Rinteen mukaan tunnin juna etenee aikataulussaan kuin juna

67
Pääministeri Antti Rinne (sd.) vieraili Salossa lauantaina.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti Salossa, että Turun ja Helsingin välinen tunnin juna on ja pysyy yhtenä hallituksen kärkihankkeena. Rinteen mukaan ratahanketta rahoitetaan sitä mukaan, kun suunnittelu ja toteutus vaativat.

Turun ja Helsingin välinen tunnin juna on Rinteen mukaan yksi kolmesta ratahankkeesta, jotka kaikki viedään maaliin. – Menee vuosia, ennen kuin kuokka isketään maahan, mutta edetään niin nopeasti kuin se on mahdollista, Rinne totesi Salon torilla.

Rinne tapasi ennen aamupäiväistä torilla vierailuaan Salon kaupungin johtoa. Rinne kertoi keskustelleensa myös kaupungintalolla tunnin juna -hankkeesta, jonka suunnittelu on vireillä olevista ratahankkeista pisimmällä.

– Totesin, ettei Salossa tarvitse pelätä sitä, etteikö jatkosuunnittelurahaa ole tulossa. Homma etenee sillä aikataululla kuin pystytään, Rinne kertoi viestineensä Salon johdolle.

Rinteen mukaan on kuitenkin realismia ymmärtää, ettei kuluvan hallituskauden aikana päästäne vielä rakennustöihin. Rinteen mukaan hankkeita valmistellaan ja suunnitellaan perusteellisesti juuri sen takia, ettei mitään kolmesta ratahankkeesta laiteta myöhemmin jäihin.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd.) heinäkuinen lausunto ehti herättää epäilyksiä siitä, ettei hallitus olisikaan täysillä Turun ja Helsingin ja Tampereen tunnin junien sekä itäratahankkeen takana. Marin totesi, että hankkeiden toteuttamiseen ollaan suhtauduttu aivan liian optimistisesti.

Rinteen mukaan Marin ei ole lausunnollaan mitenkään kyseenalaistanut hankkeita, vaan lähinnä muistuttanut niiden pitkästä ja vaativasta suunnitteluajasta.

– Hallitusohjelma on todellakin yhä voimassa. Raideliikenne on ehdottomasti keino, millä lähennetään kasvukeskuksia toisiinsa, lisätään ihmisten liikkuvuutta ja laajennetaan työssäkäyntialueita. Tämä on selkeä hallituksen tahtotila, Rinne totesi.

Pääministeri Rinne lisäsi, ettei ratahankkeita sinänsä ole hallituksessa laitettu tärkeysjärjestykseen. Rinteen mukaan Suomen väyläkokonaisuus – tiet, rautatiet, sisävesi- ja meriliikenneväylät – ovat kaikki ensiarvoisen tärkeitä maan elinvoimaisuuden, työllisyyden ja ihmisten liikkuvuuden kannalta.

– Siksi hallitus lisää väyläinfran kunnostamiseen vuosittain 300 miljoonaa euroa enemmän entiseen verrattuna ja 350 miljoonaa euroa hankerahoja on laitettu eteenpäin siitä miljardipotista, mikä on tässä vaiheessa uusiin hankkeisiin käytettävissä. Väylät ovat aivan ykkösjuttu elinkeinoelämän näkökulmasta. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin mukaan väylien huono kunto on suurin talouskasvun pullonkaula Suomessa tällä hetkellä, Rinne sanoi.

Pääministeri vahvisti kantansa myös Sipilän hallituksen aikana suunniteltuihin hankeyhtiöihin, joita Rinne pitää hyödyllisinä lähinnä ratahankkeiden suunnittelussa.

– Hankeyhtiöiden liiketaloudellisia perusteita on arvioitavat tarkkaan. Raideliikenne tulee olemaan julkista palvelua jatkossakin. Siksi pitää katsoa, mihin hankeyhtiöitä lopulta tarvitaan, Rinne totesi.

Salolaiset pistivät pääministerin koville toritapaamisessa. Kysytyimpien aiheiden joukkoon nousi etenkin Salon kautta kulkeva tunnin juna, jonka linjaus Lukkarinmäen halki on nostattanut vastustusta.

– Tiedän, että kolme omakotitaloa on jäämässä linjauksen alle, mutta uskon, että löytyy sellaisia ratkaisuja, joiden avulla ihmiset ovat tyytyväisiä ja pääsevät nopeammin pääkaupunkiseudulle tai Turkuun töihin, Rinne sanoi.

Rinne lisäsi ymmärtäneensä, että 95 prosenttia salolaisista pitää tunnin junaa kuitenkin hyvänä hankkeena talousalueen kannalta.

– Kun 2 000 ihmistä pendelöi junalla päivittäin ja aikaa säästyy suuntaansa 23 minuuttia, se tarkoittaa, että yhdessä päivässä salolaisilla on yli 1 500 tuntia enemmän aikaa olla kotona perheen kanssa, vuositasolla yli 340 000 tuntia. Se on paljon.

Rinne muistutti, että tunnin juna kulkee pääkaupunkiseudulta myös Saloon päin, kohti edullisempia asumiskustannuksia.

