EU:n oikeusministerit puivat oikeusvaltioperiaatetta, mutta Unkarin ja Puolan tilanteesta ei keskusteltu

0

Miten vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta kaikissa EU-maissa oli keskeisin kysymys, kun EU:n oikeusministerit kokoontuivat epäviralliseen ministerikokoukseen Helsinkiin tänään. Yksittäisistä maista tai keinoista ei kuitenkaan kokouksen puheenjohtajan, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan puhuttu.
– Paras anti tästä kokouksesta oli se, että henki oli hyvä. Se ennustaa, että me voidaan saada ainakin pientä liikehdintää eteenpäin tämän puheenjohtajuuden aikana, hän sanoi suomalaismedialle kokouksen päätyttyä.
Suomi haluaa puheenjohtajakaudellaan ajaa oikeusvaltioperiaatteen parempaa valvontaa EU:ssa. Yksi tapa, jolla periaatteesta lipsuvia maita saataisiin ruotuun, olisi sitoa EU-rahan saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Suomi on tätä komission ajatusta tukenut ja neuvotteluja tulevien vuosien rahoituskehyksistä käydään Suomen puheenjohtajakaudella.
– On erittäin hyvä, että puheenjohtajamaa pitää ajatusta kannatettavana, sanoi EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Vera Jourova tiedotustilaisuudessa.
Myös Henriksson uskoo, että rahoituskehyksen sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen helpottaisi tavoitteen toteutumista.
– Minun ja Suomen mielestä asia on niin, että kun ollaan yhdessä, on yhteiset pelisäännöt, ja jos ei halua käyttäytyä niiden pelisääntöjen mukaan, niin jollain tavalla siitä pitää maksaa.

Unkarin ja Puolan ministerit mukana keskustelussa

EU kantaa huolta Unkarista ja Puolasta, joissa valta on konservatiivisilla ja nationalistisilla puolueilla. Maiden linja on ollut EU:n arvojen kyseenalaistaminen, kun oikeuslaitoksen, median ja kansalaisjärjestöjen vapautta on heikennetty.
Henriksson kertoo, että kokouksessa olivat paikalla sekä Unkarin oikeusministeri että Puolaa edustanut varaministeri.
– Mielestäni he osallistuivat yllättävän positiivisesti keskusteluun, mutta emme lähteneet ollenkaan yksittäisten maiden tilanteeseen.
Henriksson kertoi keskustelleensa myös kahdenvälisesti kummankin kanssa. Hänen mukaansa keskusteluissa ei puhuttu Puolassa ja Unkarissa viime päivinä esiintyneestä arvostelusta Suomea vastaan. Henriksson ei ollut kritiikistä tietoinen.
Esimerkiksi Unkarin hallitusta lähellä oleva verkkosivusto Origo on julkaissut poikkeuksellisen kriittisiä juttuja Suomesta. Keskiviikkona lehti väitti Suomen oikeusvaltion tilaa huolestuttavaksi, koska maassa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta, vaan asiaa hoitaa perustuslakivaliokunta.
– Puheet kuulostavat siltä, että joku on ajoittanut tämän juuri tähän ajankohtaan, koska se palvelee joitain omia tarpeita, mutta olen tottunut aika moneen.
Henrikssonin mukaan kritiikki on mielenkiintoista, sillä perustuslakituomioistuin on yleensä yleinen sellaisissa maissa, joissa on aikaisemmin ollut toisenlainen hallinto. Pohjoismaissa ei ole perustuslakituomioistuinta.
– Toki tämä on asia, josta voi keskustella. Itse olen sanonut, että järjestelmä pysyy niin kauan kuin perustuslakivaliokunta pystyy tekemään työtään ilman, että se politisoituu.
Hän huomauttaa, että Suomen järjestelmä on yksi läpinäkyvimmistä ja kansainvälisissä vertailuissa Suomi saa erittäin hyviä tuloksia, kun kyse on luottamuksesta demokratiaan ja oikeusvaltioon.
Parannettavaa kuitenkin on kaikilla mailla, Suomella esimerkiksi saamelaisten tilanteessa, Henriksson sanoo.

STT

Kuvat: