Kiskon Kirkkojärvellä taistellaan rehevöitymistä vastaan – Ely-keskus avustaa niittotalkoissa

0
Keijo Liski omaa 19 vuoden kokemuksen niittokoneen käytöstä. Hommat Kaukurissa hoituvat rutiinilla. Kuva: SSS/Julian Rauhaniemi.

Kiskon Kirkkojärvellä on niitetty ruovikkoa pienen mutta ahkeran talkooporukan voimin. Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys ry:n puheenjohtaja Juha Punta kertoo, että niittotyö aloitettiin viime viikon maanantaina.

– Kirkonkylän tietämiltä aloitimme, mistä jatkoimme Pappilanmäelle ja Toijaan. Hiljalleen olemme sitten edenneet rantaa pitkin tänne Kaukuriin.

Parhaimmillaan talkooväkeen on kuulunut yhtäaikaisesti arviolta kymmenen henkilöä. Punta kuitenkin toivoo, että tuleviin projekteihin saataisiin mukaan vielä enemmän porukkaa.

– Toijassa ollessamme kelit olivat hyvät ja paikallisen vesiosuuskunnan kanssa olimme sopineet, että heidän kauttaan tulee väkeä auttamaan. Tietysti enemmänkin ihmisiä saisi mukana olla.

Kaukurin uimarannalla niittokonetta yhdeksäntoista vuoden kokemuksella kuljettaa Keijo Liski ja traktorikuormaajaa käyttää Risto Salmi. Puntan lisäksi prosessia on valvomassa kyläaktiivi ja poliitikko Pertti Vallittu (kd.).

– Olen ollut hoitoyhdistyksen puheenjohtajana nyt reilun vuoden. Niittotyötä aiotaan jatkaa ensi vuonnakin, mutta silloin joku muu saa ottaa vetovastuun, puheenjohtajan pallista luopuva Punta nauraa.

Maanantainen talkooporukka Kirkkojärven ja niittokoneen edessä. Vasemmalta: Pertti Vallittu, Keijo Liski, Risto Salmi ja Juha Punta. Kuva: SSS/Julian Rauhaniemi.

Miksi sitten ruovikon niittäminen on ylipäätään tärkeää? Puntan vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

– Pyrimme omalta osaltamme estämään Kirkkojärven rehevöitymistä. Toivomme, että Kirkkojärvi pysyisi elinvoimaisena jatkossakin.

Ruovikko kannattaa poistaa niittämällä, sillä se on suhteellisen halpaa ja helppoa.

– Jos ruovikkoa ei poisteta niittämällä, se kasaantuu ja maatuu eikä sitä kykene poistamaan enää muilla tavoilla kuin ruoppaamalla. Ruoppaaminen taas on todella kallista, Punta toteaa.

Rehevöityminen tarkoittaa pähkinänkuoressa vesistöjen kasvien tarvitsemien ravinteiden määrän lisääntymistä. Järven rehevöityessä sen eliöstö muuttuu ja leväkukinnot lisääntyvät. Erityisesti matalilla järvillä, kuten Kirkkojärvellä, on suuri riski joutua rehevöityneeseen tilaan.

– Sunnuntaina ja muulloinkin viime viikolla havaitsimme niittohommien ohessa levää. Seisovalla ja lämpimällä ilmalla oli varmasti vaikutuksensa, mutta myös ruovikoituminen aiheuttaa leväkukintojen kasvua, Punta kertoo.

Hoitoyhdistyksen puheenjohtaja valistaa kalastuksen nimeen. Kyseisen toiminnan ympäristövaikutukset voivat olla yllättävänkin positiivisia.

– Kannustamme ihmisiä kalastamaan eri toten särkikaloja. Niillä on taipumus sekoittaa järven pohjasedimenttiä, ja pohjasedimentin sekoittuminen aiheuttaa sekin rehevöitymistä. Muutenkin kaikki lähtee aina ihmisistä, joten toivomme heidän osallistuvan aktiivisesti tuleviin talkoisiin.

Traktorikuormaajan peräkärryyn on kertynyt runsas määrä ruokoa Kaukurin ympäristöstä. Kuva: SSS/Julian Rauhaniemi.

Kirkkojärven hoitoyhdistys sai tämän vuoden niittoprojektiaan varten rahoitusta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ely-keskuksen 10 000 euron avustuksen lisäksi hoitoyhdistys keräsi toisen moisen keräyksinä ja lahjoituksina.

– Olemme saaneet alustavasti tukea myös ensi vuodeksi. Kokonaissumma saattaa olla tätä vuotta hieman suurempi, Punta ennakoi.

Seuraavan suven projektia varten on hoitoyhdistyksen valmistauduttava Puntan mukaan tätä vuotta paremmin.

– Niittämään ei voi alkaa noin vain, ja se tuli hiukan yllätyksenä. Tarvitsemme monia erilaisia lupia, kuten maanomistajien luvan ja maihinnostoluvan.

Ely-keskuksen ja hoitoyhdistyksen välillä eripuraa on herättänyt se, minne niittojäte voidaan laskea. Puntan mielipide on selvä: on tärkeintä, että ruoko saadaan nostettua kuivalle maalle.

– Ely-keskuksen ohjeiden mukaan niittojäte pitäisi laskea sellaiselle alueelle, mille ei tulvavesi yllä. Paikoitellen olemme joutuneet jättämään jätettä suojavyöhykkeille, mutta emme usko, että vesi nousee niille sijoille kuin erityisinä tulva-aikoina. Ensisijaisen tärkeää on se, että ruoko saadaan pois järvestä, Punta kiteyttää.

Keijo Liski kuljettaa ruokokuormaa kohti rantaa. Kuva: SSS/Julian Rauhaniemi.