Rinteeltä tivattiin myös sitä, miksei vanhaa rantarataa kunnosteta, vaan rahaa tuhlataan uuden ja kalliin radan rakentamiseen. Rinteen mukaan kyseessä on väärinkäsitys, sillä rantaradan laittaminen kokonaisuudessaan kuntoon tulisi myös kalliiksi.

 

Rinne ja 75 prosenttia: Realismia, ei optimismia

Pääministeri Antti Rinne (sd.) hallituksineen aikoo nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin hallituskauden aikana, mutta talouskasvu on hidastunut, Saksan talouskone yskii ja USA käy Kiinan kanssa maailmankauppaa lamaannuttavaa taloussotaa.

Miten pääministeri näkee globaalin taloustilanteen vaikuttavan työllisyystavoitteen toteuttamiseen?

– Vielä ei voida puhua mistään laskusuhdanteesta. Talouskasvu on hidastunut, mutta yhä on kasvua. Nyt on tärkeää pitää kiinni hallitusohjelmaan tarkasti kirjatusta, suhdanteisiin nähden vastasyklisestä talouspolitiikasta. Suomi taitaa olla ainoita maita maailmassa, jossa vastasyklisyys on näin tarkasti kirjattu talouspolitiikan ytimeen. Ja se on uutta, Rinne totesi.

Rinne näkee, että työllistämistavoitteeseen päästään ja että se on lisäksi välttämätöntä.

– Ollaan työllisyydessä 6–7 prosenttia jäljessä muista pohjoismaista ja työikäisten osuus väestöstä vähenee aina 2040-luvulle saakka; silloin työllisyyden täytyy olla jo 82 prosenttia, nyt ollaan 72 prosentissa. On välttämätöntä saada lisää verotuloja, että edes nykytason palvelut voidaan tuottaa.

Rinne näkee tavoitteen toteutumisen olevan pikemminkin realismia kuin optimismia. Työllisyyden nostoon Rinne nimeää etenkin kaksi käyttökelpoista keinoa, joista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa.

– Digitaalisen palkkatukihakemuksen teko mahdollistuu toivottavasti jo muutamien kuukausien sisällä ja sitä kautta työnantajille tulee helpommaksi työllistää 10 000–20 000 uutta ihmistä. Toinen keino on tukea pienyrittäjiä palkkaamaan ensimmäistä työntekijäänsä. Tätä kautta voidaan luoda joitain tuhansia työpaikkoja.

Rinne totesi, että ensiarvoisen tärkeää on myös työllistää ja kouluttaa vain peruskoulutuksen käyneitä nuoria pidemmälle. Nyt heistä on työllistyneitä 41 prosenttia, kun toisen asteen käyneistä töissä on 75 prosenttia.

– Suomella ei ole varaa jättää 60 000 nuorta syrjäytymään. Hallitus takaa, että jokainen nuori tulee saamaan toisen asteen koulutuksen. Se on uusi peruskoulutus.

Rinteen mukaan kyse on isosta satsauksesta, joka käynnistetään nyt ja on toiminnassa vuonna 2022.

 

Pääministerin kyselytunti Salon torilla
Näitäkin Antti Rinteeltä kyseltiin:

Laitetaanko tiestökin kuntoon ratojen lisäksi? Rinne: Kyllä, tähän laitetaan 300 miljoonaa euroa lisää rahaa vuosittain.

Eikö koulutusrahoja lisätäkään luvatun mukaisesti? Rinne: Lisätään, mutta pitää katsoa, mitä tulee ensi vuoden budjettiin. Siten on helpompaa välttyä äkkinäisiltä leikkauksilta, jos työllisyys ei paranekaan.

Miksi puoluetukea lisättiin? Rinne: Se parantaa demokratian toimintaedellytyksiä.

Miksi hallituksen avustajamääriä lisättiin? Rinne: Haluamme saada asiat hoidettua etenkin EU-puheenjohtajuuskauden aikana. Sipilän hallituksesta nähtiin, ettei vähillä avustajilla saatu asioita vietyä eteenpäin, uudistukset tyssäsivät liian usein huonoon valmisteluun.

Olen sairas, miksi en pääse lääkäriin? Rinne: On päätetty, että kiireettömissä tapauksissa lääkäriin tulee päästä seitsemässä päivässä ja että vanhustenhoidossa hoitajamitoitus nostetaan 0,7:ään. Hoitotakuuseen tarvitaan noin 1 000 uutta lääkäriä.

Jotain todellisuudentajua

Lukkarinmäellä jäämässä 3 taloa radan alle? Mites ne 60-80 muuta asuinrakennusta, mitkä ovat vaarassa jäädä radan alle? Tässä ollaan nyt vaan huolissaan yhden asuinalueen taloista, kun kumminkin radan rakentaminen vaikuttaa myös Salon keskusta-alueen ulkopuolella vieläkin enemmän. Kaikki ne pellot, metsät ja kulttuurimaisemat, ja Salossa ollaan vaan huolissaan yhdestä pienestä kyläpahasesta!

Paukkula

Hankkeesta hyötyy koko eteläinen Suomi. Ja rahaa niistä taloista maksetaan.

