”Kiitos raittiista päivästä!” – AA-ryhmät tukevat raittiuteen pyrkiviä alkoholisteja Salon seudulla

0
Nimettömyys on yksi AA-ryhmän toiminnan kulmakivistä. Jalmari pohtii, että niin kutsuttu salaseurameininki voi kannustaa häpeästä kärsiviä alkoholisteja mukaan toimintaan.

Puoliltapäivin Salon Ollikkalan seurakuntakodin pieneen saliin on kerääntynyt kymmenisen ihmistä. Mukana on eläkeläisiä, työssäkäyviä ja yrittäjiä.

Ihmiset istuvat pienien pöytien ääressä kahvia ja teetä juoden. Pöytien päälle on aseteltu pieniä kylttejä. Niissä lukee erilaisia iskulauseita, kuten ”Hiljaa hyvä tulee”.

Seurakuntakodissa on alkamaisillaan anonyymien alkoholistien eli AA:n avoin palaveri.

Yksi paikalla olevista ihmisistä on Jalmari. Hän on 53-vuotias salolainen yrittäjä. Sen lisäksi Jalmari on alkoholisti.

Jalmari ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä nimettömyys on yksi AA-toiminnan perusperiaatteista. Tapaamisissa käyvien ihmisten on voitava luottaa siihen, että kokouksen läsnäolijat ja siellä kerrotut asiat eivät leviä eteenpäin.

– Alkoholismi voi tuntua todella häpeälliseltä varsinkin raittiuteen pyrkimisen alkuvaiheilla. AA:n salaseurameininki toivottavasti rohkaisee sairauden kanssa taistelevia ihmisiä tulemaan mukaan, Jalmari pohtii.

Mistä on kyse?
AA-toiminta

    • Maailmanlaajuinen, vapaaehtoisuuteen perustuva toveriseura, jossa alkoholistit kokoontuvat yhteen saavuttaakseen raittiuden ja ylläpitääkseen sitä.
    • AA-toimintaan osallistuminen on ilmaista. AA edellyttää jäseniltään vain halua lopettaa juominen.
    • Raittiutta tavoitellaan 12 askeleen ohjelman avulla. Askelia ovat esimerkiksi rehellinen moraalinen itsetutkiskelu ja vääryyksien hyvittäminen ihmisille, joita on aiemmin satuttanut.
    • AA-ryhmiä on maailmanlaajuisesti noin 114 000. Jäseniä on yli 2 miljoonaa. Suomessa toimii noin 700 AA-ryhmää. Luvut perustuvat arvioihin, sillä AA ei ylläpidä jäsenrekisteriä.
    • Salon seudulla ryhmiä toimii Salossa, Somerolla, Perniössä, Paimiossa, Koskella, Kiskossa ja Halikossa.
    • Lähde: aa.fi

Jalmari kamppaili juomisensa kanssa 29 vuotta. Viimeiset yhdeksän vuotta hän on ollut raittiina.

– Alkoholi oli elämäni suurin rakkaus. En miettinyt mitään muuta kuin sitä, milloin voin seuraavan kerran juoda.

Esimerkiksi työtarjouksia ja romanttisia suhteita oli mietittävä siltä kantilta, miten ne sopisivat yhteen alkoholin käytön kanssa. Lomamatkat Jalmari suunnitteli niin, ettei hän joutuisi lomakohteessa ajamaan autoa.

Alkoholismi on sairaus. Se alkaa psyykkisesti, mutta saa myös fyysisiä piirteitä. Keho alkaa pitää humalaa normaalina olotilana, ja selvin päin olemisesta tulee epänormaalia. Alkoholiin syntyy fyysinen ja psyykkinen riippuvuus. Juomisesta tulee pakonomaista.

Juuri siksi lopettaminen ei ole helppoa.

Eikä välttämättä ole myöskään raittiina pysyminen. Raitistumisessa ei ole kyse siitä, että alkoholisti tahdonvoiman avulla lopettaa alkoholin käytön. Tätä pohdittiin myös Ollikkalan avopalaverissa.

– Aina lupasin, että lopetan huomenna, maanantaina, ensi kuussa tai uutena vuotena. Eihän se ikinä toiminut, minkä vuoksi tunsin oloni heikoksi ja epäonnistuneeksi, nimettömänä pysyvä osallistuja kuvaa.

Koska aivan kaikki Jalmarin elämässä pyöri alkoholin ympärillä, tuntui ajatus raittiudesta mahdottomalta. Siksi myös AA-toimintaan osallistuminen ei tuntunut mieluisalta, koska se olisi tarkoittanut alkoholista luopumista.

Ketään ei tietenkään voi pakottaa raitistumaan. Jalmari ajattelee, että ihminen on valmis tulemaan mukaan AA-toimintaan silloin, kun hän on kohdannut oman pohjansa.

– Juodessani ajattelin, että ei raitis elämä kerta kaikkiaan sovi minulle. Ajattelin niin siitä huolimatta, etten ollut koskaan kokeillutkaan raittiutta.

– Aluksi kuvittelin, että raittiuden myötä en saa enää juoda. Nyt olen ymmärtänyt, ettei minun tarvitse enää juoda, Jalmari kuvailee.

Jalmari kertoo kokeilleensa useita eri hoitomuotoja ennen AA:ta. Mikään niistä ei hänen mukaansa tehonnut, Minnesota-malliin perustuvaa myllyhoitoa lukuun ottamatta.– Kun join, juominen vei suuren osan päivistäni. Kun raitistuin, minulla oli yhtäkkiä hirveästi aikaa.

