Kohtaamisia Teijon Masuunilla

0
Juhani Järvinen ja Musta pyramidi.

Neljäs kohtaaminen -kuvataidenäyttelyssä Teijon Masuunilla kohtaavat muun muassa taidehistoria, nykyisyys ja menneisyys, ihmisen luontosuhde sekä tietenkin näyttelyn koostanut taiteilijakollektiivi. Esillä on taidegrafiikkaa, veisto-, maalaus- ja valokuvataidetta, installaatio sekä kirjontaa kosketusmuistipelin muodossa.

Nimensä mukaisesti kyseessä on Imatran taidekoulusta valmistuneiden taiteilijoiden neljäs yhteisnäyttely. Aiempia näyttelyitä seitsenhenkinen ja kuvataiteen eri aloilla operoiva ryhmä on toteuttanut Suomessa ja Madridissa Espanjassa.

– Yhteinen nimittäjä on historiamme ja se, että näyttelyä rakennettaessa teokset keskustelevat ja kohtaavat keskenään, sanoo taiteilija Juhani Järvinen, joka on toiminut myös ryhmän yhteen nivoneen Imatran taidekoulun rehtorina.

Yhteisötaidetta tekevä Minna Bengs-Shrestha on kiinnostunut ympäristöstä ja tasa-arvosta. Masuunille Bengs-Shrestha on tuonut tuntomuistipelin, jossa teosta saa ja pitääkin kosketella.

– Esineille löytyy koskettelemalla aina vastinpari. Osallistavuus toteutuu työssä nyt tätä kautta.

Bengs-Shrestha kertoo työskentelevänsä idea edellä.

– Nykytaiteilijoiden tavoin käytän monia tekniikoita, mutta idea ratkaisee, mitä kussakin teoksessa käytetään, Bengs-Shrestha sanoo.

Dokumentaristiksi tunnustautuva valokuvataiteilija Kirsti Nenye on tuonut Teijolle teossarjan Ne kesät, jossa matkataan muistiin ja menneisyyteen.

– Mustan kauteni jälkeen halusin päästä valkoiseen. Löysin vanhat viljasäkit ja pyyheliinat. Niistä pienen maatilan tytölle tuli mieleen lapsuuden kesät, jotka olivat aina lämpimiä ja aurinkoisia, koskaan ei satanut.

Nenyen kuvien kautta voi pohtia muistin toimintaa, joka taiteilijan mukaan toimii armeliaasti: ikävät asiat painuvat unholaan, jäljelle jää enemmän hyviä muistoja.

Vaikka kuvat ovat käsiteltyjä, tekijänsä dokumentaristitaustan takia ne silti ovat aina kuvia jostain. Kissankellokuvassa on monia kerroksia, lumisadettakin, mutta ei itsetarkoituksellisesti.

– Kerroksellisuus luo kolmiulotteisuutta, Nenye sanoo.

Kuvataiteilija Tarja Bruun-Järvenpää kertoo työskentelevänsä kirjaimellisesti luonnon helmassa: hänen työpajansa seininä toimivat pensaat ja puut, kattona on taivas.

– Luonto tulee näin vääjäämättä mukaan töihin, jotka ovat suolalla ruostutetulle peltilevyille painettuja monotypioita. Jos sataa tai tippuu havunneulasia, ne näkyvät töissä.

Maalauksesta grafiikkaan siirtynyt Bruun-Järvenpää hakee myös aiheensa luonnosta, joka tällä kertaa on töissä esillä vesielementtinä. Bruun-Järvenpää maalaa työnsä peltilevyille, joista omalla painollaan prässää kuvat paperille, joskus useammankin kerran.

– Työpajan sijainnin ja tekniikan takia ei voi koskaan tietää tarkasti lopputulosta, ja se tekee tästä mielenkiintoista, Bruun-Järvenpää sanoo.

Kristiina Pellinen tuo lasikuutioihinsa mukaan pohdintaa kaiken katoavaisuudesta ja menneisyyden verhon tuomasta entisen vähittäisestä katoamisesta. Esillä on sarja Näkymiä 2018, jossa vanhoista, jo purettujen rakennusten ikkunoista on sulatettu ja hiottu kuutioita. Kuutioiden sisällä on osin piilossa olevia kuvia paikoista, joista ikkunalasi on peräisin.

– Ikkunat kokevat täyden muodonmuutoksen, kuutioissa on sisällä menneisyys, Pellinen sanoo.

Kuvataiteilija Juhani Järvisen töissä käydään dialogia taidehistorian kanssa. Järvisen repertuaariin kuuluvat niin veistokset, valokuvat, grafiikka kuin maalauksetkin.

– Taidehistoria on aina ollut kiinnostuksen kohteeni. Tässä sitä edustaa esimerkiksi veistos Ruhtinas – se teemahan toistuu taidehistoriassa aina, sanoo Järvinen, jonka töitä on ollut esillä parissa sadassa näyttelyssä Suomessa ja eri puolilla maailmaa.

Esteetikoksi tunnustautuvan Järvisen mukaan teosten muoto, pintarakenne ja elementtien välinen vuorovaikutus synnyttävät aistittavia tunnetiloja.

Masuunin näyttelyssä on mukana myös Anne-Mari Heiskasen ja Hanne Kärjen töitä. Heiskasen työt tuovat Saimaan luontomaisemia esille abstraktioina teossarjassa Missä lentävät paratiisin linnut . Kärjen syväpainografiikkatyöt pohtivat ihmisenä olemista, kohtaamisia mielen tasolla sekä henkistä kasvua.

Neljäs kohtaaminen -kuvataidenäyttely Teijon Masuunilla ( Telakkatie 17, Teijo) 6.8.–1.9.2019. Minna Bengs-Shrestha, Tarja Bruun-Järvenpää, Anne-Mari Heiskanen, Juhani Järvinen, Hanne Kärki, Kirsti Nenye, Kristiina Pellinen.
Lisäksi Teijon Masuunin aulan ja kahvilan näyttelytiloissa: A Room with a View 6.8.-1.9.2019. Heidi Naumasen ja Mari Pihlajakosken akvarelleja, akryyli- ja öljyvärimaalauksia.

Taidetarjonta kirittää Teijon matkailua

Matkailijamäärien kasvu näkyy Teijon Masuunin taidenäyttelyiden kävijämäärissä.

– Kävijämäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Osin se johtuu hyvistä näyttelyistä, osin siitä, että matkailijamäärät ovat ylipäätään olleet voimakkaassa kasvussa Mathildedalissa ja Teijolla, sanoo Juha Bäckmand Teijon Masuuni Oy:stä.

Bäckmandin mukaan prosentuaalisesti vierailijamäärien kasvu on ollut huomattavaa.

– Viime vuonna kävijöitä oli kymmenisen tuhatta, nyt viitisentoistatuhatta. Ei tällaista kesää ole ennen ollut. Nyt muun muassa Creatures of nature -näyttely sai paljon julkisuutta ja veti väkeä, viime vuonna menestyi hyvin Sampsa Sarparannan näyttely.

Lisäksi nyt ollaan vasta elokuun alussa. Bäckmand ennakoi elokuusta myös hyvää matkailukuukautta, sillä loppukesän lukuja kirittävät seudun entistä paremmin löytäneet ulkomaalaiset turistit.

– Kahdeksatta vuotta Masuunilla on näyttelyitä ja työ alkaa tuottaa selvästi tuloksia, Juha Bäckmand sanoo.

Kuvat: SSS/Minna Määttänen

Jätä kommentti