Vappusatanen jäi vielä vajaaksi

0

Hallitus on julkistanut suunnitelmansa ensimmäisistä eläkkeiden korotuksista. Hallitusneuvotteluissa eläkkeet eivät olleet vaikein pala, sillä kaikki viisi puoluetta halusivat niihin korotuksia.
Eläke-esityksiä tullaan koko vaalikauden ajan vertaamaan Antti Rinteen (sd.) viime vuoden vappupuheeseen. Nykyinen pääministeri lupasi vaalivoittoon tähdänneenä oppositiojohtajana, että alle 1 400 euron eläkkeisiin tulee 100 euron nettokorotus.

Keskiviikkona julkistetussa esityksessä nostettaisiin erityisesti korkeintaan 1 000 euron eläkkeitä niin, että 1 000 euron kohdalle korotuksen nettovaikutus olisi noin 19 euroa.
Suomalaisten keskieläke on noin 1 700 euroa kuukaudessa.
Niin kutsutusta vappusatasesta ollaan vielä kaukana. Rinne on jo vetänyt puheitaan hieman takaisin ja sanonut, että lupaus sadasta eurosta toteutuu useamman vuoden ohjelmalla.
Ensimmäiset korotukset sisältyvät ensi vuoden talousarvioesitykseen, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan tammikuun alussa.

Tuntuvimmin korotettaisiin vähimmäiseläkettä eli takuueläkettä. Se nousisi 50 euroa vajaasta 785 eurosta vajaaseen 835 euroon. Pienituloiset siis saisivat eniten sekä euroilla että prosenteilla mitattuna.
Myös edellinen hallitus teki takuueläkkeisiin useita korotuksia. Ne eivät vaikuta pelkästään ikäihmisten elämään. Noin 60 prosenttia takuueläkkeen saajista on alle 65-vuotiaita.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan korotukset menevät heille, joiden arjessa lisäraha tuntuu kaikista voimakkaimmin.
Jos hallituksen suunnitelma toteutuu, Suomen noin 1,5 miljoonasta eläkeläisestä 600 000:n tulot nousevat hieman.

Pienimpiä eläkkeitä nostettaessa on tehtävä myös muita muutoksia. Yhteensovittamista tarvitaan aina, kun muutetaan verotusta tai säädetään tukien tulorajoja, jotta ei synny uusia tuloloukkuja.
Hallitus aikookin muuttaa asumistuen omavastuurajaa niin, että tulojen nousu ei juuri vaikuttaisi tukeen. Kun tarkoitus on kohentaa toimentuloa, eläkkeiden korotukset eivät saa leikata muita etuuksia.