Keijo K.

Millä tavalla hyötyy?

Matti

Se on tosi. etteivät tunnin junasta hyödy muut kuin urakoitsijat.

Tavallinen veronmaksaja maksaa koko lystin, ja juna jättää Salon sivuun ja Salo tyhjenee entistä nopeampaa tahtia. Juna kun ei pysähdy Salossa.

Karniina

Kyllä pysähtyy, koettakaa nyt jo unohtaa tuo tuulesta temmattu väite.

Timo Lähteenmäki

Niin sanottu tunnin juna ei pysähdy Salossa. Tämän voi halutessaan tarkistaa Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpäältä. Hitaammat pysähtyvät, jos liikennöitsijä niin päättää.

Jerppu

Ties kuinka monennen kerran: Nopein juna, joka ehtii Kupittaalta Helsinkiin noin tunnissa, ei luultavasti pysähdy Salossa, koska muuten se ei ehdi tunnissa perille. Mutta aivan varmasti tulee tuolla radalla liikennöimään paljon junia, jotka pysähtyvät Salossa. Tilanne ei mitenkään muutu nykyiseen nähden, nytkin osa junista (Pendolinot) ajavat Salon läpi pysähtymättä, silti suurin osa junista (IC:t ja osa Pendolinoistakin) pysähtyy Salossa. Sen Salossa pysähtyvän junan pitäisi silti ehtiä alta tunnin Helsinkiin, vaikka se vielä pysähtynee ainakin Lohjallakin. Matka Salosta Helsinkiin lyhenee siis ainakin kolmanneksella ja myös Turkuun täältä tullaan pääsemään entistä nopeammin. Ja kun joskus sitten saadaan nopeampaa kalustoa, niin uusi rata… Lue lisää »

matti

”jerppu” ei tiedä mitkä muut junat pysähtyvät Salossa. Sitä ei tiedä vielä kukaan. Se on aivan varma , että useammat junat tulevat ajamaan läpi pysähtymättä kuin tunnin junat. Siitä päättää liikennöitsijä silloin kun aika koittaa.

Timo Lähteenmäki

Ties kuinka monennen kerran: Nopein juna eli ns. tunnin juna ei pysähdy Salossa. Siinä ei ole mitään ”luultavasti”-varausta, vaan se on yksiselitteinen Väyläviraston varmistama fakta. Sen sijaan siitä ei ole mitään varmuutta, että ”tuolla radalla tulee liikennöimään paljon junia, jotka pysähtyvät Salossa”. Se on täysin kiinni liikennöitsijästä ja kukaan ei pysty tässä vaiheessa varmuudella tietämään, mikä taho radalla tulisi liikennöimään.

Jerppu

No miksi junat lakkaisivat pysähtymästä, kun nytkin pysähtyvät? Mitä iloa VR:lle (tai millekään muullekaan mahdolliselle liikennöitsijälle) olisi jättää tuhannet Saloon tulevat ja täältä lähtevät matkustajat ottamatta ja jättämättä? Salo on aivan varmasti erittäin kannattava pysähdyspaikka junille nyt ja tulevaisuudessa, täällä on suhteellinen muualla töissä käyvin osuus aivan Suomen korkeimpia ja myös Salossa käydään muualta töissä hyvin paljon. Siihen päälle turistit, opiskelijat ja muut matkustajat. Ei meillä ole mitään hätää, aivan sataprosenttisen varmasti tulevat muut kuin kaikkein nopeimmat junat pysähtymään Salossa myös tulevaisuudessa. Siitä kertoo jo sekin, että ratalinjaus ollaan vetämässä hankalaan ja ahtaaseen paikkaan keskustaan – sehän tehtäisiin moottoritien viereen,… Lue lisää »

Timo Lähteenmäki

”Uskon vakaasti” on perustelusi sille, että junat jatkossakin pysähtyvät Salossa. Tuo minun kirjoittamani ei perustu kenenkään uskomisiin, vaan pelkästään totean faktat.

Töpseli

Kyseessä oli väyläviraston mallinnus mahdollisista vaihtoehdoista, ei missään tapauksessa yksiselitteinen ja varma toteutus.
Projari Mäenpää myös totesi tämän esityksessään paikan päällä.

Timo Lähteenmäki

Kaikki tiedotustilaisuudessa paikalla olleet kuulivat Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpään yksiselitteisen vastauksen yksinkertaiseen kysymykseen: Nopea yhteys ei pysähdy Salossa. Hitaammat pysähtyvät, jos liikennöitsijä niin päättää.

Töpseli

Väylävirasto ei voi tehdä VR:ää tai ketään muutakaan liikennöitsijää sitovia päätöksiä. Väylävirasto ei harjoita liikennettä.

Kyseessä oli mallinnus, joka toki oli varmasti hyvin realistinen. Tämän mallinnuksen mukaan Salosta pääsisi käytännössä nykyisellä vuorovälillä Helsingin päärautatieasemalle 57 minuutissa ja muistaakseni Leppävaaraan, merkittävälle opiskelu- ja työnkäyntialueelle 37 minuutissa.

Nämä olisivat merkittäviä ajansäästöjä sekä prosentteina että minuutteina nykytilanteeseen nähden.

