Rannikkoreitillä pyöräillään viime kesää ahkerammin

0
Antti Rindell ja Henna Kuronen taittoivat 201 kilometrin pyörämatkan vaihteettomilla "mummopyörillä".

Kaksi vuotta sitten lanseeratulla Rannikkoreitillä pyöräillään viime kesää vilkkaammin. Osa reitin varrella toimivista yrittäjistä arvioi määrän lisääntyneen jopa merkittävästi.

Salon Seudun Sanomat selvitti Rannikkoreitillä pyörien vuokrauspalvelua tarjonneiden vuokraamojen tilannetta. Selvitys tehtiin soittamalla kaikkiin Rannikkoreitin vuokrauspisteisiin, joita on pyörävuokraamo Carfieldin sivustoilla mainittu yhteensä 19.

Suurimmassa osassa Rannikkoreitin pyörävuokrauspisteitä on pyöriä mennyt viime kesän malliin tai vilkkaammin. Sekä Fjälarissa että Matildan Marinassa on selkeää kasvua, Kasnäsissä vuokrausten määrä on jopa tuplaantunut. Uusissa kohteissa, kuten Särkisalon Ravintola Nixorissa ja Kirjakkalan Ruukkikylässä pyöräilijöitä vielä odotellaan.

Majoitusliikkeissä pyöräileviä omatoimimatkailijoita on ollut myös viime vuotta runsaammin. Rosala & Bengtskär Booking Officesta kerrotaan, että pyöräilijöiden määrä kokonaisuudessaan ollut kasvusuuntainen. Samansuuntaisia kokemuksia on Tammisaaren Kopparöstä.

– Pyörämatkailijoiden määrä on kasvanut ja uutta verrattuna viime vuoteen ovat suuret, jopa 10 hengen ryhmät, toiminnanjohtaja Kimmo Laatta sanoo.

Myös Taalintehtaan Dals Innissä pyöräilijämäärät ovat olleet rutkassa kasvussa.

Kemiönsaaren matkailupäällikkö Benjamin Donnerin mukaan Rannikkoreitin tavoitteeksi asetettiin tälle kesälle 1500 pyöräilijää.

– Olen keskustellut majoittajien kanssa ja viesti on, että pyöräilijöiden määrä tuntuu olevan kasvussa Myös Bengtskärin kautta on kulkenut viime vuotta enemmän pyöräilijöitä. Moni kuitenkin pyöräilee osan tai osia reitistä, jolloin kaikki reitillä polkijat eivät näy Bengtskärin laskelmissa, Donner kertoo.

Samaan joukkoon kuuluivat salolaiset Henna Kuronen ja Antti Rindell. He pyöräilivät Rannikkoreittiä heinäkuussa yhdessä ystäväpariskunta Saija Jokisen ja Markus Määttäsen kanssa. Reitti kulki pitkin Rannikkoreitin reittejä: Salosta Mathildedaliin, sieltä Kemiönsaarelle, Dragsfjärdiin ja Söderlångvikiin. Yöpaikka löytyi ystäväpariskunnan mökiltä Norstöstä.

Seuraavana päivänä matka jatkui Kasnäsin kautta Rosalaan ja Bengtskärin majakalle, illaksi takaisin mökille ja kolmantena päivänä kotiin Taalintehtaan, Västansfjärdin, Strömman ja Mathildedalin kautta.

Alunperin suunnitelmissa oli polkea koko reitti läpi, mutta Kasnäsin ja Hangon välillä kulkevan yhteysaluksen aikataulut eivät osuneet matkasuunnitelmien kanssa yhteen.

– Lisäksi Tammisaaren ja Salon välillä on vähemmän majoitusvaihtoehtoja, ja Hangosta Tammisaareen olisi tullut liian lyhyt päivämatka, Kuronen kertoo.

Mittaa matkalle kertyi 201 kilometriä. Se taittui kolmessa päivässä. Ensimmäisenä päivänä matkaa kertyi 77 kilometriä, seuraavana 30 ja viimeisenä päivänä 94.

– Emme ole mitään himopyöräilijöitä, ennemminkin asiointi- ja työmatkapyöräilijöitä, Kuronen kertoo.

Liikunta kuuluu kummankin arkeen. Lisäksi Kuronen ohjaa fysioterapeutin päivätyön ohella muun muassa sisäpyöräilytunteja.

– Kyllä se ehkä ylämäissä vähän auttoi, Rindell virnistää.

Kovin kummallisia varusteita pyörämatkailu ei pariskunnan mielestä vaadi. Rindell pärjäsi matkassa yhdellä pyörälaukulla, Kurosella niitä oli kaksi. Koska yöpymiset järestyivät mökillä, raskaimmat kannettavat, kuten teltta, saivat jäädä kotiin.

– Pyörälaukutkin voi lainata, kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi, Kuronen sanoo.

Sekä Rindellin että Kurosen pyörät ovat ”mummomallia”, eli vaihteita pyöristä ei löydy.

– Reisivaihteet vaan kehiin ja pitää ottaa vauhtia vähän alempaa, että pääsee mäet ylös taluttamatta, Kuronen sanoo.

Pitkänmatkan pyöräilyyn tottumattomille Rindelillä on edullinen vinkki.

– Ostin satulaan pehmusteen muutamalla eurolla. Se kyllä maksoi itsensä takaisin.

Pyörämatkaa suunnitteleville Kuronen antaa yhden neuvon.

– Jos mahdollista, niin ei kannata löydä paluupäivämäärää lukkoon. Vauhti kannattaa suhteuttaa omaan kuntotasoon ja mennä sen mukaan. Pyöräily on lempeä liikuntamuoto, kun menee itselle sopivalla rytmillä.

Suoma ry:n teettämään kyselytutkimukseen vastanneista jopa 74 prosenttia aikoi matkustaa kesällä 2019 kotimaassa. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneet kotimaanmatkailusta. Viimeisen kolmen vuoden aikana kotimaanmatkailua ovat eniten lisänneet 18–44-vuotiaat. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista 25–34 -vuotiaista on lisännyt matkustusta kotimaassa, koska se on ilmastoystävällisempää.

Ekologisuus oli myös koko reitin polkeneen ystäväporukalla yksi taustavaikutin.

– Pyöräily on vaihtoehtoinen tapa matkustaa ja myös ekologisempi tapa. Ekologisuutta tulee mietittyä nykyään enenevässä määrin. Se on oikeastaan pakkokin tänä päivänä, Kuronen sanoo.

Rannikkoreitti saa kiitosta monipuolisuudestaan.

– Reitti on kivan vaihteleva. On maastoa, asfalttia, maanteitä ja hiljaisia kyläteitä, Rindell sanoo.

Myös palvelutaso saa kiitosta.

– Matkan varrella on hyvin pysähdyspaikkoja, lounaspaikkoja ja juomapulloakin sai täytettyä matkan varrella, Kuronen kertoo.

Ulkoilman, vaihtelevien maisemien ja liikunnan lisäksi matkalla tärkeää on hyvä ruoka.

– Matkalla syödään hyvin. Kivojen ruokapaikkojen ja kahviloiden etsiminen on osa reissua. Samalla tulee tuettua paikallisia pienyrittäjiä, Kuronen kertoo.

Vaikka vaihteettomillakin pyörillä matka taittui suhteellisen kivuttomasti, matkaseurana olleen Jokisen kolmevaihteinen pyörä vaihtui reissun jälkeen käytettynä ostettuun maantiepyörään. Sillä sujuvat seuraavat reissut. Rindell leikittelee samanlaisella ajatuksella.

