Katastrofin partaalla – turbulenssi Lentopalloliitossa pahenee

0
Huippupelaajat ovat lähteneet yksi kerrallaan miesten maajoukkueen kapteenin Eemi Tervaportin ympäriltä.

Suomalaisen lentopallon tulevaisuus ei ole huolestuttava – se on katastrofaalinen.

Keväästä syksyyn jatkunut myllerrys huippu-urheilutoimintojen, pääosin miesten maajoukkueen, ympärillä sai surullista jatkoa tiistaina, kun liitto tiedotti aloittavansa yt-neuvottelut ja mittavat säästötoimet.

5,8 miljoonan euron budjetilla viime vuonna pyörineen Lentopalloliiton tavoitteena on saavuttaa peräti 700 000 euron säästöt vuositasolla eli 12 prosenttia koko budjetista. Henkilöstövähennyksen määräksi arvioidaan 3–4 henkilöä.

Lentopalloliitto on paininut talousongelmien kanssa jo pitkään. Loppuvuonna 2014 liitto kävi läpi edelliset yt-neuvottelut, jonka ansiosta seuraavan vuoden tilinpäätös jäi 360 000 euroa plussalle.

Nyt sopeuttaminen on taas ajankohtaista. Viime vuonna liitto teki noin 100 000 euron tappion. Liiton yt-tiedotteen mukaan talousongelmat ovat kasvaneet kuluvana vuonna. Syitä on useita.

Rovaniemellä järjestetyn Power Cup -junioriturnauksen osallistujamäärä jäi noin 5 600 junioriin, kun normaalina vuonna määrä on ollut noin 8 000. Myös huippu-urheilun mittavat maajoukkueohjelmat lentopallossa ja beach volleyssa ovat lisänneet kuluja. Lisäksi liiton yhteistyökumppaneista saadut tulot ovat jääneet merkittävästi budjetoidusta.

Eli kuten tuttu tarina Suomi-sportissa kuuluu: menot ovat kasvaneet tuloja enemmän ja siksi raskas kustannusrakenne on rikottava mahdollisimman nopeasti.

Yksi liiton harvoista rahasammoista Power Cup järjestetään ensi vuonna Salossa. Siika-ahon mukaan liiton yt-neuvotteluilla ei ole vaikutusta Salon Power Cupiin.

– Ei pitäisi olla mitään vaikutusta. Power Cupin resurssointi on jo mietitty. Turnaus tullaan järjestämään normaaliin tapaan, Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-aho vakuutti Salon Seudun Sanomille.

Yksi suurimmista tekeillä olevista muutoksista liiton valmennuskeskuksen siirto Kuortaneelta Tampereelle Varalan Urheiluopistoon. Liiton valmennus- ja olosuhdepanostukset ovat kohdistuneet viime vuosina juuri Kuortaneelle.

Kuortaneen lentopallolukion on käynyt lukuisat salolaislähtöiset nuoret ja tälläkin hetkellä koulussa on monta Salon Viestissä lentopallo-oppinsa saanutta nuorta.

Milloin lukuvuotensa jo aloittaneille lentopalloilijoille ja heidän vanhemmilleen on tiedotettu asiasta?

– Heille on lähdössä tarkempaa lisätietoa vielä tämän päivän aikana. Tuleva lukukausi tulee olemaan ihan samanlainen kuin aikaisemmin. Vaikutus valmennuskeskuksen nuoriin alkaa vasta syksystä 2020, jos ja kun muutos toteutuu, Siika-aho kertoi tiistaina.

Paljon kehutun Kuortaneen valmennuskeskuksen toiminta on saanut viime vuosina yhä voimistuvaa kritiikkiä niin valmennuksen tasosta kuin pelaajien oppimisvaikeuksista.

Liiton nettisivuilla Kuortaneen poikapuolen valmentajiksi kerrotaan italialainen Manilo Puxeddu ja Janne Heikkinen, mutta todellisuus on toinen.

Ketkä toimivat tällä hetkellä Kuortaneen poikapuolen valmentajina?

Lauri Tihinen ja kanadalainen Daniel Huzar, Siika-aho kertoo.

Eli Puxeddu ja Heikkinen ovat jättäneet tehtävänsä?

