Vilppaan uudella laiturilla on iso syli ja nopeat jalat – ”Hän ehtii moneen paikkaan”

0
Tätä on tilattu: Tim Coleman (kesk.) ajamassa kohti korirengasta.

Vilppaan pettymykseen päättyneen kauden yksi selkeä rakenteellinen virhe oli se, että pelaajat olivat vahvuuksiltaan liian samanlaisia. Heittovoimaa riitti puolen Korisliigan tarpeiksi, mutta ajouhkaa ei ollut, eikä juuri riisto- tai blokkiuhkaakaan.

Kun kotimainen osasto pysyy tulevalle kaudelle samana, muutos on tehtävä ulkomaalaisnelikossa. Niinpä Vilppaan ensimmäinen uusi pelaaja ensi kaudelle on Tim Coleman – kolmospaikan pelaaja, joka on perustanut ja tulee perustamaan koripallouransa riistoihin, blokkeihin sekä hyökkäämisen kovalla vauhdilla kohti korirengasta.

24-vuotias ja 196-senttinen Coleman vietti yliopistovuotensa New Jersey Institute of Technologyssä. Seniorikaudellaan 2017–2018 hän merkkautti 29 minuutin peliajallakeskiarvot 12,5 pistettä/6,9 levypalloa/2,4 syöttöä, mikä jo kertoo jotain (positiivista).

Coleman aloitti ammattilaisuransa Luxemburgin suurruhtinaskunnan pääsarjassa. Coleman johdatti BBC Etzellan cup- ja liigamestariksi hulppeilla keskiarvoilla: 36 minuuttia, 28,3 pistettä/10,8 levypalloa/2,8 syöttöä/2,4 riistoa. Coleman valittiin sarjan parhaaksi ja finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi, eli voidaan todistetusti puhua suurruhtinaskunnan koriskunkusta.

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että:

– Eihän se ole hyvä liiga. Siellä on kaksi jenkkiä per joukkue ja loput ovat puoliammattilaisia. Mutta meidän jenkkibudjettimme on sellainen, että pelaajia on etsittävä muualtakin kuin isoista koripallomaista, Vilppaan tuore päävalmentaja Ville Tuominen myöntää.

Viime kaudella Vilpas hankki meritoituneita amerikkalaisia kovemmista sarjoista, joten nyt rekrytoinnissa on palattu muutaman vuoden takaiseen: haussa on ammattilaisuraansa alussa olevia nuoria aikuisia.

Colemanin kolmosprosentti on uran varrella heitellyt rajusti toisen yliopistovuoden 41,7:stä viime kauden 28,8:aan.

– Hänellä oli Luxemburgissa sama kroatialaisvalmentaja, joka toimi Reggie Arnoldin (ex-Kataja) valmentajana Itävallassa. Hän sanoi, ettei Colemanin heittotekniikassa ole vikaa. Coleman oli Luxemburgissa joukkueensa ykkösoptio ja joutui ottamaan paljon vaikeita heittoja hyökkäysajan loppuessa. Colemanin pitäisi pystyä heittämään kolmoset 35 prosentilla, Tuominen vakuuttaa.

Ok. Eli hyökkäysvahvuudet tiedetään jo. Entä se puolustus?

– Ensinnäkin Colemanin syliväli on seitsemän jalkaa (213 cm) ja syliväli on tärkeämpi kuin se, miten korkealla pää pyörii, Tuominen muistuttaa.

Ja kun jalat tikkaavat ja kropassa on riittävästi ruutia, pitkät kädet pääsevät oikeuksiinsa.

– Colemanilla on ollut läpi uran yli yksi blokki (heitontorjunta) per ottelu, mikä on kolmospaikan pelaajalle älytön lukema. Lisäksi riistoja on 2–3 peliä kohti. Hän ehtii moneen paikkaan. Toiveena olisi, että hän pystyisi puolustamaan pelipaikkoja 1–4, Tuominen suunnittelee.

Eli jos Coleman näkee Salossa syksyn ja ensilumen, tulee Salohallin yleisö näkemään viime kautta kovatempoisempia otteluita.

Vilppaalta puuttuu ensi kauden joukkueesta enää kaksi ison pään pelaajaa: nelonen ja vitonen. Nelonen julkistettaneen ensi viikolla, vitonen joskus myöhemmin.

Eikä kotimaisen seitsikon Teemu Rannikko, Juho Nenonen, Aatu Kivimäki, Henri Kantonen, Riku Laine, Mikko Koivisto ja Leevi Taimela ole tarkoitus paisua kahdeksikoksi.

– Sitten on pakko miettiä uudelleen, jos joku Nenonen koheltaa golflomallaan, Tuominen tarkentaa.