Munantuotanto myllerryksessä – tuottajilla edessä iso remontti

0
Somerolainen Jaakko Salo muistuttaa, että vuoden 2012 muutoksen vuoksi uusitun kanalan olisi pitänyt kestää aina 2030-luvulle saakka, mutta nyt hän joutuu tekemään muutostyöt aiemmin, jos aikoo jatkaa alalla. Kuva: SSS/Jan Sundman

Somerolaisella kananmunantuottajalla Jaakko Salolla on edessään erikoinen tilanne. Jos hän haluaa jatkaa, hän joutuu muuttamaan kanalaansa, johon hän on investoinut vasta vajaat kymmenen vuotta sitten uusien ja edelleen voimassa olevien säädösten vuoksi.

Hän ei suinkaan ole ainoa.

– Isot kauppaketjut ovat ilmoittaneet lopettavansa virikehäkkimunien myynnin, Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina selittää.

Suomessa toimivista ketjuista Lidl lopetti virikehäkkimunien myynnin jo aiemmin. Nyt isommista Kesko on ilmoittanut toimivansa samoin vuodesta 2025 ja S-ryhmä vuodesta 2026.

Kananmuna-ala on Suomessa ison myllerryksen edessä jo toistamiseen melko lyhyen ajan sisällä investointeja ajatellen. EU nimittäin kielsi perinteisen häkkituotannon jäsenmaissaan vuoden 2012 alussa.

Tuolloin monet tuottajat investoivat varusteltuihin pienryhmäkanaloihin eli virikehäkkituotantoon, jonka katsottiin lisäävän eläinten hyvinvointia.

Näin teki myös Salo, joka oli vasta hiukan yli kaksikymppinen, kun hän päätti jatkaa kananmunantuotantoa kotitilallaan ja tehdä vaadittavat investoinnit.

SSS kävi somerolaistilalla vuoden 2011 lopulla tekemässä juttua, jossa Salo esitteli uusien vaatimusten mukaisia häkkejä. Niissä kanoilla oli aiempaan verrattuna enemmän tilaa ja virikkeitä, kuten orsi ja pehkuja, joissa ne voivat kuopia ja nokkia.

– Eivätkös olekin onnellisen näköisiä, hän kysyi lehden jutussa (17.11.2011).

Lattiakanalaan hän ei tuolloin halunnut investoida, koska katsoo, että niissä tautiriski on suurempi kuin virikehäkeissä.

Hän jatkoi tilalla kananmunantuotantoa jo kolmannessa polvessa. Nyt 31-vuotias tuottaja joutuu muiden vastaavanlaisia kanaloita omistavien kanssa punnitsemaan, mitä tehdä.

– Ensisijainen vaihtoehto on jatkaa, mutta siihen vaikuttavat erinäiset seikat, hän miettii.

Salo joutuu tekemään miljoonaluokan investoinnit, jos hän jatkaa ja muuttaa kanalaa. Nykyinen kanala on 20 000 eläimen tuotantotila.

– Jos vanha muutetaan lattiakanalaksi, kanojen lukumäärä putoaa 16 000:een, hän sanoo.

Tarvitaan siis myös uudisrakennus. Isojen kauppaketjujen ilmoittamaan muutokseen on vielä muutama vuosi aikaa, mutta se tulee investointeja ajatelleen joka tapauksessa ihan liian aikaisin.

Nykyisen kanalan laitteet on tarkoitettu kestämään aina 2030-luvulle saakka. Laitteiden elinkaarta ja yritystoimintaa ajatellen muutos olisi ajankohtaista vasta myöhemmin.

Salo arvostelee isojen kauppaketjujen päätöstä, joka pakottaa muutostöihin ja jonka hän katsoo pohjautuvan eläinsuojelujärjestöjen projektiin.

– Kuluttajat ovat kuitenkin osoittaneet ostoskäyttäytymisellään että virikemuna on se edullinen ja turvallinen volyymituote mitä halutaan, hän muistuttaa.

Loppulaskun maksaa tuottaja. Kananmunantuottajat eivät ole edes halunneet investointeihinsa tukia tai korkotukilainoja, kun EU:n vaatima muutos tuli voimaan 2012.

Nyt kyse ei ole viranomaispäätöksestä, mutta Salon mielestä jotain tukea pitäisi saada olemassa olevien tilojen muutostöihin, joskaan ei uudisrakennuksiin.

