”Opintovelka on kuin elinkautinen tuomio” – Yhdysvalloissa moni opiskelija velkaantuu niin pahoin, ettei selviä valmistumisen jälkeen edes korkokuluista

13

Kalifornialaisen Haley Waltersin, 19, unelma toteutui, kun hänet hyväksyttiin opiskelemaan oikeustiedettä arvostettuun Berkeleyn yliopistoon. Jos kaikki menee suunnitellusti, hänellä on viiden vuoden kuluttua tutkinto – ja 100 000 dollarin (noin 88 000 euron) opintovelat.
Vaikka Walters on saanut opiskeluunsa stipendejä, ne kattavat vain murto-osan yliopiston lukukausimaksuista ja muista kuluista.
– Siitä seuraa, että joudun ottamaan useampia lainoja, joissa kaikissa on omat korkonsa ja lainanhoitokulunsa. Tuntuu, että opintovelka on todella kuin elinkautinen tuomio, hän kertoo.
Amerikkalaisten ottaman opintovelan määrä on kasvanut huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin opintovelkaa on noin 45 miljoonalla ihmisellä, ja velan yhteenlaskettu määrä on tähtitieteelliset 1 600 miljardia dollaria. Keskimääräinen velkasumma on paisunut noin 30 000 dollariin, kun se vielä vuonna 1996 oli alle puolet siitä.
Taakka ei myöskään jakaannu tasaisesti: Kun velkamäärää verrataan neljä vuotta valmistumisen jälkeen, Brookings-instituutin selvityksen mukaan mustilla amerikkalaisilla on tuplasti velkaa valkoisiin nähden.
Opintovelka on noussut kuumaksi vaaliteemaksi, koska demokraattien presidenttiehdokkaaksi mielivät Bernie Sanders ja Elizabeth Warren ovat esittäneet jopa kaikkien opintovelkojen anteeksiantamista.

Takaisinmaksuajat venyneet

Nykyisellään korkeakoulut ovat Yhdysvalloissa niin kalliita, että monet opiskelijat joutuvat ottamaan maksukykyynsä nähden aivan liian suuria lainoja. Velan kanssa painivia opiskelijoita auttavan Student Debt Crisis -järjestön ohjelmajohtaja Cody Hounanian kertoo, että aiemmin tyypillinen takaisinmaksuaika opintovelalle oli kymmenen vuotta.
– Mutta nykyään yhä useammat joutuvat hakeutumaan velkaohjelmiin, joissa velkaa maksetaan 20 tai jopa 25 vuotta. Kun velka-aika pitenee, korkosumma ja sitä myötä velkataakka kasvaa, Hounanian sanoo.
Hounanian kertoo, että hänellä oli valmistuessaan opintovelkaa 30 000 euroa. Hän pystyy lyhentämään sitä vain 150 dollaria kuussa.
– Siksi velkani määrä itse asiassa vain kasvaa: en saa maksettua pois edes korkokuluja. Maksan velkaa joka kuukausi, mutta samalla velkaannun koko ajan vain pahemmin, hän selittää.

Sanders maksattaisi velat sijoittajilla

Arvostelijoiden mukaan nykyjärjestelmä hyödyttää vain lainalaitoksia. Demokraattipuolueen vasenta laitaa edustava Sanders kuittaisikin opintovelat niin kutsutulla Wall Street -verolla, joka kohdistuisi muun muassa osakekauppaan.
– Amerikkalaiset pelastivat Wall Streetin (2000-luvun talouskriisin aikaan). Nyt on Wall Streetin aika tulla keskiluokan avuksi, Sanders on sanonut.
Warrenin suunnitelma on maltillisempi: hän antaisi anteeksi enimmillään 50 000 dollaria velkaa niiltä, jotka tienaavat alle 100 000 dollaria vuodessa, ja vähemmän niiltä, jotka ansaitsevat enintään 250 000 dollaria vuodessa.
– Korkeakoulutus avasi minulle miljoona ovea. Sen avulla pikkukaupungin talonmiehen tytär pääsi opettajaksi, oikeustieteen professoriksi, senaattoriksi ja lopulta pyrkimään presidenttiehdokkaaksi. Nykyisin nuoren ihmisen on käytännössä mahdotonta saada samanlaisia mahdollisuuksia, Warren, 70, on todennut.

https://www.brookings.edu/research/black-white-disparity-in-student-loan-debt-more-than-triples-after-graduation/

