Terrafamen uraanisuunnitelmat etenevät hallituksen käsittelyyn – STUK ei näe esteitä suunnitelmille

0

Säteilyturvakeskus (STUK) ei näe säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta esteitä Terrafame Oy:n suunnitelmille käynnistää uraanin talteenotto kaivoksellaan Sotkamossa Kainuussa. STUK ilmoitti kantansa tänään työ- ja elinkeinoministeriölle luovuttamassaan lausunnossa. Luvan toiminnan aloittamiselle myöntää hallitus.
Suunnitelman käsitteleminen jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ydinenergialainsäädännön mukaisesti. Hallitus päättää asiasta aikaisintaan elo-syyskuussa, TEM kertoo Twitter-tilillään. Terrafamen aikataulu on sidoksissa päätöksen aikatauluun.
Ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen (vihr.) mukaan valtioneuvosto arvioi kokonaisuutta, kun Terrafamen uraanisuunnitelmia käydään läpi. Hän ei osannut sanoa, millä aikataululla arvio tehdään.
Mikkonen kommentoi STUK:in lausuntoa sanomalla, että STUK on katsonut asiaa säteilyn osalta, ja valtioneuvosto tekee kokonaisarvion ympäristön ja ihmisten terveyden näkökulmasta.
– Tässä koko prosessissahan oli se ongelma, että siinä vaiheessa, kun kaivoslupaa haettiin, niin tätä uraanin talteenottoa ei nostettu siihen lupaan, niin kuin tietysti olisi pitänyt. Nythän tässä hallitusohjelmassa kaivosluvan uudistamisen yhteydessä on nimenomaan kirjattu, että tämä pitäisi sitten ottaa huomioon jo. Sitä vaikutusten arviota kehitetään niin, että tällaiset uraanipitoisuudet tulevat jo siinä vaiheessa esiin, Mikkonen muotoili eduskunnassa.
STUK: Riskit ihmisille ja ympäristölle vähäisiä

Terrafame haki työ- ja elinkeinoministeriöltä lupaa tuottaa uraania 250 tonnia vuodessa. Yhtiön arvion mukaan todellinen vuosituotanto jäisi tätä pienemmäksi, noin 135 tonniin vuodessa.
Toiminnan harjoittaja vastaa laitoksen, sen työntekijöiden sekä ympäristön säteilyturvallisuudesta. STUK valvoo, että velvoitteita noudatetaan.
STUK:in lausunnon mukaan uraanin talteenoton ihmisille aiheuttamat riskit ovat vähäisiä.
– Vähäiset riskit tarkoittavat käytännössä sitä, että uraanin talteenottolaitoksen työntekijöiden säteilyaltistus jää vähäiseksi eikä väestölle aiheudu lisäaltistusta uraanintuotannon aloittamisesta, kertoo tiedotteessa STUK:in ylitarkastaja Jarkko Kyllönen.
STUK:in johtaja Pia Vesterbacka on samoilla linjoilla.
– Lähtökohtaisesti uraani on tiukasti kipsisakkaan sidottua, ja se ei säteilyturvallisuuden näkökulmasta aiheuta ympäristölle tai ihmisille vaaraa, Vesterbacka sanoo STT:lle.
Kyllösen mukaan myös riski siitä, että uraania pääsisi ympäristöön, on pieni.
Pahimmaksi onnettomuusskenaarioksi STUK arvioi tulipalon, jossa uraania vapautuisi ilmaan palokaasujen mukana. Senkin riski on arvioitu pieneksi. Tulipalossa päästö rajoittuisi analyysien perusteella pääosin kaivosalueelle.

Loppusijoitettavaa jätettä ei syntyisi

STUK hyväksyi myös Terrafamen aikeet valmistaa niin kutsuttua yellow cake -puolituotetta, eli uraanioksidia, josta valmistetaan ydinvoimalaitosten polttoainetta.
STUKin mukaan talteenottolaitoksen lopputuote luokitellaan ydinmateriaaliksi, joka on kansainvälisen valvonnan piirissä, jotta se ei päädy väärissä käsissä esimerkiksi ydinaseisiin.
Uraanin talteenottolaitos tulee osaksi Terrafamen metallitehdasta, eikä uraanin raakajalosteita täten tarvitse kuljettaa tehdasalueelta muualle ennen valmiin uraanioksidin kuljettamista. STUKin mukaan laitoksen sijainti kaivosalueella etäällä asutuksesta lisää turvallisuutta.
Terrafamen jätehuoltosuunnitelman mukaan loppusijoitettavaa jätettä ei kertyisi, joten myös mahdolliset loppusijoituspaikat ovat avoinna.
– Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt siitä vielä suunnitelmaa. Teemme siitä päätöksen erikseen. Kun loppusijoituksesta päätetään, pitää huolehtia ettei uraani pääse ympäristöön kalvotetuista kipsisakka-altaista tuhansienkaan vuosien päästä, Vesterbacka sanoo.
Talvivaaran vastaavalla hankkeella oli vastustajia Kataisen hallituksessa

Sotkamon kaivos nousi otsikoihin ympäristön saastumisen vuoksi vuonna 2012. Talvivaaran tuolloin omistaman kaivoksen lähivesistöjen tila heikkeni kaivokselta johdettujen jätevesien ja kipsisakka-altaan vuodon vuoksi. Kaivos siirtyi sittemmin Terrafamen omistukseen.
– Uskon, että Terrafame on oppinut Talvivaaran tapauksesta. Tapaus liittyi ongelmiin vesien hallinnassa, enkä usko, että Terrafame ajaisi kipsisakkaa altaaseen vastaisuudessa, ylitarkastaja Jarkko Kyllönen sanoo STT:lle.
Aikanaan myös Talvivaara suunnitteli ottavansa talteen ja myyvänsä uraania muun metallituotannon sivutuotteena. Kesäkuussa 2011 STUK puolsi sen uraanilupaa, koska se katsoi, ettei Talvivaaran esittämien suunnitelmien mukainen uraanin tuotanto olisi lisännyt ympäristön säteilyvaikutuksia. Samalla STUK kuitenkin esitti, että lupaan sisällytettäisiin muun muassa uraanin varastointia, talteenottolaitosta sekä radioaktiivisten jätteiden loppusijoitusta koskevia ehtoja.
Marraskuussa 2011 Talvivaara sai EU:n atomienergiayhtiö Euratomilta luvan myydä uraania Cameco-yhtiölle. Tammikuussa 2012 Talvivaara sai puolestaan EU:n komissiolta luvan uraanin talteenotolle.
Jyrki Kataisen (kok.) johtamalta sateenkaarihallitukselta Talvivaara sai luvan uraanin talteenottoon maaliskuussa 2012. Soraäänittä lupa ei kuitenkaan irronnut, sillä lupapäätös syntyi äänin 11-6. Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi blogissaan, että lupa lisää ympäristöriskejä.
Niinistön lisäksi päätöstä vastustivat silloisen hallituksen ministerit Heidi Hautala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Paavo Arhinmäki (vas.), Jukka Gustafsson (sd.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.).
Joulukuussa 2013 KHO kumosi Talvivaaran uraaniluvan ja palautti asian uudelleen valtioneuvoston käsiteltäväksi.

https://twitter.com/TEM_uutiset/status/1138364157445705728

STT

Kuvat: