Lounean ja Carunan purkamia tolppia ei saisi päätyä kuluttajille

0
Sähköverkkoa kaapeloidaan parhaillaan maahan ympäri Salon seutua. Samalla poistuvat maisemasta vanhat sähkötolpat, jotka menevät esimerkiksi Riihimäelle jatkokäsittelyyn niiden sisältämän terveydelle haitallisen kyllästeaineen vuoksi. Yksityisille kotitaolouksille vanhoja tolppia ei saa luovuttaa. Kuva: SSS/Jan Sundman

Vanhoja puhelintolppia ja ilmajohtoja purkava Lounea ei ole luovuttanut tolppia yksityisille. Näin sanoo Lounean toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen , jonka mukaan yrityksille käytöstä poistettuja vanhoja pylväitä on kuitenkin voitu luovuttaa.

– Urakoitsijat ovat hoitaneet tätä, hän sanoo.

Myös sähkötolppia purkavalla Carunalla on vastaava käytäntö.

– Kuluttajille niitä ei saa päätyä, muistuttaa Ari Ojanperä Carunan viestinnästä.

Sähköyhtiöltä purettuja tolppia tulee runsaasti pelkästään Salon alueella. Ojanperää sanoo, että esimerkiksi kuluvan vuoden aikana poistetaan noin 600 pylvästä.

Salon Seudun Sanomille tulleen juttuvinkin mukaan tolpat olisivat haluttua tavaraa.

Salon ympäristönsuojelutoimiston tietoon on kantautunut yksi tapaus, jossa oman kaivonsa puolesta huolestunut valitti naapuriin ilmestyneistä sähkötolpista viime keväänä.

– Alihankkija oli luovuttanut sähkötolppia yksityiselle, mutta asia saatiin neuvoteltua siten, että tolpat vietiin Riihimäelle, kertoo ympäristöinsinööri Riitta Saari.

Hän sanoo, ettei tiedä, mihin yksityishenkilö olisi tolppia käyttänyt. Kyllästettyjen käytöstä poistettujen sähkötolppien luovuttaminen kuluttajille rakennuskäyttöön on kuitenkin kiellettyä.

Vanhat puhelin- ja sähkötolpat ovat Tukesin mukaan ongelmajätettä. Niiden sisältämät aineet ovat haitallisia terveydelle, minkä takia niitä ei saa käyttää kotipihoilla rakentamiseen.

Sekä puhelin- että sähkötolppia puretaan edelleen Salon seudulla. Esimerkiksi koko Lounean toimialueella saadaan purkutyöt Viitasen arvion mukaan valmiiksi 2021 lopulla tai 2022 alussa.

Lounean toimialuetta ovat esimerkiksi Salon, Forssan, Lohjan ja Loimaan seutukunnat. Alue ulottuu pohjoisessa Sastamalaan saakka. Hämeen puolella toimialue ulottuu Hämeenlinnaan.

– Lounealla on omia tolppia jäljellä noin 30 000, minkä lisäksi on yhteisiä tolppia sähköyhtiöiden kanssa yhteensä noin 30 000, Viitanen kertoo.

Lounea poistaa vain omat tolppansa.

Vanhoissa tolpissa terveydelle vaarallisia myrkkyjä

 

Sallittu vain tietyissä kohteissa

Vanhoissa puhelin- ja sähkötolpissa on käytetty kyllästeaineena terveydelle vaarallista arseenia ja kreosoottia (kivihiilitervan tisle).

Vanhojen tolppien luovutus kuluttajille on kiellettyä.

Vuodesta 2007 Caruna on käyttänyt ainoastaan kuparisuolakyllästeisiä pylväitä eli niin sanottuja C-pylväitä.

Puiset käytöstä poistettavat sähkö- ja puhelintolpat ovat yleensä hyvin vanhoja.

Niiden käyttö on sallittu vain maata koskettavissa avojohtorakennelmista, kuten sähkötolpissa tai esimerkiksi silloissa ja muissa vastaavissa kantavissa ulkorakenteissa.

Kuluttajille vanhoista tolpista ja muistakin kodin kemikaaleista on laadittu kampanja, joka löytyy netistä nimellä Luulot pois kemikaaleista.

Lähde: Caruna ja Tukes

Carunalla menossa laaja kaapelointi ja purku-urakka Salon seudulla

Sähköverkkoyhtiö Caruna maakaapeloi ympäri Salon seutua edelleen ja poistaa sen jälkeen vanhoja ilmajohtoja sekä sähkötolppia.

Aluepäällikkö Joonas Hämäläinen sanoo, että Salon, Someron ja Kemiönsaaren alueella jo kaapeloitujen alueiden purkutyöt ovat varsin pitkällä.

