Teemu Saukkion RMK E2: nollasta sataan alle kolmeen sekuntiin – takavanteen sähkömoottorin voimin

0
Suomalainen sähkömoottoripyörä RMK E2 ja sen isä Teemu Saukkio (oik.) omaavat tukevat juuret Salon savimaastossa. Onni-Matti Halkola (vas.) LINK Designista kehittää tiiminsä kanssa Salo IoT Campuksella Saukkion futuristisesta ja mullistavasta RMK E2:n prototyypistä ensi vuonna sarjatuotantoon pääsevää myyntiversiota.

RMK E2 -sähkömoottoripyörä näyttää olevan kotoisin tulevaisuudesta. Salo IoT Campuksella viime viikolla ihmeteltävänä olleen ja kaikki perinteet rikkovan innovaation juuret ovat kuitenkin tukevasti salolaisessa savimaaperässä. Pyörän suunnittelija on salolainen tee-se-itse-keksijä, nykyisin Turussa asuva 29-vuotias Teemu Saukkio.

– Minulla sattuu olemaan oikea määrä ADHD-oireita: pystyn heti analysoimaan toimiiko joku asia vai ei. Se on minun supervoimani, joka irti päästessään johtaa siihen, että tulee toteutettua kaikenlaisia tuotteita, Saukkio kertoo Turun työpajastaan.

Saukkio on asunut 29 vuodestaan Salossa 25 vuotta ja valmistunut aikoinaan Salon seudun ammattioppilaitoksesta levyseppähitsaajaksi.

Koulutus ei täysin natsaa sähkömoottoripyörän suunnittelun kanssa.

– Ei todellakaan! Koulutus on hieno ja kannatettava asia, mutta omalla kohdalla nimen omaan sen puute on mahdollistanut tällaisen ennakkoluulottoman idean ja sen toteuttamisen, Saukkio sanoo.

Saukkio lisää, ettei ilman yhteistyökumppaneita nykyistä prototyyppiä olisi olemassa. Ammattilaisia on tarvittu, jotta Saukkion kokeilukonseptit on toteutettu nykytasolle.

RMK E2 keräsi katseita Salo IoT Campuksella. Prototyyppiä hiotaan Salossa sarjatuotantovalmiiksi huipputuotteeksi.

RMK E2:n muodot ovat futuristisia, tunnusluvut vaikuttavia. Kaasukahvan vaste on lineaarinen ja 320 newtonmetrin vääntö on käytössä heti lähdössä.

– Tavoitteena on, että nollasta sataan päästään alle kolmeen sekuntiin, Saukkio sanoo.

RMK E2:n takavanne ja moottori ovat yhtä. Takapyörän ripustus on navaton. Vannemoottori tarkoittaa sitä, että sähkömoottorin kaikki osat sijaitsevat vanteen sisällä.

– Yhtään vastaavaa tuotantopyörää ei ole. Muutamia sellaisia prototyyppejä on, joissa on ketjuvetoinen navaton vanne. Meidän vanteessa ei ole muuta yhteistä niiden kanssa kuin se, että siinäkin on keskellä reikä, Saukkio sanoo.

Vannemoottorin ansiosta E2 ei tarvitse vaihteistoa eikä voimansiirtohäviöitä tuottavaa ketju- tai kardaanivetoa. Innovaatio vähentää painoa ja osien määrää.

Patenttihakemukset on tehty ja yhteistyökumppaneiden kanssa on perustettu RMK Vehicle Corporation. Pyörä on menossa sarjatuotantoon ensi vuonna Seinäjoella.

Saukkion mukaan pyörä on tarkoitettu mukavaan cruisailuun, ei äärimmäisiin huippunopeuksiin.

Monet ovat ihmetelleet, miksi RMK E2:n teho, vääntö ja huippunopeus ovat rajoitettuja, mutta siihen on hyviä syitä. Vääntöä voisi lisätä niin, ettei liikkeellelähtö ilman sutimista onnistuisi lainkaan, mutta miksi?

– Jos lisää vääntöä, tuhoutuvat takarenkaat alta aikayksikön ja pyörästä tulee vaarallinen. Jos lisää huippunopeutta, jää puolet normaaliajon tarvitsemasta potentiaalista käyttämättä, sähköä kuluu turhuuteen. Kun valitaan kohtuullinen huippunopeus, saadaan 99 prosenttia pyörän potentiaalista käyttöön, Saukkio selittää.

Sama ajattelu näkyy Saukkion mukaan esimerkiksi Volvon uusissa malleissa, joissa ei edes haeta kovia huippunopeuksia.

