Someron Kivimeijeriin on pystytetty rakennuksen historian kymmenes taidenäyttely. Koivubarokki esittelee tänä kesänä runsaan koosteen keramiikkaa, lasitaidetta, valokuvaa, grafiikkaa ja sekatekniikkaa.

Esillä on Ilkka Halson valokuvia, Janne Rahusen lasitaidetta, Jari Vesterisen , Leena Juvosen ja Ismo Jokiahon keramiikkaa, Lauri Nykoppin lasia ja grafiikkaa sekä meijerin isännän Antero Kareen eri tekniikoilla tekemiä teoksia.

Ilkka Halso tarkastelee ihmisen suhdetta luontoon tietokoneella muokatuissa kuvateoksissaan.

Kuvankäsittelyyn paneutunut orimattilalainen Ilkka Halso tarkastelee ihmisen suhdetta luontoon tietokoneella muokatuissa valokuvateoksissaan ja ottaa samalla kantaa luonnon puolesta. Monissa teoksissa luontoa on varastoitu kuin kauppatavaraksi.

– Nykyään ihminen haluaa ottaa luonnon haltuunsa ja tehdä sen kiiltäväksi, hienoksi ja kliiniseksi, miettii Janne Rahunen, joka on itsekin käsitellyt aihetta 2100-teoksissaan.

Niiden teemana on tulevaisuus.

– Muuten töitteni lähtökohtana on kauneus ja näyttävyys. Pyöreä muoto on aina miellyttänyt minua.

– Pyöreä muoto on aina viehättänyt minua, lasitaiteilija Janne Rahunen kertoo. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Nuutajärven lasikylässä Urjalassa työskentelevä ja asuva taiteilija ja lasinpuhaltaja Rahunen esittäytyy Kivimeijerillä erilaisilla teoksilla. Osa on tehty pikkutarkalla reticello-tekniikalla ja osa vapaasti puhaltaen. Nuutajärven lasikoulusta vuonna 2014 valmistunut Rahunen ihastui Italian Muranossa vieraillessaan reticello-tekniikkaan, joka synnyttää verkkomaisen kuvion lasipuikkojen avulla. Reticello-tekniikalla tehdyt lasiesineet ovat umpinaisia.

– Reticello on filigraanin sukuinen tekniikka, jossa raidat kulkevat molempiin suuntiin ja yhtymäkohtiin jää ilmakuplia, Rahunen kertoo.

– Se on hyvin teknistä ja tarkkaa työtä, jonka vastapainoksi olen tehnyt nopeasti ja intuitiivisesti puhallettuja teoksia.

Janne Rahusen puhaltama Ihan pimeetä on mustaa lasia, jonta pinnalla heijastukset elävät. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Rahunen on innostunut myös mustan värin käytöstä.

– Musta ja sen heijastukset kiinnostavat. Yleensähän lasi on läpinäkyvää, hän huomauttaa.

Orimattilalaisen Lasi- ja keramiikkakeskus Kuun Jari Vesterinen hakee keramiikkaansa muinaisia itämaisia muotoja ja tavoittelee niihin maatuneen esineen kuvioita. Muotoilun opettaja on rakentanut Mallusjoen entiseen kyläkouluun japanilaistyylinen anagama -uunin. Poltto seitsemän metriä pitkässä uunissa kestää pari–kolme vuorokautta.

– Poltettavan puun tuhka lentää esineen päälle ja antaa sille ominaispiirteensä, hän kertoo.

Jari Vesterinen on mieltynyt muinaisiin muotoihin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Helsinkiläinen Leena Juvonen luottaa pelkistykseen. Häntä viehättää keramiikan yllätyksellisyys, sillä uunissa muodostuvaa lopputulosta ei voi hallita. Juvosen käytössä on Suomen ainut bourry box train kiln -uuni, joka on modernisoitu anagama-uuni.

– Tuhkan alkalit reagoivat savessa olevan kvartsin kanssa, hän selvittää teostensa pinnan muodostusta.

Juvonen tekee myös rautaoksidilla ja savilietteillä painettuja kuvia keramiikkatöidensä pintaan.

Kivimeijerin kesänäyttelyssä on lisäksi esillä tamperelaisen Ismo Jokiahon keraamisia taruhahmoja ja City-lehden perustajan, Hirvensalmella asuvan taiteilija Lauri Nykoppin grafiikkaa ja printattua lasia.