– Jos olisi kunnon sykla, niin ei olisi matka eikä mikään polkea koko Suomen mitta, Rindell pohtii puolivakavissaan.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan pyörämatkailussa on tapahtunut kehitystä hiljalleen. Siitä huolimatta Suomi on takamatkalla esimerkiksi Saksaan verrattaessa. Viime vuosina on ryhdytty kehittämään paikallisia reittejä, joista Salosta Kemiönsaaren kautta Hankoon ja Raaseporiin ulottuva Rannikkoreitti on Koistisen mukaan yksi hyvä esimerkki.

– Yksi suuri ongelma on, että pyöräreiteistä on vaikea saada tietoa. Keskitettyä tietokantaa, jossa voisi tutustua reitteihin, ja jota ylläpidettäisiin säännöllisesti, ei ole, Koistinen sanoo.

Pyörämatkailun potentiaaliin Koistinen uskoo.

– Meillä on loistavat olosuhteet pyörämatkailulle verrattuna moneen muuhun maahan: hyvä pyöräteiden verkosto ja suhteessa vähän liikennettä teillä.

Suurin osa Rannikkoreitin pyöräilijöistä on Kemiönsaaren matkailupäällikkö Benjamin Donnerin mukaan kotimaanmatkailijoita. Toinen suuri ryhmä on saksankieliset turistit.

Luontomatkailu, johon pyöräilymatkailukin lasketaan, on Euroopassa suosittua ja lisääntymään päin.

– Luonto on ollut meillä vetovoimatekijä. Nyt pitäisi vain miettiä miten sen tarjoilee, kertoo Heli Saari Business Finlandista. Saari toimii Business Finlandin kansainvälisen matkailun edistämisestä vastaavassa yksikössä saksankielisten maiden asiakaspäällikkönä.

– Aidosti pyörämatkailusta voidaan puhua Ahvenanmaan osalta. Myös Turun rannikkoseudulla ollaan menossa siihen suuntaan, Saari sanoo.

Saaren mukaan pyörämatkailun kasvua Suomessa hidastaa pyörämatkailun paketoinnin työläys.

– Saksalaiset matkailijat kaipaavat esimerkiksi matkalaukkujen kuljetuspalvelua. Saariston rengastiellä on tällä hetkellä yksi palveluntarjoaja, muualla ei yhtään. Haasteena on löytää palveluntarjoaja ja vielä siten, että asiakkaan maksama hinta ei nouse satoihin euroihin, Saari sanoo.

Pyörämatkailijat kulkevat mielellään kevyemmillä kantamuksilla ja laukut seuraavat perässä. Toinen haaste Rannikkoreitillä on Saaren mukaan se, että majoituspaikat ovat harvassa.

– Sopiva päivämatka olisi sellainen 30–50 kilometriä päivässä. Rannikkoreitti on osin aika mäkistä seutua, esimerkiksi Fiskarsin ja Teijon kohdilla. Se lyhentää silloin myös päivämatkan pituutta, Saari sanoo.

Koistinen on samaa mieltä siitä, että niin sanottu premiumluokan pyörämatkailu Suomessa on tällä hetkellä lähes mahdotonta, sillä toimijat ovat pieniä ja paketointi haastavaa. Premium-matkailulla tarkoitetaan pyöräilypaketteja, joihin kuuluu esimerkiksi pyörä- ja majoituspaketti matkatavaroiden kuljetuspalveluineen.

– Tämänkaltainen pakettimatka on helppo tapa aloittaa pyörämatkailu. Toisaalta Suomi voisi erottua jokamiehenoikeuksien kautta, ja houkutella siten omatoimisia pyöräilymatkailijoita, jotka yöpyvät teltoissa, Koistinen sanoo.

Koistinen näkee haasteena valtakunnallisen tason työn pyörämatkailun kehittämiseksi. Hankkeita on ollut, mutta työstä puuttuu pitkäjänteisyys. Kehittämistä olisi erityisesti reittimerkinnöissä.