RMK E2:n navaton takavanne pitää sisällään sähkömoottorin. Innovaatio erottaa Teemu Saukkion luomuksen kaikista kilpailijoistaan.

Teemu Saukkio toteaa, että rautapersekuskeille tai huippunopeuksia etsiville on tarjolla ihan omat ajopelinsä.

Rautaperseajamisesta – pitkien matkojen taittamisesta yhtä soittoa – on Saukkion suvussa jonkin verran kokemusta. Teemu Saukkion pappa Raimo Saukkio on yksi Suomen lajilegendoista: hän sai matkamotoristien yhdistyksen IBA Finlandin Vuoden rautaperse-tunnustuspalkinnon ensimmäisenä vuonna 2007.

Vannesähkömoottorin ja navattoman takarenkaan idean Saukkio kertoo saaneensa moottoripyöränäyttelystä, jossa oli esillä navaton, ketjuvetoinen chopperi. Saukkio ajatteli, että tuossa pitäisi olla sähkömoottori.

Kehittäessään yhteistyökumppanin kanssa uudenlaista pumppukärryratkaisua syntyi idea vannesähkömoottorista, joka antoi Saukkiolle motivaation tutustua akkuihin ja sähkömoottoreihin. Asiat johtivat toisiin.

– Alun perin suunnittelin tekeväni itselleni kaksi sähkömoottoripyörää. Mutta matkan varrella ajattelin, jos tekisikin enemmän?

Sähkömoottoripyörien markkinoiden arvioidaan kasvavan parissa vuodessa yli 300 miljoonaan euroon. Saukkio arvelee, että kyllä pyörä myyntiin menee.

– Meillä on hyvä konsepti ja loistavia ratkaisuja. LINK Designin kanssa hyödynnetään heidän osaamistaan ergonomiassa ja designissa niin, että lopputuote osuu ja uppoaa!

Tuotantolinjasto perustetaan Seinäjoelle. RMK Vehicle Corporation on ilmoittanut pyrkivänsä 4 000 pyörän vuosimyyntiin vuoteen 2025 mennessä.

Syksyllä Salossa alkaa liikennevälineisiin tarkoitettujen akkujen suursarjatuotanto Valmet Automotiven akkutehtaassa. Mahtaako salolaisia akkupaketteja löytyä joskus RMK E2 -sähkömoottoripyörästä?

– Sitä en kommentoi. Ei se periaatteessa kai tyystin mahdotontakaan voi olla, Saukkio sanoo.

RMK E2 maksaa noin 25 000. Yli 40:stä pyörästä on jo ennakkotilaus.

Sähkömoottoripyörä RMK E2

  • Toimintasäde: 200–300 km
  • Kiihtyvyys: tavoite 0–100 km/h alle 3 sekuntia
  • Huippunopeus: 160 km/h (rajoitettu)
  • Maksimivääntömomentti: 320 Nm (rajoitettu)
  • Kokonaispaino: 200 kg
  • Huipputeho: 50 kW (rajoitettu)
  • Latausaika: noin 2 h
  • Hinta: noin 25 000 euroa
  • Sähkömoottori navattomassa takavanteessa; toimii myös jarruna
  • Mitä ei pyörässä ei ole? Öljyä, bensaa, öljyn/polttoaineensuodattimia, ketjuja, vaihteita…

Sarjatuotantoon Salon kautta

RMK E2 -sähkömoottoripyörää kehitetään Salossa. Prototyyppi on valmistettu Turussa. Sähkömoottoripyöräprojektia vetää LINK Designin Onni-Matti Halkola Salosta.

LINK Design on RMK Vehicle Corporationin kumppani, joka auttaa tekemään prototyypistä sarjavalmistuskikelpoisen. Kysymys on myynnin kannalta elintärkeästä tuotteistamisesta.

– Teemme protosta tuotteen. Siinä se on pähkinänkuoressa, sanoo Onni-Matti Halkola.

LINK Designin portfolioon kuuluu esimerkiksi Ponssen metsäkoneita, joiden ohjaamojen ergonomia ja design ovat LINKin käsialaa.

Espoossa pääpaikkaansa pitävällä LINK Designilla on yhteensä 50 työntekijää, joista osalla on pitkät juuret Nokialla ja myös Salossa. Marraskuussa yritys perusti Saloon sivupisteen, joka osallistuu RMK E2:n kehitystyöhön.

Salossa suunnittelutoimistolla on neljä työntekijää, kaikki entisiä noksulaisia.

– Tämä on loistava paikka solmia uusia asiakkuuksia, Halkola lisää.