Salolaiset kansanedustajat ovat eri mieltä tunnin junan tarpeellisuudesta

9
Katja Taimelalla alkaa eduskunnassa kolmastoista syksy, Mikko Lundénilla ensimmäinen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) on saanut pitkin kesää vastata yllättävään uteluun.

– Tosi moni on tullut kysymään, miten Mikko pärjää siellä eduskunnassa, nauraa Taimela.

Mikolla kysyjät tarkoittavat Mikko Lundénia (ps.), joka valittiin eduskuntaan viime kevään vaaleissa, ja hän on vasta aloittamassa parlamentaarikon uraa.

– Kysymys varmaan kertoo siitä, että salolaiset ovat huomanneet, että meitä on nyt eduskunnassa kaksi.

Taimela edustaa päähallituspuoluetta SDP:tä ja Lundén suurinta oppositiopuoluetta perussuomalaisia. Salon Seudun Sanomat istutti kansanedustajat samaan pöytään arvioimaan alkavaa syksyä.

Eduskunnan tehtävä on säätää lakeja. Valmistelutyötä tehdään valiokunnissa, joiden jäsenyyksistä päätettiin kesäkuussa.

– Meni ihan nappiin, sanoo Mikko Lundén, joka valittiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

– Sain äänet Salosta ja Somerolta, ja haluan puolustaa suomalaista ruuan tuotantoa. Olin ainoa perussuomalainen ehdokas, joka korosti sitä.

Lundénilla ei ole muuta varsinaista valiokuntajäsenyyttä. Hän on varajäsen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jonka varapuheenjohtaja on Katja Taimela.

Taimela olisi halunnut jatkaa liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli vasta kakkostoive. Hän kuuluu myös ympäristövaliokuntaan.

– Sinä olet, Katja, jo neljättä kautta kansanedustajana. Vaikuttaako kokemus mitenkään, kun paikkoja jaetaan, haluaa Lundén tietää.

Taimela vastaa, että parlamentaarinen ikä kyllä vaikuttaa, mutta myös moni muu asia.

– Kun valiokuntien puheenjohtajuuksia oli puolueelle tulossa neljä, katsottiin, että ne menevät tasan miesten ja naisten kesken. Vaalipiiri vaikuttaa, ja myös se, missä tehtävissä puolueessa ja valiokuntaryhmissä on aiemmin toiminut.

– Olin nyt rakentamassa kuviota neljättä kertaa, ja se on aika vaikeaa. Aina jotakuta jää ratkaisu kolottamaan. Olen itse työvaliokunnan jäsen, ja työvaliokunta teki yksimielisen esityksen eduskuntaryhmälle.

Lundén ja Taimela ovat molemmat mukana salolaisessa kunnallispolitiikassa valtuutettuina. Lundén on myös kaupunginhallituksen jäsen, ja hän aikoo jatkaa tehtävässä kansanedustajuudesta huolimatta. Hän jatkaa myös kauppiaana Somerolla.

– Olen ollut melkein koko kesän kaupassa töissä, ja eduskunnan puhelin on ollut kiinni. Töissä tapaan äänestäjiä, Lundén sanoo.

Kun asiakkaat tietävät, että Lundén on kansanedustaja, hänelle puhutaan politiikasta. Ykköspuheenaihe on maahanmuutto.

– Ihmiset tulevat sanomaan, että perussuomalaisten linja on oikea, Lundén hehkuttaa.

Taimela kuvaa kesäänsä erilaiseksi.

– Isäni nukkui pois kesäkuussa. Rauhoitin heinäkuun ja pidin ensimmäisen kerran oikein lomaa.

Salon väkiluku laskee, ja muuttoliike vie ihmisiä ennemmin ulos kuin sisään.

Taimela kertoo kuitenkin tavanneensa tänä vuonna monia ihmisiä, jotka ovat muuttaneet Saloon Helsingistä, Lohjalta, Turusta tai kauempaakin hyvien palveluiden takia.

– Eläkeläisiä, mutta myös lapsiperheitä, ja he ovat vertailleet kuntia arjessa tarvittavien palveluiden näkökulmasta, Taimela vakuuttaa

– Salossa on hyvät peruspalvelut, ja ne on pidettävä kunnossa. Neljän lapsen isänä minulla on tärkeintä, mihin lapset saa kouluun, sanoo Lundén.

Tunnin junan eli Salon ja Espoon välisen radan linjaus on ollut yksi viime kuukausien puheenaiheista Salossa.

Salon Seudun Sanomien ehdokasesittelyssä eduskuntavaalien alla Katja Taimela totesi, että nyt on tuhannen taalan paikka saada tunnin juna maaliin hankeyhtiöllä, johon kootaan elinkeinoelämän ja julkisen puolen toimijoita.

Mikko Lundén oli sitä mieltä, että radan rakentaminen kuuluu valtiolle. Salolla ei hänen mielestään ole siihen rahaa, sillä kaupungilla on edessä monia tärkeitä investointeja.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa hankeyhtiöille asetetaan useita taloudellisia ja poliittisia reunaehtoja, ja niiden ”pääomitus toteutetaan julkisen talouden tasapainon ja menokehyksen raameissa”.

Liikenneministeri Sanna Marin (sd.) sanoi heinäkuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että sekä Turun että Tampereen tunnin junayhteyksiin on suhtauduttu aivan liian optimistisesti. Hän vakuutti, että tahtoa on, mutta kyse on rahasta. Sitä ei ole.

– Tunnin juna lähtee tällä hallituskaudella eteenpäin, sanoo Taimela.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että nopeita ratayhteyksiä edistetään, ja se tarkoittaa Helsinki–Turku ja Helsinki–Tampere-linjauksia.

– Sanna Marinin on pitänyt painaa jarrua, sillä Anne Bernerin (kesk.) talvella esittelemät hankeyhtiöt olivat hyvin löyhästi valmisteltuja. Selvitykset pitää tehdä nyt. Esimerkiksi Salon kanssa on käyty vain alustavia neuvotteluja, että jokin rahoitusosuus kaupungilla pitää olla.

Lundénkin pysyy keväisessä kannassaan.

– Laittaisin mieluimmin kuntoon Suomen sillat ja tiet. Jos ratoihin käytetään rahaa, rantaradalle pitäisi tehdä kaksoisraide, hän sanoo.

– Sinäkin tulet, Mikko, pendelöijänä huomaamaan, että rantarata on epävarma. Ja jos mietitään yrityksiä, jotka haluavat sijoittua Saloon tai veronmaksajia, jotka haluavat pysyä Salossa ja käydä töissä muualla, heille on iso merkitys sillä, että on luotettava kulkuyhteys, sanoo Taimela.

– Miten tunnin juna lisää luotettavuutta? ihmettelee Lundén.

– Rantarata on rakennettu savipohjalle, eikä sitä ole pidetty kunnossa, vastaa Taimela.

Lundén sanoo, että hänen linjansa pitää:

– Vastustan rataa!

Hän lisää kuitenkin:

– Jos se tulee, teen kaikkeni, että juna pysähtyy Salossa.

Paikallisten kansanedustajien odotetaan edistävän paikallisia hankkeita. Tunnin junan lisäksi sellaisia ovat Salossa sairaalan uudisrakennus ja Mahtinaisentien jatko 110-tieltä Somerontielle.

– Salon sairaalan uudisrakennuksen kanssa on päästävä eteenpäin. Se vaatii Kristan kuittauksen, sanoo Taimela.

Suurin investointeihin tarvitaan lupa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Krista on Taimelan puoluetoveri, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru .

Sairaalanmäelle on tarkoitus rakentaa uudet tilat sekä sairaalan että terveyskeskussairaalan vuodeosastoille.

