Salolaisia vientiyrityksiä: Powerfinn varautuu sähköajoneuvojen räjähdysmäiseen kasvuun

0
Toimitusjohtaja Harry Lilja esittelee Powerfinnin uusia kolmen kilowatin latureita. Tehtaalta valmistui viime vuonna kaikkiaan 40000 tuotetta.

Salossa latureita ja akkuvaraajia valmistava Powerfinn Oy hyppäsi suoraan pari pukukokoa suurempiin vaatteisiin muuttaessaan vuosi sitten Salo IoT Campukselle.

Muuton myötä Perämiehenkadun 1 700 neliön tilat vaihtuivat Nakolan 4 500 neliöön.

– Meille avautui loistava tilaisuus. Pienellä firmalla ei olisi ikinä ollut mahdollisuutta ostaa näin hienoja tiloja. Näitä kelpaa esitellä asiakkaille, vuoden alussa Powerfinnin toimitusjohtajana aloittanut Harry Lilja hehkuttaa.

Muutto paransi välittömästi myös laatua. Sydäntalven kuiva sää aiheutti aiemmin ongelmia tuotannossa. Nakolassa ilmanvaihto on huippuluokkaa, eikä susikappaleita synny.

Vielä tärkeämpää on, että uusissa tiloissa Powerfinnin liikevaihto voidaan tilojen puolesta vaikka kaksinkertaistaa nykyisestä vajaasta kymmenestä miljoonasta eurosta.

– Isompi vaate pitää nyt täyttää. Tämä vuosi menee siihen. Investoimme koneisiin ja investoimme ihmisiin, Lilja lupaa.

Kolmekymmenvuotias Powerfinn teki alkutaipaleellaan latureita Nokian ja Benefonin kännyköihin. 1990-luvulla se alkoi kehittää isompia latureita teollisuuden tarpeisiin. Jälkiviisaana voi todeta, että päätös oli hyvä.

Powerfinnin laitteilla ladataan esimerkiksi liikkuvia työkoneita: sähkötrukkeja, siivouskoneita, vihivaunuja ja varastorobotteja. Tuotteiden elinkaari on pitkä: esimerkiksi 1990-luvulla suunniteltua ensimmäistä laturimallia on valmistettu yli 300 000 kappaletta, ja se on tuotannossa edelleen.

– Kvartaali tässä bisneksessä on 25 vuotta, Harry Lilja heittää.

– Esimerkiksi sähkötrukin suunnittelu on monen vuoden projekti. Sen jälkeen sitä myydään 10–15 vuotta. Jossain vaiheessa trukin valmistus loppuu, ja alkaa varaosatarve. Laitteet voivat olla käytössä vielä 10–15 vuotta tämän jälkeen, ja osille on koko ajan tarvetta, hän perustelee.

Latureiden valmistuksessa tehdään edelleen paljon käsityötä. Sirkku Nevala tekee käsiladontaa ja juotostarkastuksia. Tyhjästä piirilevystä syntyy 1600 watin laturi.

Micropower Groupista tuli Powerfinnin suurin asiakas 1990-luvun lopulla, ja vuonna 2003 ruotsalaisyhtiö osti salolaisfirman omistukseensa.

Nykyisin tehtaan tuotannosta 85 prosenttia menee suoraan vientiin. Epäsuora vienti mukaan laskien luku nousee 95 prosenttiin.

Powerfinnin tulevaisuuden näkymät ovat hykerryttävän hyvät. Varastoautomaatio ja sähköautot yleistyvät vauhdilla, ja esimerkkinä tästä Valmet Automotive rakentaa Nakolan naapuriin akkujen suurtuotantoa.

– Megatrendi nykypäivänä ovat sähköiset ajoneuvot. Kasvu on kiihtynyt, ja sähkö lyö läpi yhä uusilla aloilla. Kymmenen seuraavaa vuotta näyttävät hyvin valoisilta. Autopuoli tulee räjäyttämään alan, Harry Lilja sanoo.

Powerfinnissä on katsottu mielenkiinnolla pihan toisella puolella rakennettavaa akkutehdasta.

