Kuusjoelta löytynyt surulaulu kertoo kahdeksan ypäjäläisnuoren kohtalosta

0
Tilalta on löytynyt runsain määrin vanhojen omistajien irtaimistoa. Kuvassa Eva Sillanpää esittelee kotiläksyvihkoa 1900-luvun alkupuoliskolta.

Kuusjokelainen Eva Sillanpää taittelee auki kellastuneen paperiarkin. Auki levittyvälle paperille on vuonna 1937 painettu Markkinalaulu-nimisen surulaulun sanat. ”Järkyttävän surullinen” markkinalaulu kertoo auto-onnettomuudesta, joka sattui Salon Uskelassa 1. lokakuuta vuonna 1937.

Salon markkinoilta poispäin ajanut kuorma-auto suistui ylösalaisin Uskelan vanhan kirkon läheiseen jokeen. Kahdeksan nuorta ypäjäläistä sai surmansa. Onnettomuuden syyksi paljastui, että kuorma-auton kuljettaja oli ajanut humalassa.

– Eilen illalla tapahtui Uskelan emäkirkon läheisessä rotkossa auto-onnettomuus, joka on kaameudessaan suorastaan pöyristyttävä, julisti Salon Seudun Kunnallislehti etusivullaan 2. lokakuuta 1937.

Onnettomuus kosketti suomalaisia paisi Ypäjän Palikkalassa myös laajemmin. Salon Seudun Kunnallislehti uutisoi myöhemmin samassa kuussa, että nuorten hautajaisiin Ypäjän kirkkomaalle oli saapunut yli 4 000 surevaa ihmistä. Kirkkoon mahtui sisälle vain tuhat ihmistä, ja loppujen oli odotettava ulkona kylmässä säässä jumalanpalveluksen päättymistä.

Myöhemmin Ypäjän kirkon eteen pystytettiin muistopatsas onnettomuudessa menehtyneitä varten. Markkinalaulun sanoitukset kertovat, että surua on koettu laajemmin koko Suomessa.

– Nuori elo, tapaturmaan

kahdeksalta kaatui näin.

Omaisille suru varmaan,

saapui viesti yllättäin.

Ypäjällä yksin mielin,

Koko Suomen suku tää,

Palikkalan suruviestin,

koko kansan suruun saa.

Sillanpää löysi onnettomuudesta kertovan Markkinalaulun kaksikymmentä vuotta sitten kotoaan Kuusjoen Tiskarlasta.

– Ostimme tilan silloin loma-asunnoksi, ja kymmenen vuotta sitten muutimme tähän pysyvästi. Markkinalulu löytyi, kun ensimmäistä kertaa siivosimme tilaa. Talosta, ladoista ja ulkorakennuksista löytyi paljon irtaimistoa, josta pistimme talteen kaiken ehjän ja puolikuntoisenkin, Sillanpää kertoo.

Tilalta löytyi aikoinaan myös esimerkiksi vanhoja hautajaiskutsuja, perunkirjoituksia ja kotiläksyvihkoja, jotka yksi talon entisistä asukkaista on täyttänyt vanhalla kaunokirjoituksella. Siis kaikenlaisia pieniä välähdyksiä Kuusjoen paikallishistoriaan.

– Täällä on asunut myös taitava nuori herra nimeltä Arvo Aarnio , jonka kouluvihkoja on täältä löytynyt. Arvosta tiedämme vain sen verran, että hän kaatui myöhemmin sodassa.

Talo on yksi Tiskarlan kylän vanhoista kantatiloista, joita oli yhteensä viisi 1500-luvulla. Sillanpään talossa on erityistä se, että se on vuosien saatossa pysynyt aina samalla paikalla. Vaikka talo itsessään on muuttunut ja näyttänyt aika ajoin erilaiselta, sen sijaintia tontilla ei ole vaihdeltu.

1900-luvun alussa tilaa alettiin kutsua Kraatiksi sen silloisen isännän, August Kraatin , mukaan. Sana kraatti viittaa kraatteriin.

– Silloin aluksi emme tienneetkään, kuinka historiallinen paikka tämä on. Meille tämä on ollut matka menneisyyteen. Omat isovanhempamme ovat eläneet 1800-luvun lopulla, mutta emme ole heidän kanssaan päässeet tällä tavalla tutustumaan sen ajan esineisiin.

Sillanpäätä jäi kiinnostamaan erityisesti surulaulun alkuperä. Hänen mielessään on myös pyörinyt, kuinkahan monta kopiota laulusta yhä on jäljellä. Ehkä jotakuta yhä saattaisi kiinnostaa tieto lauluvihon olemassaolosta.

– Minusta tämä on ollut niin traaginen tapahtuma, joka on koskettanut monia ihmisiä. Hautajaisiinkin saapui yli neljä tuhatta henkeä. Laulu itsessään on kaunis, se voisi kuulostaa hienolta jonkin kuoron esittämänä.

Lauluvihkosta ilmenee, että sen sanat on kirjoittanut suomalainen arkkiveisuntekijä P. J. Tynkkynen . Hinnaksi kyseiselle arkkiveisulle on aikoinaan merkitty kaksi markkaa. Veisu oli painettu ja julkaistu Porissa vielä samana vuonna, kun Uskelan auto-onnettomuus tapahtui. Sieltä se oli tavalla tai toisella kulkeutunut Kraatin tilalle Kuusjoelle.

Tynkkynen kirjoitti 1930-luvulla useampiakin arkkiveisuja, jotka käsittelivät yleensä onnettomuuksia tai muita traagisia tapauksia. Veisujen aiheiksi päätyivät esimerkiksi höyrylaiva Louhen uppoaminen vuonna 1934 ja Rauman junaturma vuonna 1938.