Salo IoT Parkin kasvu ylitti odotukset, puolet tiloista on käytössä

13
Salo IoT Campuksella on uusittu liikennejärjestelyjä, koska Valmet Automotiven akkutehdas tulee lisäämään raskasta liikennettä alueella. Orionille ja akkutehtaalle on rakennettu oma lastauspiha, ja sille vievää katua on levennetty. Uusi musta asvaltti kertoo, missä töitä on tehty.

Nokian ja Microsoftin entinen tehdasalue on täyttynyt selvästi odotettua nopeammin Salossa.

Jättimäinen kampus Meriniityssä siirtyi kiinteistöyhtiö Salo IoT Park Oy:n omistukseen maaliskuussa 2017. Yhtiön omistavat Salon kaupunki, 4capes Oy, Lounaismaan Osuuspankki, Lounea Oy, Aurora Ventures Oy ja Stremet Oy:n toimitusjohtaja Hans Strömberg .

Uuden yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa vuonna 2017 kirjattiin tavoitteeksi, että kiinteistön monitoimitiloista on vuokrattu kuudessa vuodessa puolet ja tuotantotilat melkein kokonaan. Tavoite ylittyi kahdessa ja puolessa vuodessa.

– Tuotannolliset tilat ovat kaikki käytössä, ja Cencorpille tehtiin jo tuotantotilaa Kamman ensimmäiseen kerrokseen, joka ei ole ollut aiemmin tuotantokäytössä. Olemme edellä alkuperäistä aikataulua, toimitusjohtaja Jukka Vakula Salo IoT Park Oy:stä kertoo.

Kiinteistön yli 90 000 neliömetrin tiloista on käytössä noin 40 000 neliötä.

– Käytännössä puolet vuokrattavista tiloista on käytössä. Kokonaisluvussa puhutaan kerrosneliöistä, ja siinä on mukana auloja, neuvottelutiloja ja muita yhteistiloja, joita ei voi laskea mukaan vuokrattaviin neliöihin, Vakula muistuttaa.

Kaksi vuotta sitten tehtävässään aloittanut Jukka Vakula on melko tyytyväinen vauhtiin, jolla Nokian vanhat tilat ovat täyttyneet.

Turun ammattikorkeakoulun muutosta Salo IoT Campukselle neuvoteltiin jo Vakulan aloittaessa. Siksi hän saattoi kertoa tulohaastattelussaan, että kiinteistön tiloista 20 000 neliötä on käytössä tai tulossa käyttöön. Tällöin kampuksen suurin asiakas oli vielä Turing Robotics.

Ammattikorkeakoulun jälkeen alueelle on muuttanut useita yrityksiä. Julkisuudessa on ihmetelty, mitä järkeä on imuroida yrityksiä yhdelle alueelle, kun muualla tyhjenee samalla halleja.

– Ihmisiltä on jäänyt huomaamatta, että kaikki meille muuttaneet yritykset ovat samalla investoineet aiempaa suurempiin tiloihin tarkoituksenaan hakea kasvua. Ilman muuttoa kasvu ja investoinnit olisivat voineet jäädä tekemättä. Lisähyötyä yritykset saavat siitä, että ne ovat saman pihan ympärillä, samalla kampuksella.

Vakulan mukaan Salo IoT Campuksen yrityskeskittymällä oli vaikutusta siihen, että Valmet Automotive päätti perustaa Saloon akkutehtaan.

Yhtiön päätöksentekoon vaikutti myös nopeus, jolla salolaiset tekivät päätökset ja Merikaaren muutostyöt.

– Olen seurannut monenlaisia vuokratilojen muutostöitä aiemmissa työpaikoissani. Tämä tehtiin puolessa vuodessa, ja väitän, että Helsingissä työ olisi jäänyt tekemättä tällä aikataululla.

Valmet Automotivessa on iloittu myös siitä, että Salosta löytyi luvattua osaavaa työvoimaa. Akkutehtaalle on haettu tähän mennessä noin 300 työntekijää, ja hakemuksia kertyi moninkertainen määrä.

