Klassinen musiikki valtaa Kemiönsaaren lähiseutuineen

0
Kemiönsaaren Musiikkijuhlilla kuullaan laaja kattaus klassista musiikkia. Labbnäsissä harjoittelivat pianisti Milana Chernyavska ja sellisti Samuli Peltonen.

Perhe, lapset ja perinteet koituivat aikanaan monen lahjakkaan naissäveltäjän kohtaloksi.

– Naiset ovat aina säveltäneet mutta ovat jääneet miesten varjoon, Sonja Korkeala sanoo.

Tänä vuonna Kemiönsaaren Musiikkijuhlien valokeilaan nousevatkin naissäveltäjät. Festivaalin toisen taiteellisen johtajan Sonja Korkealan mukaan ajatus lähti Clara Schumannin syntymän 200-vuotisjuhlasta.

– Clara Schumannia on usein pidetty vain miehensä Robert Schumanin muusana. Monikaan ei tiedä, että hän on ollut se, joka soitti konsertteja ja toi rahan perheeseen, kun puoliso Robert Schumann taisteli mielenterveysongelmien ja alkoholismin kanssa. Clara synnytti kahdeksan lasta, sävelsi ja järjesti konsertit, joiden järjestäminen tuohon aikaan oli kovaa työtä, Korkeala kertoo.

Clara Schumannia on pidetty yhtenä 1800-luvun johtavista pianisteista, mutta huomio säveltäjänä on jäänyt vähäisemmäksi.

Clara Schumannin lisäksi ohjelmistoon mahtuu muitakin naissäveltäjiä. Viikon aikana on mahdollisuus kuulla muun muassa itävaltalaista Maria Theresia von Paradisia , saksalaista Fanny Mendelssohn-Henseliä sekä uudemman polven säveltäjistä kreikkalaista Konstantia Gourzia. Suomalaisista joukkoon on päässyt maailmalla menestystä niittänyt Kaija Saariaho. Saariahoa kuullaan festivaalin päätöskonsertissa Kemiön kirkossa.

Kantaesityksiä Musiikkijuhlilla kuullaan tänä vuonna kaksi. Jyrki Linjaman Jousikvartetto nro 2 soi Karunan kirkossa keskiviikkona 10.7. ja Olli Kortekankaan Due per due Salon taidemuseo Veturitallissa torstaina 11.7. Kortekankaan sävellys on 50-vuotislahja festivalin taiteellisille johtajille, kaksosille Sonja ja Katja Korkealalle.

Yksi festivaalin kiinnostavista nimistä on 25-vuotias sellisti Senja Rummukainen. Rummukainen sijoittui kesäkuussa järjestetyn kansainvälisen Tšaikovski-sellokilpailun finaalissa kuudenneksi. Hänet tunnetaan myös Helsingin kaupunginorkesterin toisena soolosellistinä.

Kesälomaa Rummukainen ei juuri ehdi viettää, sillä kesän festivaalit täyttävät kalenterin elokuun loppuun saakka. Seuraavaksi edessä ovat Kuhmo, Turku, Mänttä ja Hvitträskin kamarimusiikkifestivaali Kirkkonummella. Syksyllä Rummukainen palaa Berliiniin, jossa hän viimeistelee maisteriopintojaan Berliinin Taideyliopistossa.

Kemiönsaarella Rummukaiselta kuullaan muun muassa uudempina tuttavuuksina Fanny Mendelssohn-Henselin, Nadia Boulangerin ja Amy Beachin sävellyksiä. Tutumpaa ohjelmistoa edustaa muun muassa Antonín Dvořákin Pianokvintetto nro 2.

– Ohjelmassa on todella paljon uusia tuttavuuksia mikä on mahtavaa. Dvořákin Pianokvintetto kuuluu lempiteoksiini, enkä ole sitä aiemmin päässyt soittamaan, Rummukainen kertoo.

Böömissä, entisen Itävalta-Unkarin alueella syntyneen Dvořákin sävellykset ovat muutenkin Rummukaisen makuun.

– Dvořák on säveltäjä, jolla on mielettömiä melodioita ja harmonioita. Välillä saattaa tuntua, että hänen teoksensa ovat jopa lapsellisen tuntuisia, mutta niissä on samalla jotain todella aitoa, joka koskettaa, Rummukainen sanoo.

Kitaristi Petri Kumelalle Kemiönsaaren Musiikkifestivaali on jo järjestyksessään jo toinen.

– Taiteilijan näkökulmasta on hienoa, että tällä festivaalilla kuunnellaan myös taiteilijoita ja ohjelmisto rakennetaan yhteistyössä, Kumela kertoo.

Muusikon näkökulmasta festivaalin taiteellisten johtajien Sonja ja Korkealan verkostot luovat kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia.

– Sonjan verkostot ulottuvat Saksaan ja Keski-Eurooppaan, ja sitä kautta pääsee soittamaan sellaisten muusikkojen kanssa, joiden kanssa ei tulisi soitettua. Täällä on mielenkiintoinen taiteilijaporukka kasassa.

Myös esiintymispaikat, jotka ulottuvat akustiikaltaan hienosta kirkoista intiimimpiin kartanoihin, saavat kiitosta.

– Täällä on poikkeksellisen hienot tilat soittaa, Kumela sanoo.

Festivaali levittäytyy tänä vuonna Kemiönsaaren kirkkojen ja kartanoiden lisäksi Karunan kirkkoon Sauvossa sekä Salon taidemuseo Veturitalliin. Uusia konserttipaikkoja ovat Söderlångvikin Vaunumuseo ja Wijkin kartanon vanha navetta. Kaikkia tiloja ei suinkaan ole luotu alunperin musiikki mielessä.

– Wijkin kartano on esimerkiksi kiinnostava tila. Konserttihan ei ole kartanon päätilassa, vaan huone, jossa soitetaan oli vielä syksyllä täynnä sonneja, Sonja Korkeala nauraa.

Jätä kommentti