– Viimeisen vuoden sisällä valmistuneista kaapelointialueista noin 90 prosentissa vanhat pylväät on purettu, ja loput näiden alueiden puruista tehdään kevääseen 2020 mennessä.

– Seuraavia kaapelointitöitä valmistuu tämän kesän ja syksyn sekä ensi vuoden aikana. Näiden alueiden purkutyöt tehdään pääsääntöisesti rakennustöiden valmistumista seuraavana talvikautena, Hämäläinen kertoo aikataulusta.

Salon, Someron ja Kemiönsaaren alueella tehdään tällä hetkellä kaapelointeja noin 25 erillisessä projektissa, joissa asennetaan noin 500 kilometriä keskijännitekaapelia. Töitä tehdään tänä ja ensi vuonna.

Hämäläisen mukaan Kuusakoski Oy noutaa Carunan sähköverkosta puretut sähköpylväät suoraan työmailta ja toimittaa ne jatkokäsiteltäväksi esimerkiksi Riihimäelle. Esimerkiksi viime vuonna Carunan sähköverkosta purettiin 4 000 kilometriä ilmajohtoa ja samalla yli 3 000 tonnia kyllästettyjä puupylväitä.

Hämäläisen mukaan energiahyötykäyttöön päätyvät pylväät sisältävät puunkyllästeaineita, kuten CCA:ta (kromi, kupari ja arseeni) ja kreosoottia.

– Sekä CCA että kreosootti ovat syöpävaarallisia kyllästeitä. CCA:n käyttö onkin ollut kiellettyä uusissa pylväissä vuodesta 2006 lähtien.

– Näillä aineilla kyllästetyt pylväät eivät saa joutua kosketuksiin ihmisten, eläinten tai ravinnon kanssa eivätkä ne saa missään tapauksessa päätyä kuluttajille, hän muistuttaa.

Vuoden 2007 jälkeen Caruna on käyttänyt ainoastaan kuparisuolakyllästeisiä pylväitä eli niin sanottuja C-pylväitä. Kuparisuolaa käytetään Hämäläisen mukaan yleisesti kyllästeenä myös kuluttajille tarkoitetussa kestopuussa.

Caruna on voinut hänen mukaansa luovuttaa purettuja sähkötolppia uudelleen käytettäväksi ammattimaiseen tai teolliseen käyttöön. Tämä edellyttää vastaanottajalta voimassa olevaa ja toimivaa y- tai ly-tunnusta soveltuvalta alalta.

– Yksityishenkilöt eivät voi ostaa Carunan pylväitä, Hämäläinen muistuttaa toistamiseen.

”Toivon, ettei olisi tehty lasten hiekkalaatikoita”

Vanhojen puhelin- ja/tai sähkötolppien päätymisestä kuluttajille on kantautunut myös valvovan viranomaisen Tukesin eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston työntekijöiden korviin.

– Silloin tällöin, kuvailee ryhmäpäällikkö Paula Haapasola Tukesista.

Haapasola arvelee, että tolppia on käytetty niin sanottuun ulkorakentamiseen.

– Toivon kuitenkin, ettei niistä olisi tehty lasten hiekkalaatikoita, hän lisää.

Haapasola sanoo, että laatikon sisällä olevaan hiekkaan liuenneet aineet harvoin aiheuttavat akuutteja oireita, vaikka pikkulapsi söisikin hiekkaa. Sen sijaan vanhojen tolppien sisältämien kyllästeaineiden tiedetään olevan syöpää aiheuttavia.

Tällaista puutavaraa ei myöskään saa polttaa kotona.

Kiinteistöjen pihapiireissä on voinut kuitenkin olla vanhastaan sähkö- tai puhelintolppia. Haapasola sanoo, että paikoillaan olevista tolpista kyllä huuhtoutuu kyllästeitä, mutta ne jäävät pienelle alalle.

Carunan mukaan vanhoissa sähkötolpissa on sekä CCA:ta (kromi, kupari ja arseeni) että kreosoottia. Molemmat ovat terveydelle haitallisia.

Haapasola sanoo, että CCA- kyllästetty puutavara ei haise päinvastoin kuin kreosootti, jota on käytetty enemmän vanhoissa ratapölkyissä.

Kreosoottia saattaa löytyä myös vanhojen talojen rakenteista. Haapasola sanoo, ettei olisi huolissaan talon rakenteissa mahdollisesti olevasta kreosootista, jos haju ei tule asuntoon.

Kreosoottitapauksista on myös käräjöity. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa Korkeimman oikeuden päätöksestä, jossa todettiin, ettei rakenteissa oleva kreosootti ole riittävä syy talokaupan purkuun.

Jätä kommentti