– Kyllä. Puxeddu jätti tehtävänsä kesäkuun alussa ja Heikkinen on vielä elokuun loppuun asti.

Miksi liitto ei ole tiedottanut näin merkittävistä muutoksista?

– Ei liitto ole yleensä tiedottanut yksittäisistä valmennuskeskusvalmentajien muutoksista. Näitä tulee joka vuosi. Kyse ei kuitenkaan ole maajoukkuevalmentajista.

Vuosi sitten tehtävässään aloittanut Puxeddu toimi U18-poikien maajoukkueen päävalmentajana ja marraskuussa 2017 aloittanut Heikkinen U16-poikien maajoukkueen päävalmentajana.

Kritiikkiä on saanut myös Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtaja, salolainen Sami Heikkiniemi.

Heikkiniemen kaksi vuotta kestänyt aikakausi on ollut enemmän tai vähemmän tuulinen. Huippu-urheilupuolella henkilöstömuutokset ovat olleet jatkuvia. Viime keväänä liiton jättivät alle kuukauden sisällä miesten päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, toimitusjohtaja Keijo Säilynoja, varatoimitusjohtaja Päivi Harri sekä huippu-urheilun hallintopäällikkö Jaana Laurila.

Sammelvuon seuraajan rekrytoinnissa kesti aivan liian kauan, mikä osaltaan on vaikuttanut miesten maajoukkueen uuden päävalmentajan Joel Banksin urheilullisesti epäonnistuneeseen kesään.

Oletko ollut tyytyväinen Heikkiniemen työhön vaikean jakson keskellä?

– Sami on tehnyt valtavan määrän töitä kovan paineen alaisena. Kevät ja kesä ovat olleet hänellekin kohtuullisen kova työmaa, Siika-aho muistuttaa.

Toukokuussa Lentopalloliiton toimitusjohtajana aloittanut Seppo Siika-aho ei ole päässyt tehtävässään helpolla.

Tapaus Sammelvuo hämmentää

Lentopalloliiton yt-neuvottelujen alku osuu imagollisesti pahimpaan mahdolliseen paikkaan.

Lajin lippulaiva miesten maajoukkue kyntää kohti EM-kisoja 14 ottelun tappioputkessa ja maanantaina Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-aho kertoi blogissaan, ettei liitto saanut senttiäkään korvausta, kun miesten päävalmentaja Tuomas Sammelvuo siirtyi Venäjän päävalmentajaksi. Kuten yt-neuvotteluista voidaan päätellä, korvaukselle olisi ollut tarvetta.

Sammelvuolla oli vuoteen 2020 kestänyt määräaikainen sopimus, joka ei sisältänyt ulosostopykälää. Vielä maaliskuussa Lentopalloliiton puheenjohtaja Pasi Sydänlammi kertoi Ylen haastattelussa, että ”rahallinen korvaus kuuluu tähän kokonaisratkaisuun, jota ei ole vielä saatettu loppuun.”

Lentopalloliitto kuitenkin antoi Sammelvuon tehdä sopimuksen Venäjän kanssa ennen kuin sopimuksen purkamisen ehdoista (eli rahallisesta korvauksesta) oli päästy sopuun.

Salon Seudun Sanomien tietojen mukaan Sammelvuo purki sopimuksensa asianajajansa avulla, koska Lentopalloliiton neuvottelut Venäjän kanssa pitkittyivät ja vaaransivat Sammelvuon siirtymisen.

– Minulla ei ole tällaisesta tietoa. En osaa kommentoida. Aloitin toimitusjohtajana 1. toukokuuta, Siika-aho kertoi tiistaina.

Päivää aiemmin Siika-aho oli kirjoittanut blogissaan, että ”Venäjän liitto ei ole millään tavalla osallinen eikä sopimusosapuoli. Siksi tällaisen sopimuksen purussa heille ei voi syntyä sitovia velvoitteita.”

Tilannetta hämmentää vielä se, että Siika-ahoa toimitusjohtajana edeltänyt Keijo Säilynoja jätti tehtävänsä keväällä pian sen jälkeen, kun Sammelvuon sopimus Venäjälle julkaistiin.

Salon Seudun Sanomat ei tavoittanut Lentopalloliiton puheenjohtajaa Pasi Sydänlammia tiistaina.