Jalmari löysi vastauksen tekemisen puutteelle AA:sta, vaikka onhan AA paljon muutakin kuin ajanvietettä. Se on yhteisö, jossa alkoholistit tukevat toisiaan raitistumisessa ja raittiina pysymisessä.

– Aloittaessani mietin, kuinka usein ryhmässä olisi käytävä. Kysyin asiasta ryhmässä pidempään käyneeltä henkilöltä, joka puolestaan kysyi minulta, kuinka usein juon alkoholia. Vastaus oli, että joka päivä. Niin hän sitten ehdotti, että kävisin kokouksissakin aluksi joka päivä.

AA:ssa eletään päivä kerrallaan.

– Kiitos raittiista päivästä! lausahdus päättää jokaisen puheenvuoron Ollikkalan avopalaverissa.

Päivä kerrallaan -filosofia ei kuitenkaan viittaa vain siihen, että raittiina pysytään päivä kerrallaan. Se tarkoittaa laajemmin myös sitä, että omien ongelmien ratkaisemiseksi voi tehdä töitä vain tänään.

Avopalaverissa alkoholistit muistelevat, kuinka uutena tulokkaana päivä kerrallaan -filosofia tuntui älyttömältä. Ajatus siitä, että jopa kymmenien alkoholittomien vuosien jälkeen raittius tuntuisi päivästä päivään selviämiseltä, vaikutti ihmeelliseltä.

– Kun tulin AA-kokoukseen ensimmäistä kertaa ja näin, että paikalla oli myös vanhoja, pitkään kokouksissa käyneitä miehiä, ajattelin, että mitä helvettiä! Olette käyneet täällä noin pitkään ettekä vieläkään osaa olla raittiina, nimetön alkoholisti kuvailee.

Nyt hän on itse se vanha mies, joka yhä jatkaa kokouksissa käymistä.

AA:n perimmäinen periaate on auttaa toisia alkoholisteja raittiiksi ja pysymään raittiina. Toiminnassa vaikuttaa kuitenkin olevan kyse myös jostain muusta. AA-kokouksissa pitkään käyneet ihmiset muodostavat tiiviin oloisen yhteisön, johon kuka vain on tervetullut.

– Kun tulin AA-ryhmään mukaan, minusta tuntui ensimmäistä kertaa elämässäni siltä, että kuulun joukkoon, nimetön osallistuja pohtii.

Myös muut kokouksen osallistujat ovat vuorollaan kertoneet samankaltaisista kokemuksista. Ryhmäläisten puheista kuulee, että AA:ssa käyminen on heille antoisaa. Ryhmä koetaan turvalliseksi tilaksi, jossa kaikki hyväksytään ja omista epäonnistumisistakin voi kertoa ilman häpeää.

– Minut rakastettiin täällä raittiiksi, yksikin osanottaja tiivistää.

A-klinikka aloittanut Minnesota-yhteistyön Rehappi Oy:n kanssa

A-klinikan salolaisille asiakkaille avautuu mahdollisuus päästä Minnesota-malliseen päihdekuntoutukseen.

A-klinikka kertoi heinäkuun lopussa aloittaneensa asian tiimoilta yhteistyön Rehappi Oy:n kanssa.

Mikäli A-klinikan asiakas on kiinnostunut Minnesota-mallin kuntoutuksesta, hän voi jatkaa Salon palveluista Rehappi Oy:n Naantalin keskukseen.

– Uusi malli yhdistää monipuolisen hoidon ja vertaistuen. Haluamme tarjota yksilöllisiä vaihtoehtoja, sillä sama hoito ei sovellu kaikille. Hoitopolkua voidaan myös räätälöidä asiakkaiden ja kuntien tarpeiden mukaan, kertoo A-klinikka Oy:n johtaja Timo Väisänen tiedotteessa.

A-klinikka aloitti yhteistyön Minnesota Kainuu Oy:n kanssa jo maaliskuussa 2019. Heinäkuun lopussa mukaan tulivat sekä Rehappi Oy että Kantamo Oy.

Minnesota-malli on Yhdysvalloissa kehitetty alkoholismin hoitomuoto. Jo edesmennyt sosiaalineuvos Toivo Pöysä toi mallin ensimmäisenä Suomeen. Sitä alettiin hyödyntää 1980-luvun alkupuolella. Mallin suomenkieliseksi nimeksi lanseerattiin Myllyhoito.

Rehappi Oy kertoo verkkosivuillaan, että malliin perustuvassa hoidossa on kyse siitä, että alkoholisti saadaan ymmärtämään oma sairautensa ja sen kielteiset seuraukset. Tästä ymmärryksestä kumpuaa halu päihteettömään elämään.

Päihdehoito aloitetaan perushoidosta, joka kestää vähintään 28 vuorokautta ja jonka aikana eletään hoitokeskuksessa. Perushoidon loppupuolella potilaan läheiset kutsutaan läheisviikonloppuun, jossa läheiset ja päihderiippuvainen kohtaavat toisensa.

Perushoidon jälkeen hoito jatkuu jatkohoitona, jolloin päihderiippuvaiset kokoontuvat yhteen kerran viikossa 11 kuukauden ajan. Raitistuminen tapahtuu perushoidon aikana, ja jatkohoidon tarkoitus on tukea raittiina pysymistä.

Jätä kommentti