Ismo Jokiahon keraaminen taruhahmo. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Nykoppin uusin työ on Mikkeliin valmistunut 2 400 neliömetrin julkisivutaideteos Koivupuisto. Se kattaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän uuden perhetalon 40-metrisen kaksoisjulkisivun kuuden kerroksen korkeudelta.

– Prosenttikäytännön toteutumista on odotettu pitkään. Mikkeli on hyvä esimerkki: prosentti rakentamiskuluista on käytetty taidehankintoihin. Se on suositus koko Suomessa, mutta taiteilijakunta toivoo tietenkin prosenttiperiaatteen kirjaamista lakiin, Antero Kare painottaa.

Biotaiteen pioneerina ja muinaistaiteen aiheiden nykyaikaistajana tunnettu Kare on jatkanut materiaalikokeilujaan tekemällä värikkäitä keramiikkaveistoksia. Reilulla kädellä lasitetut uutuustyöt on valmistettu somerolaisesta Kultelan punasavesta.

Lauri Nykoppin grafiikkaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kare halusi tänä vuonna Kivimeijerin kesänäyttelyn pääosaan lasin ja keramiikan. Hän suree sitä, että kaikki Pohjoismaiden isot keramiikkatehtaat ovat lopettaneet tuotantonsa.

– Nyt yksittäiset taiteilijat yrittävät viedä perinnettä eteenpäin.

Myös keramiikkataiteen opetus on kokenut kolauksen eikä Aalto-yliopistossa ole enää keramiikan professuuria. Keramiikkaa opetetaan muotoilun alla yhtenä osana suurta materiaalien kirjoa. Tuntiopettajana toimiva Leena Juvonen huomauttaa itse opiskelleensa aikoinaan vuosia:

– Nyt opiskelijoiden pitäisi pystyä työskentelemään itsenäisesti seitsemän viikon keramiikkaopetuksen jälkeen.

Janne Rahunen näkee samaa ongelmaa lasitaiteen puolella.

– Nuutajärven lasikoulun peruslinja on kaksivuotinen. Täytyy olla todella lahjakas ja motivoitunut, jos siinä ajassa sisäistää kaiken.

Rahunen iloitsee kuitenkin Nuutajärven pitkistä perinteistä ja siitä, että lasikoulu toimii ammattilaisten vieressä.

– Meitä on Lasikomppaniassa 15 ammattilaista tekemässä ja tukemassa toisiaan.

Koivubarokki-näyttely Someron Kivimeijerillä (Turuntie 1034) 15.6.–18.8. joka päivä kello 12–18. Aikuiset 5 euroa ja nuoret 3 euroa. Someron Kivimeijerin taustalla on Pitkäjärven Taide ja Kulttuuri ry.

Antero Kareen keramiikkaveistokset ovat moniulotteisia monin tavoin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Yleisöluentoja ja Rakufestivaali

Someron Suviheinäviikkojen aikaan Pitkäjärven Kivimeijerillä järjestetään luentoja ja taiteilijaesittelyjä: Ilkka Halson aiheena on Maiseman anatomia tiistaina 2. heinäkuuta kello 18. Lauri Nykopp esittelee Mikkelin perhekodin Koivupuisto -teoksen taustaa otsikolla Koivuja ja taikoja torstaina 4. heinäkuuta kello 18.

Leena Juvonen vetää savityöpajan Ilmaise itseäsi kuvataiteen päivänä, jota vietetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä keskiviikkona 10. heinäkuuta kello 12–18.

Someron Kivimeijerin kesänäyttelyyn liittyy myös kolmipäiväinen Rakufestivaali, jossa rakukeramiikkaa poltetaan Jari Vesterisen johdolla 12.–14. heinäkuuta. Suomusjärveläisen Varnia Oy:n yrittäjä Ilkka Harjola opastaa perjantaina keramiikan puu-uunin käyttöön. Silloin Pitkäjärvellä täytetään myös kuoppauuni. Lauantaina taiteen maisteri Helena Saarikoski luennoi Kiinan terrakotta-armeijasta kello 14. Sunnuntaina on vuorossa kuoppauunin poltto ja keraamikko Pirjo Lautiaisen vetämä crocodile skin-rakupolton lasitusmenetelmä kello 14.

Lautiainen opettaa myös keramiikan reliefikurssilla 25.–27.6. ja Antero Kare vetää 1.–7. heinäkuuta maalauskurssin, jonka tekniikoina ovat akvarelli, öljy ja akryyli.