Salo IoT Parkin toimitusjohtajan Jukka Vakulan kartalle on ilmaantunut parissa vuodessa useita uusia yrityksiä. Hänen mielestään alueella on nyt olemassa pohja ja perusta, jolle rakentaa uutta.

Salo IoT Campuksella käy Jukka Vakulan laskujen mukaan nyt 850 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja tuhat työntekijää kymmenistä eri yrityksistä.

Työntekijöiden laskeminen alkaa olla vaikeaa, sillä esimerkiksi Valmet Automotivella käy asentajia ja keikkamiehiä, joita ei voi laskea alueen ”omaan” vahvuuteen.

– Meillä on ollut kampuksen alueen yritysten yhteisiä tilaisuuksia, ja kaikilla on päällä vahva kasvumoodi. Tuntuu, että melkein jokainen olisi valmis ottamaan lisää henkilöstöä, jos sopivia löytyy.

Vakulan omissa ajatuksissa Salo IoT Campus ei ole vielä läheskään valmis. Hänen mielestään nyt on olemassa aihio, pohja ja perusta, joka toimii ja jonka päälle ryhdytään rakentamaan uutta.

– Meillä on syntymässä hieno yhteisö, jossa kohtaavat high tech -yritykset, ammattikorkeakoulu, iot-pilotit ja esimerkiksi kyberturvallisuuslaboratorio. Uskon, että yhteisön ansiosta täältä alkaa pullahtaa ulos yritysten yhteisiä juttuja, joista voi tulla uusia menestystarinoita.

Salo IoT Campuksen markkinoinnissa akkutehdas on yksi valttikortti, ja Vakula uskoo alueen kasvavan vahvasti.

– Alkuaikoina kirjoiteltiin, että IoT Park kaatuu salolaisten veronmaksajien syliin. Nyt kirjoittelu on loppunut. Kääntäisin niin päin, että yksi voittaja tässä kuviossa on alueen asukas, joka on esimerkiksi saanut taas töitä jostain kampuksen yrityksestä, Vakula sanoo.

Salolainen yritys- ja koulutuskeskittymä on huomattu myös maailmalle. Jukka Vakula on jo joutunut toppuuttelemaan ulkomaisten vieraidensa määrää aikataulusyistä.

Esimerkiksi viime viikolla Salossa vieraili kiinalainen professori, joka työskentelee valtavassa 35 000 opiskelijan opinahjossa. Hän oli tutustumassa suomalaiseen tapaan opiskella, oli tyytyväinen näkemäänsä ja sanoi haluavansa lähettää omia opiskelijoitaan Saloon.

– Meillä on ollut alkuvaikeuksia ulkomaisten opiskelijoiden saamisessa tänne, mutta ne ovat alkuvaikeuksia. Opiskelijoita tulee kyllä, ja kysyntää on maailmalla paljon, Jukka Vakula sanoo.

Salo IoT Campus kiinnostaa maailmalla myös siksi, että täällä opiskelijat, tutkimuslaboratoriot ja yritykset toimivat samalla tontilla.

– Tyypillisesti maailmalla rakennetaan edelleen erillinen bisnes-campus, tuotannolliset tilat viiden kilometrin päähän ja yliopisto viiden kilometrin päähän toiseen suuntaan. Tässä ne ovat samassa, ja vieraat haluavat nähdä, miten se täällä toimii ja miksi se on saatu toimimaan, Vakula sanoo.

Raskas liikenne kasvaa, ajoreitit uusiksi

Salo IoT Campuksella tehdään parhaillaan liikennejärjestelyjä, joilla varaudutaan Valmet Automotiven akkutehtaan käynnistymiseen.

Toimitusjohtaja Jukka Vakulan mukaan alueen liikenne on suunniteltu Nokian aikana yhden ison yhtiön tarpeisiin. Siksi kuorma-autot ovat ajaneet sisään alueelle Joensuunkadulta ja kiertäneet ulos Myllyojankadun–Meriniitynkadun kautta.

Nyt kampuksella toimii useita isoja yrityksiä. Liikenne on järjestettävä uudelleen, jotta vältetään kuorma-autojen päätyminen nokatusten tontilla.

– Orionille ja Valmet Automotivelle tulee yhteinen lastausalue, joka rauhoitetaan muulta liikenteeltä. Niiden alueelle pääsee oman portin kautta Joensuunkadulta, ja alueelle johtavaa katua levennetään. Lastausalueen jälkeen katu katkaistaan, joten alueen ympäri ei voi enää ajaa, Vakula kertoo.

Kampa-rakennuksen eteläpuolelle on rakennettu pätkä uutta katua, jolla rekka- ja henkilöautoliikenne saadaan erotettua toisistaan. Cencorp Automation Oy:lle on rakennettu uusi lastauslaituri.

Powerfinnin ja Cencorpin tavaraliikenne kulkee muutosten jälkeen sisään Myllyojankadulta ja ulos Meriniitynkadulle.

– Orionin ja Valmet Automotiven alue suljetaan uudella porttirakennelmalla, jotta vieraat eivät pääse väärään paikkaan. Uusimme myös opasteet, Jukka Vakula kertoo.

13
Jätä kommentti

7 Comment threads
6 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
12 Comment authors
Ano

Onko tilojen täyttyminen hyväkin kriteeri? Kauanko kestää kuolettaa tehdasalueen hinta tuolla käyttöasteella?

Keijo K.

Tällä vuosisadalla alkaa jo tulla tuottoakin?

MDI

Ensimmäinen kysymys ei oikeastaan edes ansaitse vastaamisen vaivaa.

Salohan oli yksi kuudesta perustajaosakkaasta ja kauppahinta oli 6,2 ME eli Salon osuus oli luokkaa yhden perheasunnon hinta useissa helsinkiläiskaupunginosissa. Ei ole mitään yli 50.000 asukkaan kaupungille (alle 20,-per asukas) ja palautuu verotuloina yms. hyvinkin nopeasti.

Jerppu

Hyvä että täyttyy, ja mukavaa, että olin väärässä, kun ennustelin, ettei tuosta tule yhtään mitään.

Lisäys vielä, että kun tuo nyt on noin lentoon lähtenyt, niin olisiko aika rakentaa rautatieaseman laitureilta suora kulkuyhteys Meriniittyyn ja varsinkin IOT-parkkiin?

Samalla voisi sinne toiselle puolelle rataa rakentaa lisää liityntäpysäköintitilaa, vaikka sitten siirtämällä se puunlastauspaikka jonnekin maaseudulle, minne se kuuluukin.

Jeespoks

Aikanaan tämä oli loistava päätös Salon kaupunginvaltuustolta, vaikka puolesta äänestäjät kärsivätkin vaaleissa ja vastaan äänestäneet jarrumiehet ja jarrunaiset voittivat. Nyt nähtiin kumpi oli oikeassa!

Pertti Parta

Näissä unohdetaan kerta toisensa jälkeen se, ettei tuo kiinteistömassa olisi paikkakunnalta hävinnyt, vaikkei Salo olisi ollut mukana sitä ostamassa. Kaupungin rooli tässä on myös ongelmallinen siksi, ettei kaupungin mukanaolo anna mahdollisuutta painaa kampuksen vuokrahintoja alas ja siten tämä on isoille paikallisille kiinteistösijoittajille oiva diili pitää muiden omistamiensa kiinteistöjen vuokrataso ylhäällä. Siten tämä diili ei myöskään palvele salolaista startup-sektoria, joka joutuu maksamaan ”ylihintaa” siitä mistä muutoin olisi tullut kilpailua. Samalla Salo menettää kiinteistöveroa ison summan ja joutuu ainoana avaamaan lompakkoaan mikäli kiinteistöyhtiötä joudutaan pääomittamaan.

Allan

Olen samaa mieltä tuossa kaupungin mukana olosta.
Mielestäni kaupungin mukana olo vääristää kilpailua, kun vuokrataso ei ole laskenut esimerkiksi siksi kun julkishallinto on tiloissa vuokralla ja julkisilla varoilla tuetaan toimintaa vuokran lainoituksen ja omistuksen pääomituksen kautta.

Sinänsä en muulla tavoin vastusta ajatusta, että kaupunki oli aloituksessa mukana.

