Liejutaskuravusta on tehty havainto Kokkilan uimarannalla

0
Pohjaliejun peitossa oleva liejutaskurapu on tavattu Halikossa Kokkilan rannassa uimalaiturilla.

Salolaisnainen sai nähdä uintireissullaan erikoisennäköisen vieraslajin muiden rannalla olleiden kanssa.

– Muut huutelivat laiturilta, että tuu kattoon, kertoo salolainen Silja Åkerfelt , joka kävi sunnuntaina Kokkilan uimalassa.

Ihmetystä uimalan laiturilla aiheutti ”huonossa hapessa ” ollut, halkaisijaltaan vain muutamia senttejä oleva saksiniekka. Joku uimari oli ilmeisesti nostanut sen merestä laiturille.

– Yksi mies tunnisti sen liejutaskuravuksi, mutta itse en ollut moista ennen nähnyt. Villasaksiravun olen nähnyt Hangon vesillä, kertoo Åkerfelt, joka ikuisti saksiniekan kännykkäkamerallaan.

Kuollut eläin ei ollut, sillä jonkin ajan kuluttua sitä ei ollut enää laiturilla.

– Ei sitä mikään lintukaan vienyt, olisin sen nähnyt, kun olin rannalla, sanoo Åkerfelt.

Juuri edellä kuvatun kaltaisia havaintoja ja ilmoituksia niistä tutkijat odottavat, että vieraslajien levinneisyyttä voidaan seurata.

Vielä 2016 liejutaskuravun esiintymisalue ulottui Saaristomerelle, ja itäisimmät havainnot olivat Kemiönsaaren vesiltä ja Sauvosta, josta oli paljon yleisöhavaintoja Vieraslajit-nettisivustolla.

Nyt laji näyttäisi siirtyneen idemmäksi, mistä Kokkilassa nähty rapu on osoitus.

– Yleisöilmoitukset ovat älyttömän tärkeitä. Uusista löydöistä voi ilmoittaa Vieraslajit-sivustolle, kehottaa Turun yliopiston biologi Outi Vesakoski , joka myös tutki liejutaskurapujen levinneisyyttä vielä muutama vuosi sitten. Nyttemmin hänellä on tutkimuskohde vaihtunut ihmisen historiaan.

– Ylipäätään tutkimuspoliittisena suuntauksena on ollut rahoituksen myöntäminen muualle kuin perusbiologiaan. Meren vieraslajien ekologian tutkimus ei sekään etene ilman rahoitusta.

– Olisi kiva päästä taas meribiologian pariin, sanoo Vesakoski.

Liejutaskuravun tutkimukseen päästiin Vesakosken mukaan heti kiinni, kun ne ensimmäistä kertaa tulivat Suomen vesille.

Ensimmäiset havainnot liejutaskuravusta tehtiin vuonna 2009 Naantalissa Airiston alueella. Vuonna 2011 ympäristöhallinnon sukeltajat huomasivat Airistolla liejupohjassa reikiä ja ihmettelivät, mistä on kyse.

– Kaivamalla esiin tulikin liejutaskurapuja. Turun yliopistolla reagoitiin tähän nopeasti ja alettiin seuraaman kantojen kehitystä.

Mitä tapahtuu, kun vieraslaji kuten liejutaskurapu ilmantuu eliöyhteisöön?

– Halusimme tietää, mitä ravut syövät ja miten paljon ne vaikuttavat syömisellään saalislajeihinsa. Toisaalta ekologisten vaikutusten ymmärtämiseksi pitää myös tietää, mitkä saljit alkavat saalistaa tulokasta.

Vesakoski sanoo, että liejutaskuravun vuorovaikutukset paikallisten lajien kanssa on hyvä esimerkkitapaus, jolla lisätään teoreettisenkin tiedon pohjaa. Teoreettista tietoa taas tarvitaan muiden vieraslajien vaikutusten arvioimiseen.

– Liejutaskuravut syövät leväsiiroja ja katkoja sekä muita rantavyöhykkeen selkärangattomia eliöitä. Turun yliopiston tutkimuksissa on todettu, että ravut vähensivät runsaasti muun muassa leväsiirojen määrää seurannassa olleissa rantavyöhykkeissä.

Kalatkin ryhtyivät pikkuhiljaa syömään rapuja, ja vesilitujen ravunsyönnistä on myös tullut havaintoja. Vieraslajista on tullut osa eliöyhteisöä. Ravintoketju on pidentynyt.

– Levien, leviä syövien äyriäisten ja äyriäisiä syövien kalojen väliin on tullut liejukatkaraapu. Kalat eivät syö enää suoraan äyriäisiä, vaan äyriäisillä kasvaneita rapuja.

– Nyt olisikin tärkeä nähdä, miten rannikon eliöyhteisön vuorovaikutukset ovat muuttuneet, kun saalislajeila ja saalistajilla on ollut kymmenen vuotta aikaa sopeutua uuteen tulokkaaseen.

Liejutaskurapu on tullut Suomeen Amerikan puolelta laivojen mukana. Eteläisellä Itämerellä liejutaskurapuja on ollut jo pitempään, mutta vuoden 2009 jälkeen se on levinnyt myös pohjoiselle Itämerelle.

– Viroon se levisi myöhemmin, sanoo Vesakoski.

Liejutaskuravut syövät leväsiiroja ja katkoja, mutta katkarapuja ne eivät saa kiinni, sanoo tutkija.

– Äyriäiset ovat vähentyneet runsaasti siellä, missä on ollut liejutaskurapuja.

Minkä sortin rapu ?



Liejukatkarapu viihtynyt



jo kymmenen vuotta Suomessa

Liejutaskurapu on alun perin Pohjois-Amerikasta, ja Suomesta sitä on tavattu ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Liejutaskurapu on kulkeutunut meille ilmeisesti laivojen mukana painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneenä.

Laji elää matalissa, pehmeäpohjaisissa vesissä. Se kaivautuu mutaan tai hakee suojaa kivien ja kasvillisuuden seasta.

Liejutaskurapu on murtovesilaji, mutta sietää ainakin aikuisena myös makeaa vettä.