Timo Lähteenmäki

Nyt osuit täsmälleen oikeaan: ”Väylävirasto ei voi tehdä VR:ää eikä ketään muutakaan liikennöitsijää sitovia päätöksiä.” Eli kuten yllä totesin, hitaammat junat pysähtyvät Salossa, jos liikennöitsijä niin päättää. Ja tulevaa liikennöitsijäähän ei voi kukaan varmuudella tietää tässä vaiheessa. Se on kiinni poliittisista päätöksistä.

Helsinki-Turku nopea junayhteys ei pysähdy Salossa. Tämän on Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpää yksiselitteisesti todennut. Jos pysähtyisi, silloinhan se ei olisi lähellekään ns. ”tunnin juna” ja tuota ”tunnin junaahan” tässä nyt lobataan ja suunnitellaan. Väylävirasto tosin kieltäytyy käyttämästä tuota termiä sen harhaanjohtavuuden vuoksi.

Töpseli

Onko argumentoinnin keihäänkärki Salossa siinä, että tunnin juna on turkulaisille harhaanjohtava nimitys nopeasta yhteydestä?

Uuden radan myötä tuon mallinnuksen mukaisesti salolaisille avautuisi todellinen tunnin junavuoron mahdollisuus Helsinkiin. Miksi meitä haittaa, jos turkulaisille matka-aika teknisesti onkin yli 60 minuuttia? Turkua tai Varsinais-Suomen liittoa tämä ei tunnu haittaavan.

Timo Lähteenmäki

Tunnin juna ei ole harhaanjohtava nimitys vain turkulaisille. Kyseisellä brändillä ratahanketta markkinoidaan niin salolaisille, lohjalaisille kuin medialle ja maan hallituksellekin.

Turkua ja Varsinais-Suomen liittoa harhaanjohtava markkinointi ei todellakaan haittaa. Nehän sitä juuri harjoittavat.

Jerppu

Nimenomaan on harhaanjohtava nimitys, koska Salosta Helsinkiin pääsisi uudella radalla hyvinkin alle tunnissa. Se ei ole silloin salolaisille tunnin juna, vaan ”alle tunnin juna”. Eikä se ole salolaisille Turun suuntaankaan tunnin juna, kun jo nyt pääsee puolessa tunnissa ja radan parannuksen jälkeen vielä nopeammin. Eikä se ole muuten tunnin juna myöskään lohjalaisille tai nummelalaisille. Vihdin ja Lohjan alueilta kulkee Helsinkiin töihin 13.000 ihmistä päivittäin, ja uusi rata jopa puolittaisi näiden ihmisten työmatkan keston, riippuen hieman, millä asemilla mikäkin juna tulee pysähtymään. Luultavasti express ei pysähdy Lohjan Lempolassa tai Vihdissä ollenkaan, IC pysähtyy jommassa kummassa ja paikallisjunat tietty molemmissa sekä todennäköisesti… Lue lisää »

Timo Lähteenmäki

Ns. tunnin juna on markkinointibrändi, jolla tarkoitetaan Turun ja Helsingin välistä matka-aikaa. Nopeimmillaankin ”tunnin junan” matka-aika tulisi olemaan 73 minuuttia – jos myös kalusto uusitaan.

Mää vaan

Pysähtyy juu, mutta ei se tunnin juna.

Olli

Miten koko eteläinen Suomi hyötyy? Entä Salo, juna nopeasti pysähtymättä ohi, siinä se!

amaryllis

Rinteen mukaan ratahanketta rahoitetaan sitä mukaan kuin suunnittelu ja toteutus vaativat,
Rohkea lupaus.

Minä vaan

Mistä tuo 95% tuli? Kuka Rinteelle tuollaista soopaa on sanonut. Siis että 95% salolaisista haluaa tunnin junan. Varmasti se määrä haluaa nykyisen radan kunnostusta ja teitten korjausta.

Ken tunnustaa tuon luvun lyöneensä Rinteen päähän? Kenen kanssa sitä palaveria aamulla pidettiin?

Eeva

Onko nyt niin, että radasta on uusi linjaus joka menee ohi Lukkarinmäen? Jos ei, kaupungin johto on suoranaisesti valehdellut pääministerille.

Allan

”Mistä tuo 95% tuli? ”

Demareiden ajatusmaailman mukaan kannatat asiaa, jos et suoraan vastusta sitä.

Demarit ovat lanseeranneet käsitteen hiljainen hyväksyntä.

95% joko kannattaa ratahanketta tai hyväksyy sen hiljaisesti.

Jep

Samalla periaatteella toimii lukkarinmäen suojelijat. Kokoajan vilisee näkemyksiä, että ”salossa ei haluta rataa” ”eteläinen Suomi ei hyödy” ”kukaan ei halua tunnin junaa” jne. jne. Kuvitellaan, että enemmistö syntyy, sillä että huudetaan joka paikassa isoon ääneen.

Vaalit voitti ja hallituksen muodosti (enemmistöhallitus) tahot, jotka kannattaa tunnin junaa. Siten äänestäjiltä on saatu valtuutus, jolla voidaan sanoa, että suurin osa haluaa tunnin junaa. 95% tai 51%, sillä ei ole väliä, kunhan kyseessä on enemmistö.