Kuitenkin tämän kokoisessa kaupungissa pitäisi olla tarkempi ettei julkinen rahoitus vääristä kilpailua.

Mielestäni kaupungin pitäisi laatia aikataulu jonka mukaan se irtautuisi projektista.

Campusänkyrä

Miksi tuota Campusta pitää hehkuttaa noin kovin? Sopivat tilat ratkaisee, tuleeko Meriniitylle toimintaa, yrityksiä, tehtaita jne. Ei se, minkä nimisille alueille ne tulevat.

Akkutehdas ja Orion tulivat vain siksi, kun täällä oli niille sopivat tilat, ei minkään Campuksen ansiosta.

Campuslainen

On niitä sopivia tiloja muuallakin Suomessa. Salon sijainti on hyvä, ja täällä on osaavaa työvoimaa vapaana. Jos joku sen on paketoinut yhden ns. brändin alle, niin mikä siinä on niin vaikeaa ihmisten niellä. Mikäli Vakula ja kumppanit eivät tekisi myyntityötä alueen ja samalla tietysti yhtiönsä tilojen vetovoiman puolesta ympäri Suomen, ei kukaan olisi näistä tiloista kiinnostunut. Olen useasti Suomen teollisuutta kiertäessäni sanonut tulevani Salosta, ja todella moni tietää nimeltä Salo IoT Campuksen, mutta kuinka moni olisi sanonut tietävänsä vanhat tyhjillään olevat Nokian tuotantotilat? Jos tämän Salo IoT Campuksen varjolla saadaan useampi sata uutta teollista työpaikkaa Suomeen ja juurikin Saloon tässä… Lue lisää »

Veronmaksaja

Täyttöasteprosentti on vain yksi luku. Miten paljon vuokratuotot on kuluista, olisi parempi mittari. Vielä kun tietäisi, mikä on kunnan maksamien vuokrien prosenttiosuus.

Ainoat luvut, jotka ovat faktaa, ovat viime ja toissavuoden tilinpäätökset. Viime vuonna tappiota tuli miljoonan verran ja toissa vuonna melken kaksi miljoonaa.

Eikö pikaisen laskutoimituksen mukaan jo noin puolet pääomasta on kulutettu? Kunhan vuokrilla kuoletetaan ensin nuokin aukot.

Ex-Noksu

Hyvin sanottu. Niistä paremmin tuottavista toimistotiloista reilusti yli puolet on tyhjänä (mm. Centro C, iso osa Kiilasta ja Kamman 2 ja 3 kerrokset

Allan

”Eikö pikaisen laskutoimituksen mukaan jo noin puolet pääomasta on kulutettu? ”

Toivottavasti tuo ei tarkoita, että ollaan käsi ojossa pyytämässä omistajilta lisää rahaa. Kaupungiltakin.

Muistui mieleen taannoiset Helsingin kaupungin antamat lainat eräälle myydylle bussiyhtiölle.

Voiko olla vaarana, että EU tulkitsisi kaupungin lainoituksen jälkikäteen kielletyksi tueksi kiinteistöyhtiölle?

Iot Campuksen yhtenä omistajana on pankki, joten olisiko parempi hakea luottoa Pankilta, jos lisää rahaa tarvitaan?

matti

Kun lasketaan menetykset kiinteistöverosta sekä työpaikkojen menetyksistä jotka olisi tullut sitä myöten kun Microsofti olisi myynyt kiinteistöt jollekkin yritykselle. Hehän ei olisi niitä kauaa pitänyt niiden kustannusten takia.
Ensimmäiseksi he kauppasivat niitä kaupungille, siellähän ei ostajat ole talousneroja sekä ostavat myös toisten rahalla ilman taloudellista vastuuta.
Kun nyt lasketan kaikki kulut sähköt+lämmitys+huollot+korjaukset+pihatyöt+vesi/jätevesi+IoT johto+kokouspalkkiot+ostohinta ja mahdolliset uudet yritykset tappio on sitä luokkaa ettei koskaan pääse omilleen.
Politikko voi löytää tästä hyviä asioita, ei talousmies.