään kantavan säätiön, jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja luonnon moniarvoisuutta Salon seudulla. Kuva: SSS/Jan Sundman

Monissa taphtumissa on mukana myös Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys. Puheenjohtaja Juha Punta kertoo yhdistyksen ajavan monenlaisia, yleishyödyllisiä asioita.

– Miltei kymmenen kilometriä pitkä Kirkkojärvi on hyvä virkistäytymispaikka, mutta myös oiva ruokavarasto. Ensisijainen tavoitteemme on suojella järveä rehevöitymiseltä ja pitää sinilevät kurissa. Toisaalta haluamme myös edistää ravinteikkaiden kalojen käyttöä, joten tarjoamme esimerkiksi reseptejä.

Järvensuojelun ohella hoitoyhdistys niittää rannoilla rehottavaa kaislaa ja pyrkii kitkemään haitallisia vieraskasvilajeja. Olennaisena osana yhdistystoimintaan kuuluu myös valistus- ja tiedotustyö.

– Viime kesänä Kirkkojärvessä sai uida varoituksetta, mutta työtä on silti jatkettava. Vesistöissä fosfori aiheuttaa rehevöitymistä ja levien syntyä, ja riski onkin erittäin suuri matalissa järvissä kuten Kirkkojärvessä. Maanviljelyssä fosfori on sen sijaan oiva lannoite, joten yhteistyötä ihmisten ja yhdistysten välillä tarvitaan.

Yhdistys järjestää myös virkistystoimintaa ja on mukana kehittämässä tapahtumia Kihakan, Kisko-Seuran ja muiden toimijoiden kanssa. Tänä vuonna ohjelmassa on esimerkiksi onki- ja tikkamestarikisoja, rysäkalastusta ja soutuveneiden korjausta.

– Yhteistyö on kaiken perustana, jotta järven ekologia pysyy tulevaisuudessakin kelvollisena.

 

Kovin moni ei välttämättä tiedä, että Kiskossa pidetään Suomen vanhimmat yhtäjaksoisesti järjestetyt triathlon-kisat. Tämän kesäkuun kisa onkin järjestysluvultaan jo 36. vuosittainen Kisko-Triathlon.

– Talkooväkeä tarvitaan, ja paljon. Pienen kylän urheiluseuralle se on aina kova puristus, mutta rutiiniakin on jo melkoisesti, pitkään urheiluseura Kiskon Kiskojissa vaikuttanut Kristian Kämpe toteaa.
Triathlon on yhdistelmä kolmea eri urheilulajia: ensin uidaan, sitten pyöräillään ja maaliin juostaan. Kisko-Triathlonissa on vuosien varrella nähty varsin tunnettujakin persoonia, joista vaikutusvaltaisin lienee poliitikko Alexander Stubb.

– Parhaimmillaan kilpailijoita on ollut noin 450, jolloin kisojen järjestämiseen on tarvittu arviolta sadan talkoolaisen joukko. Urheilijoilta tapahtumassa on käynyt Australiasta saakka, Kämpe kertoo.

Kiskojat järjestää muutoinkin monipuolista harrastustoimintaa kaikenikäisille. Perinteisistä lajeista suosittuja ovat  muun muassa yleisurheilu, jalkapallo ja salibandy, harvinaisemmista esimerkiksi taekwondo. Varttuneemman väen suosiossa ovat erilaiset jumpat ja sulkapallo.

– Toijan urheiluhallilla on aina porukkaa ja kesällä urheilukenttä on kovassa suosiossa, Kämpe tietää.

– Mutta aina ei erityisiä halleja tai kenttiäkään tarvita, kyllähän täällä metsää ja luontoa riittää. Ei tarvitse kuin vain lähteä kävelemään, Juha Punta lisää.

Kiskolaisaktiivit laiturilla Kirkkojärven rannalla. Kuva: SSS/Jan Sundman

Keskustelu maaseudun ja pienten taajamien kaikkoavista palveluista käy kuumana. Kiskolaisjoukko kuitenkin kiittelee pääosin Toijassa sijaitsevia toimipaikkoja.

– Kauppoja on, ja apteekkiin sekä lääkäriinkin vielä pääsee. Kirjaston aukioloajat laajenivat omatoimiuudistuksen myötä, Outi Selonen kehuu.

Lapsissa ja nuorissa on kuitenkin tulevaisuus ja sen tiedostavat myös pitkän linjan kiskolaiset.

– On ollut hienoa nähdä, että kiskolainen partiotoiminta on taas elpynyt. Kun löytyy nuoria ja energisiä vetäjiä, niin innokkaita lapsia kyllä riittää, Kiskon Lions Clubissa nuorten asioita ajava Kämpe iloitsee.

– Olisi hienoa nähdä nuoria mukana myös yhdistystoiminnassamme, mutta ehkä vanhetessaan he sitten ryhtyvät meidän pesteihimme, Selonen naurahtaa.

Toistaiseksi Kisko siis elää ja voi hyvin. Parhaiten sen voi todistaa näin suven tullen.

– Kesällä Kisko herää henkiin, Juha Punta kiteyttää.