Kiskon kesätorilla on tunnelmaa – asiakkaat kehuvat miljöötä, myyjät ilmaisia myyntipaikkoja

0
Lohjalainen Marjatta Nordström osti Liilia Pallingilta muun muassa mansikoita. Nordström kehuu Kiskon kesätorin tunnelmaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Kiskon kirjaston pihaan on kerääntynyt maanantaisena iltapäivänä monenkirjavaa porukkaa. Maanantai on Kiskossa kesätoripäivä, ja heinäkuun kolmannella viikolla paikalle onkin saapunut ihmisiä runsain määrin.

Lohjalainen Marjatta Nordström on matkalla veljensä vuokramökille, mutta matkalla hän päättää piipahtaa kesätorille. Ostettavaakin löytyy hetimiten.

– Mansikkaa, perunaa ja leipää, Nordström luettelee.

Nordström vierailee Kiskon maanantaitorilla ensimmäistä muttei välttämättä viimeistä kertaa.

– Tämä on kivan kesäinen paikka. Saatan tulla uudestaakin, hän vihjaisee.

Tatiana Bogrdanova pyöräili torille. Hän myy tarakalta hunajaa ja kanttarelleja. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Ari Hietanen on yhdessä Liilia Pallingin kanssa saapunut paikalle Teijosta. He myyvät torikansalle marjoja, vihanneksia ja juureksia.

– Melkein joka päivä olemme myymässä jollain torilla. Täällä olemme käyneet tänä kesänä joka maanantai, Hietanen kertoo.

Hietanen viihtyi jo viime vuonna Kiskon kesätorilla. Kauppakin käy, mutta vaihtelevasti.

– On parempia ja toisaalta huonompia viikkoja, mutta niin se vain menee, Hietanen kiteyttää.

Anu Parantainen (vas.) pistäytyi torille matkallaan Mathildedahliin. Raili Rantanen on viihtynyt kesätorilla sen koko viisivuotisen taipaleen ajan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Toisella puolen pihaa kauppaa käyvät Anu Parantainen ja Raili Rantanen. Parantainen ei ole paikallisia, mutta ajaa usein Kiskon läpi.

– Olen ohikulkumatkalla, määränpäänäni Mathildedahl. Kiskon kesätori vaikuttaa kaikin puolin idylliseltä, Parantainen kehuu.

Nykymuotoinen Kiskon kesätori on Rantasen mukaan pyörinyt viitisen vuotta. Hän oli itse aikoinaan mukana ”puuhajoukoissa”, mutta nyttemmin enää myyjänä.

– Olen täällä joka viikko. Täällä on kiva olla, kun myyjät ovat sovussa ja ihmiset tuttuja. Paljon käy vakikiskolaisten lisäksi mökkiasukkaita, muun muassa vanhoja leluja, mustikoita, kanttarelleja ja Kisko-kortteja myyvä Rantanen toteaa.

Rantanen muistelee, että parhaimmillaan paikalla on ollut yhtäaikaisesti noin 30 myyjää. Nyt sellaiseen lukemaan ei päästä, mutta silti ihmiset ovat kirjaston pihalle löytäneet.

– Myyntipaikasta ei joudu maksamaan mitään, ja sillä onkin varmasti suuri merkitys, Rantanen pohtii.

Arto Koskinen on saapunut paikalle asuntoautollaan. Myyntiapurina toimii Daka-koira. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Arto Koskinen on tuonut torille monenlaista myytävää: on lastenlasten vanhoja leluja, tanssikenkiä ja ravintoloiden jäämistöä.

– Olen toiminut aiemmin ravintolayrittäjänä, ja niiltä ajoilta onkin jäänyt runsaasti ylimääräistä tavaraa. Myyn pois sellaista, mitä en itse enää tarvitse, Koskinen toteaa.

Koskinen asuu virallisesti Helsingissä, mutta hänen Kiskon huvilansa on ympärivuotisesti asuttava. Vaikka hän viettää Kiskossa suurimman osan ajastaan, on hän torilla vasta toista kertaa.

– Ensimmäisellä kerralla myin työkaluja ja rakennusmateriaalia. Ihan hyvin meni kaupaksi, mutta ei tällä rikastu, Koskinen kertoo.

Torin tunnelmaa Koskinen kehuu hyväksi.

– Täällä kaikki tuntevat toisensa ja fiilis on loistava