Suomi Meloo -tapahtuma päättyi Saloon, matkalla ei säästytty kommelluksilta

0
Sisarukset Tarmo Hiltula (vas.), Anna-Maarit Ahvenainen ja Juha Hiltula kantoivat kajakkinsa Salonjoesta autolle, kun koitos oli takana.

Valtakunnallinen melontatapahtuma Suomi Meloo päättyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa Saloon.

Matkaan lähdettiin viikko sitten Kihniöstä noin 80 kanootin ja 350 melojan voimin. Perjantaina tuo joukko saapui päätepaikkaansa eli Salon torille.

– Reitti oli monipuolinen: siinä oli jokia, järviä ja mertakin lopuksi. Miinuksena oli ainoastaan se, että tällä kertaa mukana oli poikkeuksellisen paljon osuuksia, missä piti kantaa kajakkia, kertovat Juha Hiltula Kemistä sekä Anna-Maarit ja Timo Ahvenainen Ylivieskasta.

He osallistuivat tapahtumaan kuuden hengen joukkueessa, jonka kaikki jäsenet ovat samaa perhettä. Sisarukset ovat osallistuneet Suomi Meloo -tapahtumaan jo monia kertoja.

– Tässä näkee Suomea eri puolilta ja paikkoja, joissa ei muuten tulisi käytyä. Ja meille tämä tuo myös tilaisuuden nähdä toisiamme edes viikon verran vuodessa, Juha Hiltula naurahtaa.

Ilman kommelluksiakaan ei joukkue välttynyt. Varsinkin lähtöpäivä Kihniössä oli ikimuistoinen, kun Hiltulan 16-vuotias tytär joutui sairaalaan, ja lisäksi auton avaimet jäivät lukitun auton sisään. Seinäjoelta saatiin kuitenkin hälytettyä lukon avaaja, ja tytärkin pääsi muutaman päivän levon jälkeen mukaan soutamaan. Hän osallistui Suomi Meloo -tapahtumaan jo neljättä kertaa.

– Nuoria toivotaankin lisää retkimelonnan harrastajiksi, Anna-Maarit Ahvenainen toteaa.

Suomi Meloo -tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1985 lähtien. Järjestelyistä vastaa Suomi Meloo ry, johon kuuluvat Suomen melonta- ja soutuliitto ry ja Suomen Latu ry. Tapahtuman tavoitteena on tehdä tunnetuksi uusia melontareittejä sekä tavoittaa uusia retkimelonnan harrastajia.

– Kaikki Suomen vedet on jo melottu, mutta joka vuosi haemme erilaisia reittejä ja yritämme keksiä jotain vähän uutta, sanoo tiedotusvastaava Aki Lappeteläinen.

Tänä vuonna melontareitillä oli pituutta 438 kilometriä. Ensin melojat etenivät Kihniöstä Kyröskoskelle, sitten Hämeenkyröstä Siuroon ja Nokialta Leppäkoskelle, ja sen jälkeen Somerniemeltä Marttilaan. Lopuksi melottiin Paimiosta Ekniemen lomakylän, Kokkilan uimarannan ja Vuohensaaren kautta Salon torille.

Melontareitti on aina jaettu osuuksiin, joiden pituus vaihteli tällä kertaa muutamasta kilometristä 33 kilometriin. Kokeneemmat melojat valitaan pidemmille osuuksille.

Osuudet päättyvät vaihtopaikoille, joita oli nyt yhteensä 30. Suositus on, että yksi meloja meloisi enintään kaksi osuutta päivässä.

– Keskivertomelojat melovat tapahtuman aikana yhteensä 50–150 kilometriä, arvioi virtasalmelainen Erkki Lappi .

Suomi Meloo järjestettiin nyt jo 35. kerran. Lappi on yksi seitsemästä melojasta, jotka ovat osallistuneet joka ikiseen tapahtumaan. Hän meloi tällä kertaa satakunta kilometriä. Mukana oli myös pisin, 33 kilometrin mittainen yöosuus, joka melottiin Vesilahdelta Akaalle.

– Siellä oli oikein soittokunta soittamassa, kun lähdettiin Vesilahdelta, Lappi naurahtaa.

Suomi Meloo -tapahtumassa melotaan johtokanootin johdolla yötä päivää. Johtomeloja hoitaa suunnistuksen ja sopivan tauotuksen. Lappi on ollut johtomelojana jo 30 vuotta.

– Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Ja yksi asia on mielestäni tässä harrastuksessa erityisen hieno: oli ammatiltaan sitten kirurgi, ministeri tai vaikka mikä, täällä kaikki ovat samanlaisia, melojia.