Teijon Kulttuurimeijeri toimii kesällä taiteen monitoimipajana

0
Kulttuurimeijerin monitoimimies Tomas Grund on tehnyt yhteistyötä Katariina Lillqvistin kanssa tämän vuosituhannen. Artesaanipuuseppä, lavastaja ja jazz-rumpali Grund esittelee Kulttuurimeijerin intiimiä Käytävä-Kinoa.

Teijon Kulttuurimeijerin toiminta siirtyy vaiheeseen kaksi pohjoismaisen yhteistyön merkeissä, kun Bremerin alkemia -näyttelyn uusi installaatio saadaan paikalle Ruotsista.

Näyttelyn ensimmäinen, pienimuotoinen versio oli esillä jo keväällä viereisessä Teijon Masuunin galleriassa,

– Saamme kesän aikana näytteille myös residenssin taiteiilijavieraiden Teijolla valmistamia, Bremerin teemaan liittyviä teoksia, Kulttuurimeijerin kuraattori Katariina Lillqvist kertoo.

Kulttuurimeijerin ovet ovat auki torstaista sunnuntaihin 15.8 asti. Ryhmille järjestetään vierailuja tilauksesta myös muina aikoina.

Bremerin alkemia -näyttely koostuu Teijon ja sittemmin Kirjakkalankin ruukinpatruuna Robert Bremerin legendan innoittamista installaatioista, videoteoksista sekä performansseista gallerian lähiympäristössä. Se heijastelee myös eri ikäisten ja -maalaisten tekijöiden näkökulmia romantiikan aikakauden varsin tummasävyisiinkin taidevirtauksiin. Elokuussa meijerin vinttiin kootaan myös Turun taideakatemian opiskelijoiden Bremer-aiheisia harjoitustöitä vuodelta 2018.

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Salon kulttuuritoimen ja Taiteen keskustoimikunnan kanssa.

Paitsi kartanonherrana myös runoilijana tunnettu Bremer (1777–1844) oli kiinnostunut alkemiasta ja orientalismista. Tarinat ovat näyttelyssä keskeisessä osassa, eikä vähiten siksi, että kartanonherra on antanut niille paljon polttoainetta. Muun muassa Teijon kuulun, kiinalaisvaikutteisen kirkon patruuna rakennutti kiitokseksi siitä, ettei hänen tähdistä ennustamaansa vedenpaisumusta tullutkaan.

Lillqvist on Suomen tunnetuimpiin kuuluva animaatioelokuvien ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka on työskennellyt Tshekin tasavallassa vuodesta 1989 asti. Nyt Lillqvist on työryhmänsä kanssa kotiutunut Teijolle. Mukana vanhan talon kunnostamisessa ja näyttelyiden rakentamisessa on myös Lillqvistin pitkäaikainen yhteistyökumppani, lavastaja ja jazz-rumpali Tomas Grund.

Työryhmän haaveena on vähitellen rakentaa Teijon kartanon vierestä vuokraamastaan vanhasta meijeristä kulttuuripaja, jossa on näyttelyitä, elokuvaesityksiä, seminaareja, työpajoja ja kaikenlaista poikkitaiteellista toimintaa.

Taloon kunnostetaan myös majoitustiloja vieraileville taiteilijoille, tutkijoille ja muille vieraille.

– Elvytämme parhaamme mukaan tätä arvokasta, Suomen oloissa hyvin vanhaa ja suojeltua taloa. Kulttuurimeijerin toiminnassa on siten mukana myös kulttuurihistoriallista näkökulmaa, Lillqvist sanoo.

Elokuussa Kulttuurimeijerissä avautuu uudessa muodossa kevättalvella Masuunin galleriassakin nähty Lillqvistin oma, retrospektiivinen Prahan vuodet -näyttely. Näyttely esittelee nukkeja ja nukkeanimaatiolavasteita Lillqvistin perustaman elokuvaosuuskunta Camera Cagliostron Prahan vuosilta 1989-2019.

– Tässä näyttelyversiossa monikulttuuriteema tulee esiin vahvasti. Nyt mukana ovat muun muassa romanisatujen sarja Mire Bala Kale Hin ja iranilaisten elokuvaopiskelijoiden ja suomalaistuneiden kurdimuusikoiden kanssa tehdyt animaatiot, Lillqvist sanoo.

Näyttely on koostettu yhteistyössä YLE:n, Tshekin tasavallan suurlähetystön, AVEKin ja Suomen elokuvasäätiön kanssa.