Raivaajankadun asukas

Myös Lukkarinmäen puolustajien ja oikoradan linjausta vastustavien joukoissa on todennäköisesti äänestetty hallituspuolueita. Poliittisiin tehtäviin valituilta voidaan vaatia ryhmäkuria, äänestäjiltä ei. Äänestäjien ei tarvitse myöskään hyväksyä vanhoja, huonoina pitämiään päätöksiä. Demokratiassa äänestäjillä on asiallisen mielipiteen esittämisen oikeus.

Monet äänestävät vaaleissakin yksittäisten kysymysten, kuten oikoradan linjauksen perusteella. Tälläisten ”valtuutuksilla uhittelujen” jälkeen äänet tulevissa vaaleissa saattavat valua arvaamattomille tahoille.

Yhtä lailla pieni on oikorataa kiihkeästi, hinnalla millä hyvänsä haluavien äänekäs joukko. Samat nimet ja nimimerkit toistuvat, samoin olettamuksiin perustuvat argumentit. Hiljaa olemalla on vaikea saada ääntään kuuluviin.

Timo Lähteenmäki

Salo Foorum -Fb-ryhmässä tehdyn gallupin mukaan 14,8 prosenttia salolaisista kannattaa oikoratahanketta, 84,2 prosenttia vastustaa. Virhemarginaali on +- 6 %.

Jerppu

Mikä ihmeen Salo Foorum? Enpä ole kuullutkaan, onko siis kyse jostain kehityksenvastustajien ryhmästä?

Timo Lähteenmäki

Kyseessä on Fb-ryhmä, johon kuuluu suuri joukko Salon asioista kiinnostuneita kuntalaisia. Tuo gallup on toistaiseksi todistusvoimaisin ilmaus salolaisten mielipiteistä tämän oikoratahankkeen suhteen.

Make

Kovalla työllä adressiin saatiin 2 500 nimeä, Salon ulkopuolelta osa. Se on noin 5 prosenttia asukasmäärästä.

Raivaajankadun asukas

Helposti ja aika vähällä työllä tulivat nuo allekirjoitukset. Eiväkö nämä oikorataa hinnalla millä hyvänsä hinkuvat tahotkin ole enimmäkseen muualta kuin Salosta?

Raivaajankadun asukas

Salolaisten odotetaan innostuvan oikoratahankkeesta ja tunnin junasta, vaikka mitään ei kyetä varmasti lupaamaan. Liikennöinnin järjestämisestä päättää kulloinenkin hallitus ja pysähtyvistä junista päättää liikennöitsijä. Tuntemattoman liikennöitsijän puolesta kukaan ei pysty lupaamaan mitään varmaa Salossa pysähtyvistä junista. Salolaisten odotetaan innostuvan ajatuksesta, että saa työmatkallaan istua tunnin junassa ja todennäköisesti käyttää asemalle ja työpaikalleen siirtymiseen sen lisäksi vähintään puoli tuntia. Yli puolentoista tunnin työmatkojen on kuitenkin tutkitusti todettu vähentävän ihmisten onnellisuutta ja heikentävän terveyttä. Pienituloisille matkustaminen on kulujen vuoksi kannattamatonta. Salolaisten odotetaan innostuvan tunnin junan epäonnistuneesta markkinoinnista, jossa julkkikset pääsevät mahdollisimman nopeasti konsertteihin ja matseihin tärveltyjen alueiden läpi. Missä ovat ne tutkimukset, joissa… Lue lisää »

Paukkula

Nytkin Helsingissä ja Espoossa käy junien täydeltä väkeä töissä. Kärsien pitkistä pakollisista työmatkoista. Uudella Elsa-radalla nämä säästäisivät tunnin päivässsä. Ja vaihdan mielelläni tämän taloni Paukkulasta johonkin radan alle jäävään taloon, jotta saisin siitä hyvän korvauksen jonkun vuoden päästä.

Raivaajankadun asukas

Toivottavasti nyt pitkää työmatkaa tekevät pysyvät onnellisina ja terveinä.

Kauanko olisit valmis odottelemaan sitä ”hyvää” korvausta vaihtotalostasi? Nythän tämä haihattelu on kestänyt jo kohta 50 vuotta. Yleisen käsityksen mukaan korvaukset tällaisissa tapauksissa eivät ole kovin hyviä.

Lukkarinmäen puolustamisessa ei ole kysymys henkilökohtaisten voittojen tahkoamisesta, vaan kulttuurisista arvoista. Monet eivät tunnu ymmärtävän sellaisten olemassaoloakaan.

Jep

Kyllä ymmärtää. Lukkarinmäki vaan ei edusta säilytettäviä kulttuurisia arvoja. Muutosvastarinta ja muutoksen pelko vaan ajaa ihmisen luulemaan omistavansa jotain kulttuurisesti merkittävää.

Raivaajankadun asukas

Kyllä se monille muillekin kuin mäessä asuville edustaa niitä säilytettäviä kulttuurisia arvoja. ”Lukkarinmäen säilyttämisen puolesta” -adressilla n. 2500 ihmistä eväsi ”sosiaalisen toimenpideluvan” suunnitellulta linjaukselta.