STT

Kuvat:

Paukkula

Suomessa opiskelijoiden velkaantuminen on seurausta vain ja ainoastaan vanhempien asuinpaikasta. Jos espoolainen pääsee esim. Aaltoon tai Metropoliaan, voi asua kotona ilman lainaa. Salosta taas ilman oikorataa on vain teoriassa, ei käytännössä mahdollista matkata päivittäin pk-seudulle. Tosin joku sellainenkin on ollut. Vähänkin kauempaa tuleva opiskelija joutuu sitten maksamaan asunnosta ja ruuasta, kun ei voi syödä äidin tekemiä ruokia.

jämeräpartainen

Onhan Otaniemessä teekkarikylä edelleen ja edullista opiskelijalounasta tarjolla. Asumiskuluihin saa 80 % asumistukea. Suomessa jokainen joka haluaa pystyy opiskelemaan jos kyvyt riittävät.

Japi

Opiskelija-asuntoja on vain harvoille ja hyväonnisille. Otaniemen teekkarikylästä ei ikävä kyllä riitä asuntoja kaikille. Asumiskuluihin saa tukea, mutta ei 80 % asumiskuluista. 80 % asumiskuluista saa tukea, jos asunto on puoli-ilmainen. Asumistuella on kuitenkin kattoraja, joka tulee nykyään lähes aina vastaan. Asumistuen määrä on jäänyt johonkin 80-luvun lopun opiskelija-asumiskulujen tasolle. Ja kuten sanottua, opiskelija-asuntoja on liian vähän, joten iso osa opiskelijoista joutuu vuokraamaan vapailta markkinoilta kalliita asuntoja.

Jerppu

Suomessakin pakkovelkaannutetaan opiskelijat. Minusta on huutava vääryys, että opiskelijan on pakko ottaa opintolainaa ja pakko tehdä kesällä kesätöitä pysyäkseen hengissä, mutta muut erilaisten tukien varassa elävät saavat paremman toimeentulon kuin opiskelijat panematta tikkua ristiin. Toimeentulotuen asiakkaana opiskelijalle lasketaan tuloksi opintolaina, otti sitä lainaa tai ei, mutta lainan takaisinmaksua ei lasketa menoksi. Toimeentulotuen pitäisi taata perusedellytykset elämiselle, eli käytännössä katto pään päälle ja ruokaa mahaan, mutta tämä ei opiskelijoiden tai vasta valmistuneiden kohdalla toteudu. Opiskelijoille tulisi taata aivan vastaavalla tavalla toimeentulo kuin työttömille ja muille sosiaalitukien varassa eläville, ympärivuotisesti, kunhan opinnot etenevät. Vastaavasti kaikenlainen opiskelu pitäisi olla täysin sallittua ja suositeltavaakin… Lue lisää »

matti

Enimmissä maissa opiskelu vielä maksaa kymmeniätuhansia euroja, täällä ilmainen. Yrittäkää olla hiukan fiksumpia ja kiittää ilmaisesta opiskelusta.
Täällä Suomessa voi opiskella ilmaiseksi, pääsee valtiolle tai kunnalle töihin. Hyvä virka, pitkä lomat, sairastaa voi ilman lääkärin lausuntoa. Tämä vaikuttaa paratiisilta.

Japi

Opiskelu ei ole ilmaista. Harha ilmaisesta opiskelusta on sitkeässä, koska Suomessa ei ole lukukausimaksuja. Silti opiskelu ei ole ilmaista, kaikenlaisia kuluja tulee, vaikka kävisi niin hyvä onni, että saisi opiskelija-asunnon tai pystyy asumaan vanhempien luona. Ikävä kyllä opiskelujen jälkeen työpaikkakaan ei ole varma. Suhteessa moniin maihin Suomessa on toki hyvä tilanne. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö opiskelijoiden elämää voisi parantaa.

matti

Asioita täytyy parantaa, se on välttämätöntä. Jos ajattelette niin, että lähdetään oikeassa järjestyksessä parantamaan asioita mikä on se järjestys. Opiskeluhan ei ole Suomessa pakko. Voi valita vaikka jonkun muun uran. Voi mennä vaikka kaupan kassaksi määräaikaisella vajaata viikkoa tekevällä sopimuksella. Tai lähihoitajaksi tai puhelinmyyjäksi. Täällä Suomessa on vapaus valita. Sen on tehnyt ryhmä, joka ei valita. Se on mahdollistanut vapaan ajattelun, mielipiteet sekä mahdollistaa valituksen mistä tahansa asiasta. Suomessa on opiskelu ilmaista. Minäkin tarvitsen välineitä vaikka en opiskele. Kuka ne minulle maksaisi? Tarvitsen kyniä, paperia, tietokoneen, kännykän, erilaisia salkkuja, kassin ,vaikka mitä. Niin tarvitsee se kassassa työskenteleväkin, jonka tulot ei… Lue lisää »

