Mittava sotilasparaati täytti Pariisin pääkadun – mukana olleet suomalaiset kertovat, miten näytöstä viilattiin pienintä yksityiskohtaa myöten

0

Näyttävä sotilasparaati täytti jälleen Pariisin Champs-Elysees-pääkadun maan kansallispäivänä sunnuntaina. Noin 70 konetta lensi kaupungin yli ja kaduilla nähtiin noin 4 300 sotilasta, 200 ajoneuvoa, 250 hevosta ja 40 helikopteria.
Paraatin vetonaulana oli lentävä kiväärimies. Keksijä Franky Zapata esiintyi lentolaudallaan haltioituneelle Euroopan valtaeliitille ja sotilaskulkueen yleisölle kivääriä heristellen.
Tänä vuonna paraatissa muistettiin eurooppalaista puolustusyhteistyötä, minkä takia mukana marssimassa oli myös neljä suomalaista. Ranska oli kutsunut mukaan ne maat, jotka osallistuvat sen aloittamaan interventioaloitteeseen, jonka tarkoituksena on parantaa yhteistä toimintakykyä. Mukana ovat Saksa, Belgia, Tanska, Espanja, Viro, Suomi, Hollanti, Portugali ja Britannia.
Sotilasparaatin juoksutus vaati pikkutarkkaa suunnittelua ja kenraaliharjoituksia ennen auringonnousua, kertovat marssille osallistuneet suomalaiset majuri Mika Tapanainen, majuri Terho Nieminen ja vääpeli Pekka Löytönen, jotka STT tapasi paraatin jälkeen. Mukana paraatissa oli myös kapteeni Harri Lähde.
Viikon verran Pariisissa olleet miehet kertovat, miten kulkue marssitettiin kolmisen kertaa autiolla Champs-Elysees’llä keskellä yötä, jotta sunnuntaina kaikki sujuisi kuten pitää.
Auringon noustua sotilaat siirtyivät jatkamaan harjoituksia kasarmille. Siellä katsottiin yön harjoituksia nauhalta ja kenraalit antoivat palautetta marssin sujumisesta. Videota oli Tapanaisen mukaan niin edestä, sivulta kuin käännöksistä.
– Alkoi olla jo selkärangassa, Nieminen kertoo.
Taustalla Ranskan eliittisotilasyksikkö Muukalaislegioonan sotilaat lauloivat yhteislaulua. Muita hitaammin etenevä joukko saapui varikkoalueelle viimeisten joukossa.
Kukaan suomalaisista ei muistanut kokeneensa vastaavaa aiemmin. Myös turvajärjestelyt olivat kaupungilla tiukat.
– Me olemme olleet koko ajan turvajärjestelyiden sisäpuolella, suojattuina itsekin, Löytönen kertoo.
Tasan 230 vuotta sitten Ranskan vallankumouksessa tapahtui merkittävä käänne, kun Bastiljin linnoitus vallattiin ja poliittisia vankeja saatiin vapaaksi. Sen takia päivä on valikoitunut maan kansallispäiväksi.

STT

Kuvat: