Salolaisten velkataakka ulosotossa kasvaa

0
Salolaisella ulosottovelallisella on ulosotossa keskimäärin yhdeksän eri asiaa. Se on vähän enemmän kuin muualla maassa keskimäärin.

Salolaisilla on ulosotossa yli 75 miljoonan euron edestä maksamattomia velkoja, selviää Salon Seudun Sanomien tilaamasta selvityksestä.

– Yksi syy voi olla Nokian tehtaiden alasajo. Se on näkynyt meillä selvästi kiinteistöjen realisoinnissa ja miksei se näkyisi myös ulosottovelkojen määrässä, kihlakunnanvouti Janne Nyman Varsinais-Suomen ulosottovirastosta arvelee.

Salon Seudun Sanomat tilasi Tilastokeskukselta Saloa ja Someroa koskevat ulosottotiedot kymmeneltä vuodelta 2009–2018. Poikkeuksellinen tietokoneajo paljasti lukuja, jotka yllättivät myös tilastotieteilijän.

–Ulosottovelka per velallinen on Salossa selkeästi korkeampi kuin koko maassa, yliaktuaari Pekka Hänninen Tilastokeskuksesta ihmettelee.

Tuhansien eurojen epäsuhta näyttää pysyneen vuodesta toiseen. Viime vuonna ulosottovelka oli Salossa keskimäärin 24 900 euroa, kun se muualla maassa oli 17 900 euroa.

– Mediaanikin on Salossa korkeampi kuin koko maassa, Hänninen miettii.

Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua. Tässä tapauksessa mediaanin ylä- ja alapuolelle jää siis yhtä paljon velallisia. Se vahvistaa päätelmää, että Salossa ollaan syvemmällä ja suuremmissa ulosottoveloissa kuin muualla Suomessa.

– En osaa sanoa syytä, mutta Nokialla on ihan varmasti vaikutusta. Ulosottovelat eivät katoa hetkessä. Ne jäävät roikkumaan, Hänninen toteaa.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar jatkaa päättelyä siitä, mihin tilastotietieteilijä lopettaa. Veikkauksen rahoittama valtakunnallinen sosiaalialan järjestö auttaa velkakierteeseen ja rahavaikeuksiin joutuneita ihmisiä.

Salosta otetaan säätiöön yhteyttä Pantzarin mukaan keskivertoa enemmän.

– Se on aika lailla luonteenomaista rakennemuutosalueille. Elämää on rakennettu hyvinkin suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. On uskallettu ottaa taloudellisia riskejä, ja sitten tapahtuu jotain, joka ei ole omassa hallussa.

Puhutaan äkillisestä elämänkriisistä, joka voi olla vaikka yllättävä avioero tai irtisanominen. Elämänkriisi on Pantzarin mukaan tyypillinen tapa ajautua velkaongelmiin ja lopulta ulosottoon.

– Tämä tapahtuu viiden, kymmenen vuoden aikana. Otetaan vippejä ja maksetaan niitä vakuudettomilla kulutusluotoilla. Velkamäärä kasvaa ja tilanne kriisiytyy, kunnes tulee lopullinen stoppi.

Pantzarin aikataulu sopii Saloon. Kaupungissa on kymmenen vuoden aikana koettu Suomen teollisen historian rankin rakennemuutos ja Suomen yrityshistorian suurin irtisanominen.

Ulosottovelallisten määrä on kasvanut koko maassa. Ulosotossa oli viime vuonna lähes 580 000 suomalaista, kun heitä kymmenen vuotta sitten oli noin 500 000. Perittävä rahasaatava on kymmenessä vuodessa kasvanut 2,5 miljardista yli neljään miljardiin euroon.

– Vuodet eivät ole samanlaisia, mutta trendi on ollut se, että rahasaatavan määrä ulosotossa kasvaa, kihlakunnanvouti Pekka Hänninen toteaa.

Salossa rahasaatava on noussut kymmenessä vuodessa yli kaksikymmentä miljoonaa euroa.

– Hyvä kysymys, mistä se kaikki johtuu, Hänninen sanoo.

Kihlakunnanvoudin mielestä syiden selvittäminen vaatisi sosioekonomista tutkimusta.

Vuosi 2018


Salolaisten velat ulosotossa


Ulosottovelkaa yhteensä 75,4 miljoonaa euroa.

Ulosottovelallisia 4 638

Ulosottovelkaa velallista kohti keskimäärin 24 905 euroa.