Eeva

Ei riittäisi, että juna pysähtyy Salon keskustassa. Jotta junasta hyötyisi koko eteläinen Suomi, pitäisi junan pysähtyä myös Paimiossa, Hajalassa, Muurlassa, Suomusjärvellä, jne. Ei tietysti jokaisen junan, nopeat junat erikseen ja paikallisjunat erikseen. Aivan kuten junat esimerkiksi Riihimäeltä pysähtyvät kahdeksalla väliasemalla ennen Helsinkiä. Jotta nyt pieniin asutuskeskuksiin muuttaa uusia asukkaita, pitää olla päätös että niille todellakin muuttaa uusia asukkaita.

Kirkkonummelainen

Junan pitäisi palvella radanvarren asukkaita. Esimerkiksi Kirkkonummella ei juna enää pysähdy kuin aikaisin aamulla. Olisi kiva päästä vaikka Salon iltatorille, markkinoille yms. Lisäksi Kirkkonummi on varuskuntapaikkakunta, helpottaisi varusmiesten kulkemistakin, jos juna pysähtyisi täällä.

Maija

Tällä tavalla voisi Duo juna pysähdellä. Edellyttäen että asemat olisivat vielä olemassa.
Saataisiin aitoa työmatkaliikennettä.
Vielä kun lipun voisi oikeasti ostaa junasta niin ei tarvittaisi niitä lipunmyyntiautomaatteja joka pysäkille.

MDI

Lienee aivan selvää, että nopea raideliikenne on tulevaisuutta ja sen rakentamisessa ei jonkun pakettipelto tai puusee saa olla mikään este. Ne aikanaan pakkolunastetaan käypään hintaan, tänäänhän niitä ei kukaan halua edes ostaa.

Maailma ja maisema muuttuu, ja Lukkarinmäkikin oli aikoinaan rakentamaton kulttuurimetsä ilman ensimmäistäkään talorumilusta.

Raivaajankadun asukas

Lämmin kiitos ”MDI” epäasiallisesta ja ylimielisestä kommentistasi! Kaikki nämä töksäytykset taatusti lisäävät Lukkarinmäen puolustajien joukkoa.

MDI

Kiitos vaan, mutta epäasiallista ja ylimielistä on nimenomaan Raivaajankadun asukkaan kommentti, josta huokuu vain Minä Minä -ajattelu. Kannattaisiko katsoa peiliin ennen muiden haukkumista?

Niin ja se Lukkarinmäki on ollut varmasti pidempään kulttuurimetsää kuin rakennettua maisemaa ja helsinkiläisenä kesäsalolaisena täytyy sanoa, ettei se Lukkarinmäki kovin hääppöiseltä tai korvaamattomalta kulttuuriperinnöltä näytä.

Sama vaivaa muutenkin Saloa. Pääkaduiltakin löytyy tyhjiä, hoitamattomia talorumiluksia, jotka vain odottavat romahtamistaan, mutta Salon rakennusvalvontaa ei näytä asia kiinnostavan.

Raivaajankadun asukas

Mitä ”minä-minää” on kaupunginosan asiallisessa puolustamisessa?

Epäilen, että sinä et kuitenkaan tulisi tänne kasvotusten kertomaan talojen omistajille, että täällä asutaan ”hoitamattomissa talonrumiluksissa, ei kovin hääppöiseltä näyttävällä alueella”. Vai tulisitko?

Sinä et alueen arvoa ilmeisesti näe, mutta museovirasto kuitenkin on määritellyt osan Lukkarinmäkeä valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

MDI

”Minä-minää” on se ”ajatus”kuvio, että vain oma mielipide olisi asiallinen ja kaikki muut epäasiallisia ja ylimielisiä.

Kuten kirjoitit, koko Lukkarinmäki ei ole mitenkään valtakunnallisesti arvokas eli estettä radan rakentamiselle ei ole. Radan alle jäävät talot pakkolunastetaan lain määräämällä tavalla ja hintaan eli käypään sellaiseen. Eihän maassa muuten olisi ainoatakaan tietä tai rataa, jos jokainen mökin omistaja voisi estää kaiken kehityksen.

Edelleen ihmettelen rakennusvalvontaa, ettei niitä hylättyjä ja hoitamattomia rakennuksia ympäri kaupunkia kehoteta kunnostamaan uhkasakon uhalla

Timo Lähteenmäki

Jos kommenttisi, että ”jonkun pakettipelto tai puusee” tai ”talorumilus” ei saa estää rataa, eivät ole epäasiallisia ja ylimielisiä, niin mitä ne sitten ovat?

Raivaajankadun asukas

Mielipide ja sen esittämisen tyyli ovat kaksi eri asiaa. Sinun tyylisi lipsahti edellä mainittujen sanavalintojesi myötä epäasiallisen puolelle.

Nimimerkilläkin kirjoitettaessa kannattaa ilmaista itseään samoin, kuin puhuisi kasvokkain ihmisten kanssa. Nostaa kummasti ajatustenvaihdon tasoa.