Samalla kun investoidaan, ei voida olla varmoja, mitä tuottaja saa kananmunista. Salo myös pelkää, että kananmunia aletaan tuoda muualta, vaikka kokonaisia kananmunia on vaikea tuoda salmonellavaaran ja sen myötä tiukkojen vaatimusten vuoksi.

Salo ei ole yksin pelkonsa kanssa. Siipikarjaliitto muistuttaa, että EU-alueelle, joskaan ei Suomeen, tuodaan yhä kiihtyvää vauhtia kananmunia Ukrainasta, jossa kanat elävät yleensä perinteisissä EU-alueella kielletyissä häkeissä.

Tuotanto keskittynyt Varsinais-Suomeen

 

Kulutus kasvanut pitkään

Suomalaiset syövät kananmunia noin 12 kiloa henkilöä kohden vuodessa.

Kananmunien kulutus on kasvanut Suomessa yli kymmenen vuoden ajan.

Kulutuksen kasvua selitetään tutkimustuloksilla kananmunien terveellisyydestä.

Viime kesänä oli pieni notkahdus, mutta ennuste näyttää taas kasvua.

Kulutus on alle EU-keskitason. Ykkösenä on Tanska (15,4 kiloa).

Kananmunantuotanto on keskittynyt Varsinais-Suomeen, jossa kanoja on ylivoimaisesti eniten muihin maakuntiin verrattuna.

Lähde: Siipikarjaliitto, Luke ja Kantar TNS

Virikehäkkimunien tuotanto pysynyt suurimpana

Kananmunia tuotetaan neljässä eri tuotantomuodossa: luomu-, ulko-, lattia- ja pienryhmä- eli virikehäkkituotannossa.

– Osa tiloista on keskittynyt yhteen tuotantomuotoon, ja osalla on erilaisia kanaloita, kuvailee Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina .

Virikehäkkikanaloiden munantuotanto on kuitenkin pysynyt suurimpana tuotantomuotona sitten vuoden 2012 muutoksen jälkeen. Tuolloin kiellettiin perinteiset häkkikanalat koko EU:n alueella.

– Vuoden 2012 alussa virikehäkkimunien osuus oli noin 66 prosenttia ja nyt se on noin 60 prosenttia, Hamina sanoo.

Isoa muutosta ei siis ole tapahtunut, mutta nyt tapahtuu pakon edessä isojen kauppaketjujen lopettaessa virikehäkkimunien myynnin.

Tuottajilla on muutama vuosi aikaa miettiä, mitä he tekevät.

– Jokaisen tilan on tehtävä oma päätös, Hamina toteaa.

Osa tuottajista pystyy vaihtamaan tuotantosuuntaa joko remontoimalla kanaloita, mutta myös uusia tuotantorakennuksia tullaan rakentamaan. Kananmunien tuotanto on muissa tuotantomuodoissa kalliimpaa kuin virikehäkkimunien tuotanto.

Kun tuotantokulut nousevat ja tuottajat joutuvat tekemään investointeja, muutos näkyy kaupan hyllyllä muunakin kuin valikoimamuutoksina.

– Totta kai kuluttajahinnat nousevat, Hamina toteaa.

Siipikarjaliiton mukaan investointitarpeiden kuluiksi on Suomessa arvioitu yhteensä yli 50 miljoonaa euroa.

Tuotantotilojen määrän ennustetaan myös vähentyvän nykyisestä noin 280 tilasta, joista parisataa tuottaa päätoimenaan kananmunia.

Hamina sanoo, että tilakoot vaihtelevat, mutta joka tapauksessa päätoimekseen kananmunia tuottavan tilan kanaluku on tuhansia. Kananmunatilojen keskikoko on 14 000 kanan tila.

Kananmuna-ala ei Haminan mukaan saa investointitukia eikä korkotukilainaa kanaloiden rakentamiseen, mikä on ollut alan oma päätös.

Ala on kuitenkin hyvin pääomavaltaista, kuten kotieläintuotanto yleensäkin on.

Ympäristövaikutuksiltaan kananmunatuotanto nimetään pieneksi, minkä todistamiseksi suomalainen kananmuna-ala aikoo teetättää riippumattoman tutkimuslaitoksen arvioinnin.

Arvioinnin tarkoitus on selvittää tarkemmin suomalaisten kananmunien ympäristövaikutukset. Se teetetään myös eri tuotantomuodoista ja tuloksia odotetaan vuonna 2020.