Pentti Havian takapihaa peitti ennen tiheä kuusikko – nyt pihalle levittyy harvinaisten kasvien valtakunta

0
Pentti Havia muistaa yleensä nimeltä kotiarboretuminsa kasvien nimet sekä suomeksi että latinaksi. Kasvien tarkkaa lukumäärää hän ei kuitenkaan tiedä

Trumpettipuu , japaninvaahtera, koreanvihta. Jalopähkinä, tulppaanipuu, hevoskastanja. Tästä alkaa tuoksupolku, tuossa vieressä kiemurtelee hedelmäpolku.

Pentti Havia nimeää suvereenisti ympärilleen levittyvän arboretum-metsäpuutarhan asukkeja. Ainoa asia, jota hän ei tiedä, on kasvien tarkka lukumäärä. Yli sata niitä varmasti on.

Kun Havia kävelee pitkin poikin hehtaarin alueelle levittyvää puutarhaa ja esittelee sen kasvatteja, pyörii Valkonenä -kissanpentu koko ajan hänen kannoillaan. Muutamaan otteeseen katti on vähällä jäädä omistajansa jalkoihin, kun se ei malta pysyä loitolla.

– Tuo on valinnut puutarhan lempipaikakseen, Havia sanoo ja hymyilee.

Valkonenä-kissa on kiintynyt arboretumiin. Se ei ole Havioiden ainoa kissa, vaan niitä on heidän mukaansa ”lukematon määrä”.

Kun katsoo Havian talon takapihalle levittäytyvää kotiarboretumia, on vaikea kuvitella, että kasvien tilalla on aikoinaan ollut tiheä kuusikko. Kuusikon turvissa tilan karja vietti öitään.

Sittemmin lehmät ovat lähteneet tilalta pois. Kuusissakin havaittiin juurilahoa, joten ne piti kaataa alas.

– Veljeni oli kiinnostunut kasveista jo 1970-luvulla, ja minäkin innostuin kun karja sitten lähti pois, Havia muistelee.

Kasvien siemeniä ja taimia on päätynyt Havian tiluksille montaa reittiä pitkin. Alkuaikoina kasveja haettiin esimerkiksi lähellä sijaitsevalta Tammiston arboretumilta.

Vuosien varrella niitä on otettu mukaan myös ulkomaanmatkoilta. Esimerkiksi purppurapunalatvan siemenet tarttuivat mukaan Brysselistä.

– Siemeniä tai taimenalkuja jotenkin aina päätyy taskunpohjalle, Havia naurahtaa.

Kaikkien kasvien alkuperät eivät ole yhtä eksoottisia. Osa on kulkeutunut osaksi arboretumia aivan Salon seudulta. Esimerkiksi kiinanpeikonkellon alku on Perttelissä kotakahvilaa pitäneeltä rouvalta ostettu.

– Koreanpihdat saimme lahjaksi ystäviltämme Paraisista, tietää puolestaan Marjatta Havia.

Pihatien vieressä kasvava ruotsinpihlaja on Salon vanhan linja-autoaseman pihassa kasvaneiden ruotsinpihlajien jälkeläisiä. Havian veli otti linja-autoaseman pihasta matkaansa kasvin marjoja, ja lopputulos kasvaa nyt talon pihassa.

– Monesti hankitaan huonovointisen näköisiä taimia halvalla ja Pentti siiten virvoittaa ne, Marjatta Havia kertoo.

Viimeaikoina Pentti Havia on tykästynyt etenkin bambukasveihin.

– Olen ihan hurahtanut niihin!

Pihapiiristä löytyykin erilaisia bambulajikkeita, joista parhaiten menestynyt on nimeltään Fargesia murielae Simba . Bambun alku on hankittu Hong Kong -tavaratalosta.

– Tästä olen ylpeä, Pentti Havia kehuu komean kokoiseksi kasvanutta japaninvaahteraa.

Yksi arboretum-metsäpuutarhan harvinaisuuksista on kiinalaisen ja amerikkalaisen trumpettipuun risteytys, Catalpa erubescens Purpurea.

– Se kukki ensimmäistä kertaa tänä kesänä, Havia ilmoittaa.

