Ulla Pirttijärvi kertoo musiikin välityksellä saamelaiskulttuurista

0
Saamelais-norjalaisen trion Áššun kokoonpanoon kuuluvat Olav Torget, Ulla Pirttijärvi ja Harad Skullerud.

Kuin lämmin syleily. Niin voisi kuvailla Angelin tytöistä soolouralle lähteneen saamelaislaulaja ja joikaaja Ulla Pirttijärven uusimman kokoonpanon, Áššun, musiikkia. Sana Áššu on pohjoissaamea ja tarkoittaa hiillosta. Pirttijärvelle hiillos tuo mieleen kodan ja laavun, jotka ovat tärkeä osa saamelaiskulttuuria.

– Hiillos jää jälkeen, kun ihminen on ollut tulisijan ääressä. Se hehkuu edelleen lämpöä ja siinä on ollut hyvä olla. Hiillos kuvastaa rauhaa ja hyvää oloa, Pirttijärvi kertoo yhtyeen nimen taustoista.

Nimi kuvastaa hyvin yhtyeen musiikkia. Keväällä julkaistun debyyttilevyn äänimaisema liikkuu lähelleen lämpimästi kietovasta, myyttisestä ja maanläheisestä äänimaailmasta ilmavampaan ja avaruudellisempaan joikuun.

 

Áššun muodostavat Pirttijärven lisäksi norjalaismuusikot Harald Skullerud ja Olav Torget. Yhteistyö Skullerudin ja Torgetin kanssa juontaa juurensa vuoteen 2016, jolloin Pirttijärvi toimi Norjan Harstadissa läänintaiteilijana.

Pirttijärvelle omien juurien säilyttäminen on tärkeää. Musiikkinsa kautta hän kertoo myös saamelaiskulttuurista.

– Saamelaiskulttuurissa luontoyhteys ja siihen kuuluva tietotaito ovat tärkeitä. Musiikki itsessään jo kertoo monella tasolla kulttuurista. Toivon, että kuulija voi kokea sen musiikin rikkauden, jonka itsekin koen, omalla tavallaan musiikin kautta, Pirttijärvi sanoo.

Saamelaismuusikko ja joikaaja Ulla Pirttijärvi aloitti uransa Angelin tytöissä.

Áššun musiikki pohjaa perinteisiin joikuihin. Perinteisimmillään joiut lauletaan ilman säestystä mutta Áššun musiikissa joiut yhdistyvät länsiafrikkalaisiin soittimiin, kuten öljykanisterikitaraan ja konting-luuttuun.

– Joiut ovat osa omaa identiteettiäni. Ne kertovat suvustani, tai ihmisistä, jotka tiedän sukuni kautta, Pirttijärvi kertoo.

Joiut kertovat myös Pirttijärven kotikylistä Angelissa ja Utsjoella. Musiikillisesti vaikutteita on otettu muuan muassa bluesista ja länsiafrikkalaisesta musiikista.

– Minua jännitti tehdä tämä levytys, sillä kyseessä ovat vanhat perinteiset joiut, joita yhdistämme länsiafrikkalaisiin vaikutteisiin. Levyllämme kuuluu myös Olavin ja Haraldin kautta norjalainen maisema ja elämä vuonoineen ja tuntureineen. Mietin, että miten ne mahtavat toimia yhteen, Pirttijärvi kertoo.

Pirttijärven ensimmäinen kosketuspinta afrikkalaiseen musiikkiin syntyi jo kauan sitten.

– Olen soittanut länsiafrikkalaista djembeä eli pikarirumpua nuoresta asti ja käynyt kursseillakin. 2000-luvun alussa olin mukana projektissa, jossa tutustuimme tansanialaiseen musiikkiin, Pirttijärvi kertoo.

Projektin lopuksi järjestettiin konsertti tansanialaisten muusikkojen kanssa.

– Moni tansanialainen kertoi minulle konsertin jälkeen, että joiku kuulosti ihan maasaiden musiikilta. Ehkäpä sieltä löytyy jotain yhtymäkohtia. Maasait ovat alkuperäiskansaa niin kuin saamelaisetkin, Pirttijärvi kertoo.

 

Vaikka eri perinteiden yhdisteleminen askarrutti alkuun, lopputulokseen Pirttijärvi on tyytyväinen.

– Länsiafrikkalaisessa musiikissa on jotain samaa juurevuutta kuin saamelaisjoiuissa. Saamelaismusiikissa äänenkäyttö on hyvin rikasta ja mielestäni länsiafrikkalaisen musiikin leikkisyydessä ja melodisuudessa on jotain, joka sopii hyvin yhteen saamelaisten joikujen kanssa.

Samaa mieltä ovat olleet kriitikot ja yleisö. Levy kipusikin heti ilmestyttyään sekä eurooppalaiselle että maailmanlaajuiselle maailmanmusiikkilistalle. Maailmanlaajuisella TWMC-listalla levy oli heinäkuussa sijalla 39.

Áššu konsertoi Kulttuuritalo Kivassa (Horninkatu 2, Salo) lauantaina 27.7. kello 18. Liput 20€/22€ (ennakkoon/ovelta). Lippu sisältää pääsyn Bizarressä kello 22 alkaviin Etnobileisiin. Lisätietoawww.etnosalo.fi