MDI

Oliko etunimesi Asukas vai Raivaajankadun?

Raivaajankadun asukas

Ilmeisesti et vaivautunut ajatuksella lukemaan edellistä vastaustani. Olisiko sinulla vielä jotakin asiallista kommentoitavaa itse aiheesta? Tämä on nyt luiskahtamassa kaikkien ajan ja vaivan, jopa bittien tuhlaamiseksi.

Eero

Minusta MDI:n kommentti oli hyvä ja osuva. Ymmärrän toki, että totuus sattuu.

Raivaajankadun asukas

Ei satuta, korkeintaan herätää ärtymystä. Täällä totuuden keskellä eletään tyytyväisinä ympäristössä, johon varta vasten on haluttukin päästä asumaan.

Lukkarinmäkeä vähättelevillä, alatyylisillä kommenteilla tehdään kyllä maaleja, mutta omaan verkkoon.

matti

Onpa erikoista kirjoitusta. Suosittelen kyllä peliä ja itsestään uutta arviointia.

YksPäivitys

On se kumma, kun ympärillä on peltoa ja joutomaata, ettei sitä junarataa saada siihen mitenkään mahtumaan.

Miksi se on pakko tehdä asuinpaikan keskelle? Minun mielestäni aivan toheloa toimintaa.

Näkökulma

Se vaan kun joku omistaa myös ne pellot ja joutomaat. Ei niin vaan ihmisen omaisuutta saa viedä, on se sitten talo tai maa. Ja on se kumma, kun kaikkia teitä ja junaratoja täytyy viedä mahdollisimman kauas keskustoista, ihan kun maaseudulla ei asuisi ketään, se voidaan uhrata. Kun väylät tuotaisiin keskustoihin, niin niistä olisi jotain hyötyä. Jos asema on jossain korvessa, niin kyllä ihmiset kulkevat ennemmin omilla autoillaan. Huomaa, että Salossa on nimby-asenne meneillään, ei saa tulla meidän pihalle, mutta maaseudun talot ja mannut voidaan jyrätä. Niinhän se oli moottoritien kanssakin, ja nyt Salo kärsii siitä, kun kaikki ajavat Salon ohi.… Lue lisää »

Raivaajankadun asukas

Missä kohtaa maaseutua aiotaan puskea rata 700 sadan asukkaan taajaman läpi? Suunnilleen sen verran asukkaita on Lukkarinmäessä.

Putolan pysäkiltä

Jos rata on sellainen mörkö, niin nykyisen ratalinjan vieressä asuvat Lukkarinmäen ja Pappilanpellon asukkaat luultavasti peukuttavat uutta linjausta. 90 prosentille Lukkarinmäen asukkaista kummastakaan linjauksesta ei ole haittaa, kuten ratalinjan kyselyn palautteistakin voi nähdä.

Raivaajankadun asukas

Veditkö tuon ”90% Lukkarinmäen asukkaista” samasta hatusta, mistä Rinne oman heittonsa siitä, että ”95% salolaisista kannattaa tunnin junaa ja Lukkarinmäestä puretaan kolme omakotitaloa”?

Väylän huhti-toukokuussa 2019 teettämän karttapalautekyselyn yhteenvetokarttoihin valituista Lukkarinmäkeä koskevista esimerkkipalautteista yksikään ei ole myönteinen. Palautteen yhteenvedossa todetaan, että lähes puolella palautteen antajista kotikunta oli Salo (192/411) ja ”40 % kaikista Salon alueen palautteista koski Lukkarinmäkeä ja suurin osa kommenteista oli kielteisiä”.

Avoimessa yhteiskunnassa olisi toki toivottavaa, että kaikki palaute olisi verkossa luettavissa.

Antti

57 minuuttia Salosta Helsinkiin Väyläviraston mukaan. Go check.

Putolan pysäkiltä

On aika saada suora ratayhteys Turun ja Helsingin välille. Salolla on hyvin pien, lähinnä vikisijän rooli tässä asiassa. Kiitettävissä määrin sitä on saatu myös aikaan.

Asuntomarkkinat

Salossa on noin 140 omakotitaloa myytävänä. Ikääntyvät eivät jaksa pitää ok-taloa. Jos kymmenkunta puretaan, omistajat saavat rahaa ja ostavat toisen talon, niin sehän on askel markkinoiden tervehtymisen suuntaan.

MDI

Kävin muuten viikonloppuna tutustumassa Lukkarinmäen kulttuurimaisemaan, ja ei se kyllä mitään ihmeellistä ollut. Tehdasaukiolla ajan hammas syö vanhaa tehdasta, mutta oli siellä sentään ikkuna-aukoissa uudet aaltopellit sitten viime käynnin. Raivaajankadulla on toki muutamia hoidettujakin taloja, mutta enemmistö on vähän nuupallaan ja olin huomaavinani pari asumatonta tai hylättyäkin taloa. Yleisilme on enemmän kuin kulahtanut.

Asuntomarkkinoista puhuttaessa taitaa näiden em. talojen ainoa ostaja löytyä pakkolunastusmenettelyssä eli yhteiskunta lunastaa.