Kukinta oli hänelle iloinen yllätys. Liljatrumpettipuita löytyy muistakin suomalaisista puutarhoista, mutta niiden kukkiminen Suomen olosuhteissa on Havian mukaan harvinaista.

Arboretumin laitamilla kasvava tulppaanipuu eli Liriodendron tulipifera on sekin Suomen olosuhteissa harvinaislaatuisempi kasvi. Puun kasvupaikka oli ennen osa lehmien valtakuntaa.

– Tulppaanipuu on täällä aivan äärirajoillaan.

Havian hoidossa puu on jo kasvanut komean korkuiseksi. Se ei vaikuta siltä, että se olisi aivan äkkiä kuolemassa pois.

Kasvi ei ole kuitenkaan vielä kukkinut kertaakaan, mikä tekee Havian malttamattomaksi. Nimensä mukaisesti puuhun ilmestyy kukinnan aikana vaaleankeltaisia tulppaanin näköisiä kukkia.

Koreanpihtoja on liikutettu ympäri pihaa kolme kertaa, ennen kuin niille löydettiin sopiva kasvupaikka.

Tänä ja viime kesänä Havia on joutunut näkemään erityistä vaivaa sen eteen, että arboretumin kasvit pysyvät elossa.

Syynä tähän on kuivuus, joka on riivannut puutarhan kasveja. Joillekin niistä on täytynyt kantaa vettä aamuin illoin.

Kuivan oloisia yksilöitä tulee välillä yllättäenkin vastaan puutarhassa.

– Ai kun on pahannäköinen! Havia huudahtaa.

Hän on kävellessään katsahtanut ylöspäin ja huomannut, että yhdenkin puun lehdet kellertävät kuivuuden vuoksi.

Toisinaan eläimetkin pyörivät puutarhassa kasvien riesana. Yleisimpiä vieraita ovat puiden runkoja nakertavat rusakot ja valkohäntäpeurat.

– Viime talvena hirvikin kävi rouskuttamassa mäntyjen latvoja.

Entisenä säähavaintomiehenä ja nykyisenä sääharrastajana Havia tarkkailee sään muutoksia kodistaan käsin.

Haviat mittasivat säätä Ilmatieteen laitokselle vuodesta 1987 aina 2010-luvulle asti. Pentti Havia eläköityi tehtävästä viitisen vuotta sitten. Eläkeliljat ovat yhä elossa.

Kun hän vielä tarkasteli säätä työkseen, oli havaintoja otettava ylös kolmen tunnin välein. Niiden tekeminen on jäänyt arkeen eläköitymisen jälkeenkin, joskaan havaintoja ei enää merkitä ylös niin usein.

Viime talvena Havia mittasi yön lämpötilaksi kerran jopa –29 astetta.

Suomen suuret lämpötilavaihtelut koettelevat joitakin kasveja toden teolla. Osa arboretumin kasveista, kuten palmupuut ja viiniköynnökset, viedään sisätiloihin kylmien ilmojen saapuessa.

– Viime talvi vei meiltä ison kiinanpunapuun, joka oli ehtinyt jo kasvaa komean kokoiseksi, Havia harmittelee.

Sääuutisia Marjatta ja Pentti Havia seuraavat hieman harvinaisemmalta kanavalta. Heidän mukaansa kattavimman sääkatsauksen saa eräältä Japanin englanninkieliseltä kanavalta. Sääkatsaus on heistä hyvä, sillä siinä kerrotaan koko maailman tilanne.

– Pentti ei oikein osaa englantia, mutta uutisten sisällön ymmärtää kyllä sääsymboleista, Marjatta Havia kertoo.

Pentti Havia tosin sanoo, että sääsanasto kyllä sujuu häneltä nykyisin, osin uutisten seuraamisen vuoksi. Paremmin häneltä sujuu latina, sillä kasvien viralliset nimet ovat aina latinaksi.

Puutarhaa kierrellessäänkin hän on luetellut kasvattiensa nimiä niin suomeksi kuin latinaksi. Liljatrumpettipuu eli Catalpa erubescens Purpurea , japaninvaahtera eli Acer palmatum , koreanvihta eli Abies koreana ja niin edelleen.