Jerppu

Nimenomaan, unohdetaan itsekkyys. En kai minä, vanha äijä itselleni ole opintoihin lisää tukea ehdottamassa. Minusta vain on epäreilua, että maassamme on tasan yksi ihmisryhmä, jolle ei ole taattu elämän perusedellytyksiä ilman velanottoa – opiskelijat. Kaikki muut saavat perustoimeentulon, monessa tapauksessa täysin ansiotta. Elätetään jopa rikolliset ja narkomaanit, mutta opiskelija ottakoon velkaa tai hankkikoon kesätöitä (kesällähän opiskelija ei saa mistään sentin hyrrää). Jos halutaan tasapuolinen kohtelu, niin voidaanhan tietysti pakottaa muutkin tuensaaja velkaantumaan. Työttömät ottamaan pakollinen työttömyyslaina, senhän voi sitten maksaa pois kun saa töitä. Eläkeläisille eläkelaina, perilliset maksumiehiksi. Narkomaaneille huumelaina ja vankilan asukeille rikosseuraamuslaina, turvapaikanhakijoille turvapaikkalaina jne. Ehkä lapsilisät voisi… Lue lisää »

matti

Ikävää, että keskustelun taso tätä luokkaa.

Jerppu

Ihan en nyt ymmärrä kritiikkiäsi. Mikä keskustelun tasossa on vikana? Minä ainakin kirjoitan pelkkää asiaa.

Jerppu

Tässä välittyy nyt ainakin minulle ajatus, että asioita ei kannata meillä parantaa, kun muualla on vielä huonommin. En nyt ehkä allekirjoita tuota näkemystä.

Varmaan moni potentiaalisesti hyvinkin pätevä ihminen jättää opinnot kesken tai kokonaan aloittamatta taloudellisista syistä.

jämeräpartainen

Onko tässä nyt oikeaa ongelmaa? Tukijärjestelmä toimii kuitenkin melko hyvin. Yleinen asumistuki mm. kattaa nyt myös kesäkuukaudet. Talouden noususuhdanne on tuonut lisää kesätyöpaikkoja. Ei opiskelujen aikainen tulotaso voi olla vielä palkansaajan tasolla. Opiskelumateriaalia ja ohjelmistoja voi ladata netistä ilmaiseksi. Kesätyöt tarjoavat mukavaa vaihtelua talven opiskeluun ja iltaisin ja viikonloppuisin voi viettää vapaa-aikaa. Yksilön pitää ottaa vastuuta omasta elämästään ja yhteiskunta ei voi kaikkea taata. En nyt kovin suurta eroa näe omiin opiskeluaikoihin 80-90-lukujen taitteessa seuratessani jälkikasvun opiskelun aloitusta.

matti

Pahin ongelma opiskelussa on sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen. Ennen opiskelijat asuivat kommuunissa, porukka-asunoissa. Nykyään pyritään yksiöhin ja yksin asumiseen. Se vähentää huomattavasti sosiaalista yhteistoiminaa. Tämän lisäksi ovat kännykät ja tietokonee,t jotka vähentävät sosiaalista yhdessäoloa. Ennen opiskelijat olivat voimavara yhteiskuntaa uudistamaasa ja epäkohtia tuomssa esille. Nykyään tämä yksin eläminen tekee ihmisistä itsekkäitä ja pelkästään omaa etua ajavia. Tämä on suuri vahinko. Täytyy myös ottaa huomioon, mistä keskustelu alkoi. Yhdysvaltojen opiskelijoista. Siellä opiskelu maksaa aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Suomessa kaikki yliopistot ovat korkealuokkaisia ,Yhdysvalloissa eivät ole. Japanissa yliopistojen lukukausimaksut seuraavat opetuksen kalleutta sekä mitä kyseinen henkilö valmistuttaessaan tulee tienaamaan. Opiskelumaksu suhteutetaan tulevaan… Lue lisää »