Lillqvist toivoo, että hänen ainutlaatuinen ja laaja kokoelmansa saa Kulttuurimeijeristä itselleen pitkäaikaisen kodin, jos tilojen restaurointi saadaan lähivuosina toteutettua yhteistyössä omistajien, talkoolaisten, joukkorahoituksen ja alueellisten projektimäärärahojen avulla.

– Nyt ollaan hyvällä alulla, sillä kesänäyttelylle saatiin myös valtakunnallista tukea.

Teijon Kulttuurimeijerin elokuvakesän tapahtumia eri puolilla Saloa

12.–14.7.Teijon Kulttuurimeijeri ja ympäristö; marokkolaista nykyelokuvaa, tutkitaan Casablanca-klassikkoa, tutustutaan pohjoisafrikkalaiseen ruokakulttuuriin sekä hammam-perinteeseen.

20.7. Avoimet ovet Teijon Kulttuurimeijerillä: Kino Bremer ja yllätysohjelmaa, klo 20.

4.8. Norpas-festivaali, Taalintehdas; Bremer-installaatio ja animaatioita klo, 10.30

23.8. Wiurilan kartano; Leif Wager-sarja, klo 18.00.

7.9. Perniö, Pimeän peitto -tapahtuma; Sirkusdokumentteja ja tarinoita, non-stop

12.9. Espanjalaisteemoja lyhytelokuvissa – kauden päättäjäiset; Ruukin krouvi, Mathildedal, klo 18.00. (Illalliskortti 20 €.)

Tapahtumat toteutetaan yhteistyössä Salon kaupungin kulttuuritoimen sekä Taiteen keskustoimikunnan kanssa. Kaikkiin näytöksiin vapaa pääsy, jollei toisin mainita. Lisätietoja sivuilta www.kulttuurimeijeri.com

Kulttuurimeijeri kiertueella

Paitsi Teijolla näkyy Kulttuurimeijerin kesäohjelma myös lähitienoilla kiertävän elokuvafestivaalin muodossa.

Kulttuurimeijerin elokuvakesä 2019 -kiertue lähti liikkeelle Muurlan opistolta toukokuussa ja jatkui siitä Avoimet kylät -tapahtuman yhteydessä Angelniemen seuraintalolle.

Kotikylässään elokuvakesä pääsi käyntiin kesäkuussa Teijon kartanon sivurakennuksessa, jossa esitettiin noin 60 katsojalle sarja tshekkiläisiä lyhytelokuvia 1960–70-luvuilta Jan Svankmajer -erikoisnäytöksessä, ja illemmalla nähtiin Milos Formanin varhaiskauden helmi Musta Pekka vuodelta 1963.

– Jan Svankmajerin alkemistiset animaatiot sopivat erityisen hyvin esitystilaan, sillä sivurakennus toimi aikoinaan Bremerin laboratoriona, Katarina Lillqvist sanoo.

Jatkoa on luvassa syyskuun puoleenväliin asti, sen jälkeen kulttielokuviin keskittynyt kiertueteatteri käy talvilepoon.

Alun perin Kulttuurimeijerin elokuvakesän piti olla teijolainen paikallistapahtuma, mutta Lillqvistin mukaan yksi kylän esitystiloista remontoitiin niin, että se ei sovellu enää esitysten henkeen.

– Kun samaan aikaan saimme kesäprojekteille lisärahoitusta, päätimme laajentaa liikkumasädettämme ja etsiä tunnelmallisia pop up -tiloja esityksiä varten myös lähikylistä.

Lillqvist kehuu tämän kesän tapahtumatuottajansa Tuomas Kariston ja Teijolle hiljattain muuttaneen taiteen moniottelijan Ilkka Saarnion kykyjä ja teknisiä taitoja kiertueen toteuttajina.

– Yksi esitys ajetaan 35 millimetrin projektoreilla – Leif Wager -sarja elokuussa Wiurilan kartanossa – mutta muuten tekniikka on keventynyt ja helppo viedä pop up -teattereihin.

Heinäkuussa puolestaan koetaan elokuvan taikaa Kulttuurimeijerin omassa ja persoonallisessa KäytäväKinossa, nimensä mukaisessa kapeassa penkkien reunustamassa käytävässä. Lillqvist sanoo tilan tunnelman vievän ajatukset takaisin 1990-luvun alun Prahan taidepiirien perinteisiin.

Lillqvist kiittelee myös kiertueen mahdollistaneita rahoittajia, Salon kaupungin kulttuuritoimea, Tshekin tasavallan suurlähetystöä sekä Taiteen keskustoimikuntaa.

Jätä kommentti