Kiusaamisen vastainen työ vähentää koulukiusaamista

0
Koulukiusaamista on ollut aiheena sekä Salossa että Rovaniemellä kahtena vuonna 2008 ja 2014 yläkoululaisten omaan raportointiin perustuvassa tutkimuksessa, ja koulujen panostus kiusaamisen vastaiseen työhön on osaltaan vähentänyt kiusaamista, vuosien vertailussa todetaan.

Koulukiusaaminen on vähentynyt sekä tyttöjen mutta erityisesti poikien keskuudessa verrattuna viime vuosikymmenen tilanteeseen, todetaan Salon ja Rovaniemen alueilla nuorille tehdyssä kyselytutkimuksessa. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen julkaisemat tutkimustulokset perustuvat nuorten omaan raportointiin vuosina 2008 ja 2014.

Kokonaisuutena koulukiusaaminen väheni noin kolmasosalla vuodesta 2008 vuoteen 2014. Ensimmäisenä tarkasteluajankohtana vuonna 2008 nuorista 30,5 prosenttia kertoi tulleensa kiusatuiksi, kun vuonna 2014 enää 20,6 prosenttia oli kokenut kiusaamista. Kaiken kaikkiaan vajaa 10 prosenttia kertoi tulleensa nettikiusatuiksi.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä noin 4000 yläkoululaista, ja heistä reilu kolmasosa oli salolaisia. Mukaan tutkimukseen pyydettiin kaikkia Salon ja Rovaniemen yläkouluja, ja tässä tutkimuksessa mukana olivat useimmat. Koulukiusaamista ei analysoitu kunnittain erikseen, joten salolaisten osuutta vastauksista ei näin ollen voi eritellä, sanoo tutkija Elina Tiiri lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

– Samanlainen kyselytutkimus on tehty vuonna 2018 Salossa ja Rovanimellä yläkoulunuorille, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkaistu, sanoo Tiiri.

Salon kaupungin opetuspäällikkö Inkeri Lahti toteaa, että syyskuussa tehdään hyvinvointikysely kaikille koululaisille kolmansista luokista ylöspäin, mutta lukukauden aluksi ei asiaa ole ehditty vielä kartoittaa.

– Kyselyssä tulee esiin lapsen hyvinvointi laajasti, sanoo Lahti.

Lahti toteaa, että viime vuonna koulukiusaamisen ehkäisy nousi esiin kantavana teemana muun muassa kouluterveyskyselyssä.

– Uudempaa tietoa tietysti odotetaan, sanoo Lahti.

Yläkouluikäisten kiusaaminen väheni Kiva koulu -ohjelman aikana, vaikka Salon ja Rovaniemen yläkoululaisia koskeva tutkimus keskittyikin kiusaamisen tutkimiseen eikä Kiva koulu-ohjelmaan.

– Tutkimuksen tarkasteluajankohtien välissä tutkimukseen osallistuneissa kouluissa otettiin käyttöön kiusaamisen vastainen Kiva koulu -ohjelma. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ohjelma on merkittävästi vähentänyt kiusaamista, sanoo Tiiri.

– Lisäksi kiusaamisen vähenemiseen on voinut vaikuttaa myös esimerkiksi lisääntynyt yleinen tietoisuus kiusaamisen haitallisuudesta, mutta myös lainsäädännön muutos noin 15 vuotta sitten. Sen mukaan koululla on oltava suunnitelma muun muassa kiusaamista vastaan.

Koulun aikuisten ja muiden oppilaiden pyrkimykset puuttua kiusaamiseen lisääntyivät, mutta tulosten perusteella nettikiusaamisen yleisyydessä ei tapahtunut muutosta tarkasteluvälillä.

Yläkoululaisten kokema kiusaaminen on vähentynyt selvästi, kun koulut ovat panostaneet kiusaamisen vastaiseen työhön. Nettikiusaamisen kitkemistä pitää tehostaa ja tuoda uusia menetelmiä kiusattujen psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen, Tiiri korostaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kiusatuksi joutuneet nuoret kokevat muita enemmän mielenterveyden oireita. Eniten oireita raportoivat nuoret, joita kiusataan sekä koulussa että netissä.

– Kiusatuksi joutuminen on selkeä mielenterveyden riskitekijä.

– Sen vuoksi tulisi kiusaamisen vastaisiin toimenpiteisiin sisällyttää myös mielenterveyttä tukevia toimenpiteitä, sanoo Tiiri.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, ja se on osa lippulaivaohjelmaan kuuluvaa The Inequalities, Interventions, and New Welfare State (INVEST) -hanketta.