– Näemme akkutehtaan potentiaalisena synergiakohteena, Harry Lilja sanoo, mutta ei spekuloi asialla enempää.

Powerfinn on uinut elektroniikkateollisuuden kehityksessä vastavirtaan. Se ei ole ulkoistanut valmistustaan, vaan on pitänyt kaiken tuotekehityksestä valmistukseen omissa käsissään.

Tehdas valmisti viime vuonna noin 40 000 laitetta ja satoja eri versioita. Lilja kuvaa toimintaa sanoilla ”low volume, high mix”. Se tarkoittaa, että yhtiö räätälöi tuotteitaan asiakkaiden tarpeisiin.

Käytännössä kaikki valmistetaan tilauksesta, ja tuotantosarja voi olla lyhimmillään yksi, viisi tai kymmenen laitetta. Erikoisosaaminen on yksi syy, miksi tehdas on pysynyt Salossa.

– Jos tekisimme ainoastaan kolmea eri laitetta kymmeniä tuhansia kappaleita, tehdas olisi jo varmasti esimerkiksi Romanian kaltaisessa halpamaassa.

Pienen yrityksen ehdottomiin etuihin kuuluu joustavuus. Powerfinn saa johtoryhmänsä kokoon vartissa ja päätöksiä aikaan nopeasti.

– Tuotekehitys voi mennä meillä tuotantolinjan väliin ja tehdä proton päivissä. Isommassa firmassa se ei onnistu, Lilja kertoo.

Powerfinn testaa jokaisen laitteen piirilevytasolla ja valmiina tuotteena. Testiohjelmat ovat yrityksen omia. Kuvassa testausta tekee elektroniikkatyöntekijä Ville Kilpiö.

Powerfinn tekee jatkuvaa tuotekehitystä. Sen uudet laturit kestävät esimerkiksi vettä, ja ne voi pestä painepesurilla.

Laitteet muuttuvat koko ajan älykkäämmiksi. Isoissa varastoissa latausta voidaan optimoida eri laitteille eri järjestyksessä, jolloin rajallinen määrä sähköä voidaan jakaa tehokkaasti.

Laturit seuraavat myös akkujen kuntoa ja lataavat tietoaan pilveen. Huoltomies ehtii paikalle, ennen kuin akku kyykähtää lopullisesti ja laite pysähtyy.

Laatu on ehdoton edellytys markkinoilla pärjäämiselle. Teollisuudessa laitteiden tulee kestää pitkään ja toimia häiriöttömästi.

– Sadan euron laite voi pahimmillaan rikkoa toisen, ja lopputuloksena syntyy sadantuhannen euron vahinko. Siksi laturi ei saa mennä rikki, Lilja perustelee.

Espoolainen Harry Lilja nostaa Powerfinnin yhdeksi eduksi salolaisuuden. Yrityksen 70 työntekijästä noin puolella on Nokia-taustaa.

– Yksi syy, että yritys on pärjännyt hyvin, on Salon osaava porukka. Sijainti luo myös kustannustehokkuutta. Pääkaupunkiseudulla kustannukset ovat ihan eri maailmasta.

Lilja on ensimmäinen myyntitaustainen toimitusjohtaja Powerfinnissä. Hän pyrkii nostamaan yrityksen profiilia. Syy on käytännöllinen: tunnettu yritys on myös halutumpi työnantaja.

Liljan aikana Powerfinn on lähtenyt etsimään aktiivisesti uusia asiakkaita maailmalta. Yhtiö on panostanut markkinointiin internetissä.

– Tein edellisessä yrityksessä muutama vuosi sitten ensimmäisen miljoonakaupan tapaamatta asiakasta kasvotusten. He löysivät meidät internetistä, ja kaupankäynti hoidettiin sähköpostitse ja skype-neuvotteluilla. Tapasimme vasta, kun kaupat oli tehty.

Harry Liljan mukaan kaupanteko on tehokkainta, kun osapuolten tekniset asiantuntijat pääsevät nopeasti keskustelemaan keskenään.

– Olen jo sanonut, että kun meille palkataan lisää väkeä, ei palkata enää myyntimiehiä vaan teknisiä asiantuntijoita.

 

 

Jätä kommentti