Uunot olivat Salo Volleyssä numero ykkösiä

0
Pelikentän piristysruiske oli salolaisnaisten (mukana yksi loimaalaisvahvistus) joukkue Olipa kerran. Ryhmä vei pukukisan voiton jo neljättä kertaa, tällä kertaa Uuno Turhapuroina. Joukkueeseen kuuluivat Tiina Laakso, Hanna Palmu, Julia Lehtinen, Salla-Mari Tansi, Jaana Karjalainen, Marika Lönn, Jenni Sorola, Anna Jokiranta, Noora Seppänen ja Janika Uotila. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

– Uuno, Uuno on numero yksi!

Se oli kymmenen naisen slogan sunnuntaina päättyneessä lentopallofestari Salo Volleyssä. Tapahtuman henkeen kuuluvat hulvattomat peliasut, ja tänä vuonna pukukisan voiton vei jo neljättä kertaa naisten harrastesarjan joukkue Olipa kerran eli OK.

Tällä kertaa he säväyttivät Uuno Turhapuroina, ja viime vuonna he nappasivat voiton Tina Turnereina.

– Tämän vuoden asun keksimme heti viime Salo Volleyn jälkeen. Trimmasimme vaan viimevuotiset peruukit uudestaan: kierrätystä, kierrätystä! uunottaret tuulettavat.

Kun mukana oli kolme kampaajaa, peruukkien leikkaus ja värjäys oli lasten leikkiä. Puvustajana ja maskeeraajana toimi Anna Jokiranta.

Salo Volleyssä oli tänä vuonna 137 joukkuetta: 57 miesten sarjassa, 30 ja 25 sekasarjoissa, 15 naisten sarjassa ja 10 naisten kilpasarjassa.

Harrastesarjojen joukkueet koostuivat pääasiassa työ-, opiskelu- ja kaveriporukoista, kuten myös Olipa kerran. Joukkueen naiset tuntevat toisensa sieltä ja täältä: mukana oli kampaajia ja heidän asiakkaitaan sekä lentopallon kautta tulleita tuttuja. Yhdeksän salolaista ja yksi loimaalainen.

– Tämä on jo seitsemäs vuosi, kun olemme mukana Salo Volleyssä. Me panostamme vähän enemmän pukeutumiseen, vaikka osaamme me myös pelata.

Missään muualla joukko ei kuitenkaan pelaa kimpassa. Salo Volley on erikoistapaus.

– Täällä tärkeintä on yhdessäolo ja hauskanpito, ja tietenkin lentopallo on myös kivaa. Tänä vuonna meille tuli ennätys pelisijoituksessakin: ei me olla koskaan oltu neljänneksi viimeisiä! naiset nauravat.

Salo Volleyn aikovat ottaa perinteekseen myös Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön sairaanhoito-opiskelijat. Yhdeksän hengen sekajoukkue FC Hippelin poimijat oli mukana nyt toista kertaa. Pelaajia oli Salosta, Somerolta, Turusta ja Porista.

– Kyllä nämä ovat kesän parhaita päiviä. Tänne tullaan kauempaakin, ja jos täällä olisi vielä iso telttailualue osallistujille, tästä voisi tulla tosi iso juttu, Henri Pulli sanoo.

– Nyt yövyimme täällä teltassa omalla vastuulla, vaikkei olisi saanut, toteaa Aleksi Lindström.

Salo Volleyn vastaava Pirjo Silenius summaa, että 42. kerran järjestetty tapahtuma onnistui hyvin.

– Sää on ollut mitä parhain, porukkaa on ollut paljon, eikä lämpöhalvauksiakaan ole tullut. Muutama pelaaja on viety paareilla kentältä, kun he ovat loukanneet jalkansa, mutta se kuuluu tähän, Silenius totesi sunnuntaina iltapäivällä, kun viimeisiä pelejä pelattiin.

Marjo Aaltonen ensiapuryhmästä vahvistaa, että kuumuus ei aiheuttanut heille toimenpiteitä. Ensiavun tarvitsijoita oli edellisvuosien tapaan noin 50 per pelipäivä.

– Kenttä aiheuttaa ihon polttamia, ja nilkkavammoja tulee, kun kenttä ei anna periksi, Aaltonen kuvailee.

Lauantain iltatapahtuma esiintyjineen houkutteli paljon myös muita kuin lentopalloilijoita. Silenius pahoittelee, että ihmiset joutuivat jonottamaan, koska anniskelualueelle sai tulla vain 1 200 ihmistä.

– Oli ikävää, että tilat olivat rajalliset ja jotkut joutuivat jonottamaan alueelle pääsyä jopa toista tuntia. Jonossa oli varmaan 200 ihmistä. Sitä asiaa pitää jatkossa kehittää, hän toteaa.