Suomi korostaa ilmastoasioita

0
Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi eduskunnalle Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmasta.

Suomi aloittaa maanantaina Euroopan unionin puheenjohtajakauden. Kauden ohjelmassa keskeisessä roolissa on ilmasto.
Ilmastonmuutoksen torjuminen näkyy paitsi puheissa myös käytännön ratkaisuissa. Säästöjä on luvassa niin matkustamisessa, lahjoissa kuin tarjoiluissa.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) korosti ilmaston tärkeyttä, kun hän julkisti Suomen ohjelman puolivuotiselle EU:n puheenjohtajakaudelle. Ohjelman tärkeimpiä painopisteitä on ilmastonmuutoksen torjuminen.
Kyllä, mutta -politiikan aika on ohi, korosti Rinne. Hänen mukaansa Suomi haluaa vaikuttaa Euroopan unioniin kestävään tulevaisuuteen. EU:sta halutaan globaali ilmastojohtaja.
Rinteen mukaan Euroopasta on tarkoitus rakentaa maailman kilpailukykyisin ja kestävin vähähiilinen talous.

Tavoite ei jäänyt pelkkien puheiden asteelle, vaan ilmastokysymys näkyy myös valinnoissa. Puheenjohtajakauden järjestelyt tehdään säästöbudjetilla ja mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä.
Ministerikokoukset järjestetään vain Helsingissä, jolloin vältetään ylimääräisiä matkakustannuksia. Myös kokousten määrää karsitaan. Perinteisiä puheenjohtajalahjoja ei jaeta, tarjoiluista tingitään eikä suurta avajaisgaalaa järjestetä.
Suomen säästölinjasta kertoi jo tammikuussa edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hän ilmoitti tuolloin, että puheenjohtajalahjojen rahat käytetään lentopäästöjen kompensointiin.

Puheenjohtajamaa on perinteisesti käyttänyt aikaa ja rahaa EU-vieraiden hemmotteluun. Tästä luopuminen tuskin aiheuttaa ongelmia, vaan Suomi näyttää suuntaa myös tuleville kausille.
Yhteisen päätöksen saaminen ilmastotavoitteista on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Euroopan unionissa ei suinkaan vallitse täysi yksimielisyys kunnianhimoisista ilmastotavoitteista. Tavoite hiilineutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä kaatui juhannuksen huippukokouksessa.
Jos tässä halutaan edetä, Suomen pitää puheenjohtajamaana vääntää ainakin Puolan, Tshekin, Viron ja Latvian kanssa.