Näistä Facebook-adresseista sen verran, että niiden perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä, ovat ne niin helppoja manipuloida. Siksi meillä Suomessa onkin vapaat vaalit, joilla valitaan niin kunnalliset kuin valtiolliset päättäjät.

Raivaajankadun asukas

Mikäli vanhojen kulttuuriympäristöjen säilyttämisen edellytys olisi ollut alueiden kaikkien kiinteistöjen moitteeton kunto, ei meillä varmaan olisi ”kehittäjien kourilta” säästynyt mitään vanhaa. Lukkarinmäki on paljon muutakin kuin Tehdasaukio ja Raivaajankatu. Tehdasaukion tehtaan kunto ei ole alueen asukkaiden vallassa. Raivaajankadun alkupään kortteleissa on eletty linjauksen alla ja vieressä jo kohta 50 vuotta, joten ei kai ihme, jos kaikkiin kiinteistöihin ei ole satsattu. Raivaajankadun loppupäätä luonnehditaan kaavaselvityksessä mm. seuraavasti: ”Alueen rakenteellinen toteutus vastaa lähes täysin Raivaajankadun, Hanhenkujan ja Kapteeninkadun alueella Bruno Kockin vuonna 1926 laatimaa Lukkarinmäen järjestelysuunnitelmaa. Alueella on säilynyt hyvin suunnitelman mukainen pää- sekä talousrakennusten sijoittelujärjestely. Miellyttävän ilmeen alueelle luo Bruno Kockin… Lue lisää »

Mistä rahoitus

Kyllä kai se suurin ongelma on kuka tunnin junan maksaa? Kannattava hankehan se ei ole siinä mielessä, että investoituja rahoja ei koskaan saa takaisin. Valtio on jo ilmoittanut, että se ei maksa, ja EU maksaa vain osan. Hankeyhtiö siis kaipaa osallistujia, joille riittää ajatus siitä, että investointi kannattaa jollakin muulla tavoin, kuten alueen vetovoiman lisääntymisenä.

Lehtiä lukeneena tiedossa on, että radan varren kaksi suurta kaupunkia ja ainoat tunnin junan pysäkit eli Turku ja Salo, ovat molemmat syvällä budjettivajeessa ja visioivat ainoastaan säästöjä.

Eli mistä löytyvät tahot, jotka käytännössä rahoittavat tunnin junan?

Jerppu

Tuo onkin jo huomattavasti parempi kysymys. Suomalaisen yhteiskunnan ja varsinkin Varsinais-Suomen etu tuo rata kyllä ehdottomasti olisi, joten varmasti valtaosan rahoituksestakin pitäisi tulla valtiolta ja radanvarren kaupungeilta. Jos kummallakaan ei ole rahaa, niin pitäisikö sitä varten ottaa velkaa? Paljon haitallisempiinkin hankkeisiin velkaa otetaan, vaikkapa esimerkkinä nyt Korvenmäkeen rakennettava saasteentuottolaitos. Toisaalta, velka on veli otettaessa jne. ja Salollakin velkaa taitaa olla ennestäänkin ihan riittämiin. Joka tapauksessa on vaikea nähdä, että esimerkiksi kvartaalitaloudessa toimiva yritysmaailma lähtisi sankoin joukoin rahoittamaan infraprojektia, jonka takaisinmaksuaika voi olla viisikymmentä tai sata vuotta. Kyllä tällaisten suurten infrahankkeiden rahoitus on perinteisesti aina ollut julkisten tahojen hoidettava. Raideliikenteen historian… Lue lisää »

Keijo K.

Kuten mainittu, on Salo lähtenyt jo moniin todellakin älyttömiin vedätyksiin mukaan. Olisihan tämä ehkä sieltä pienimmästä päästä vedätyksenä, mutta minkälainen se hyöty sitten tulisikaan olemaan koko kaupunkia ja kaikkia kaupunkilaisia ajatellen?

Amaryllis

”Ehdottomasti tarpeellisin” kaipaisi vähän faktatietoa tuekseen. Turun suunnan arvioitu matkustajamäärä 1,6 miljoonaa, Suomi-rata 6,5 miljoonaa.

Jerppu

No esimerkiksi päärata on jo Helsingistä Keravalle asti neliraiteinen, Tampereelle asti ja hieman pidemmällekin kaksiraiteinen, melko suora ja suurimman osan matkasta nopeusrajoitus on 200 km/h. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle kulkee jo miltei vasta valmistunut Kehärata. Kapasiteettikaan ei ole ongelmana vielä pitkään aikaan, pääradalle mahtuu asiantuntijoiden mukaan 80 prosenttia lisää liikennettä jo nykyisellään. Suuremmat matkustajamäärät voivat olla totta, mutta Helsinki-Tampere -radan parannuksen maksaessa yli kaksinkertaisesti verrattuna meidän tunnin junaamme, ja koska tällä hetkellä ei VR:llä edes ole kalustoa, jolla voitaisiin juurikaan tuota jo nyt mahdollista kahta sataa kovempaa ajaa kummallakaan radalla, hyöty pääradan parannuksesta jäänee hintaan nähden melkoisesti vähäisemmäksi. Rantarata on niin… Lue lisää »