Sairaalasta Taimela ja Lundén ovat samaa mieltä, oikoradasta eri mieltä, ja Mahtinaisentiestä puhuttaessa Lundén epäröi. Hän sanoo kuitenkin, että Somerontien varteen pitää saada liiketiloja.

– Kyllä me tehdään kaikkemme Salon elinvoimaisuuden eteen, vakuuttaa Lundén.

Hallitusohjelman ensimmäinen sana on ilmastonmuutos. Tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että julkinen ilmastokeskustelu on tarpeetonta vouhotusta ja hysteriaa ilman realismia. Perussuomalaisten kannattajista 80 prosenttia oli tätä mieltä.

– Kuuluun siihen porukkaan, tunnustaa Lundén.

Esimerkiksi SDP:n kannattajien enemmistö piti ilmastokeskustelua tarpeellisena.

– Ilmastokeskustelu lähti vaalien aikaan omille raiteilleen. Oliko kyse politiikan teosta tai toisen puolueen mustamaalaamista, mutta kaikki, mitä ilmastonmuutoksesta sanottiin, käännettiin ja ymmärrettiin väärin. Ei ole ihme, että ihmisiä alkoi pelottaa, sanoo Taimela.

– Haluamme varmasti Mikon kanssa kumpikin säilyttää maailman puhtaana tuleville polville ja teemme erilaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät liikenteeseen, teollisuuteen ja moneen muuhun asiaan.

– Suomi on tehnyt aivan riittävästi. Suomalainen savupiippu on edelleen ekoteko, niittaa Lundén.

Kesän kannatusmittauksissa perussuomalaiset on ollut suosituin puolue. Toisena on toinen oppositiopuolue kokoomus, ja SDP on kolmantena.

Eduskunnan syysistuntokausi alkaa kolmen viikon päästä. Vaikuttavatko gallup-luvut siihen, miten asioita tuodaan syksyllä esille?

– Olen varma, että jokainen niitä katsoo. Gallupit eivät äänestä, mutta tulokset painavat takaraivossa, uskoo Lundén.

– Meillä on nyt kaksi hyvin erilaista suurta oppositiopuoluetta, ja on mielenkiintoista nähdä, miten kokoomus haastaa perussuomalaisia oppositiotyössä. Tiedän, että te olette raflaavampia, sanoo Taimela Lundénille.

Lundénin mukaan perussuomalaiset tulee pitämään esillä maahanmuuttoa.

– Kun syksy alkaa, valiokunnissa ja salissa käydään keskustelua kaikesta muusta kuin maahanmuutosta, vakuuttaa Taimela.

– Mutta se on meidän agendallamme ykkösenä ja se vaikuttaa kaikkiin asioihin, sanoo Lundén.

Salolaiset kansanedustajat

 

Mikko Lundén

39 vuotta

Puolue: perussuomalaiset

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varajäsen

Salon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Kansanedustaja vuodesta 2019

Katja Taimela

44 vuotta

Puolue: SDP

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja, ympäristövaliokunnan jäsen, maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen, eduskuntaryhmän työvaliokunnan jäsen, VR:n hallintoneuvoston jäsen

Salon kaupunginvaltuutettu

Kansanedustaja vuodesta 2007

9
Jätä kommentti

6 Comment threads
3 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
9 Comment authors
Höpöhöpö

Taimela ei taida tietää, että koko rata Turusta Helsinkiin on savipatjan päällä, ei pelkästään rantarata.

Jos halutaan suurinopeuksisia junia, uusi rata pitäisi paaluttaa, ja tämä tulee kalliiksi. Kaksoisraide ei taas auta, jos kalusto ei kulje. Nopeudet eivät kauheasti kasva, jos vanha rata jätetään korjaamatta.

Näillä kansanedustajilla on vain helppoja ratkaisuja vaikeaan asiaan.

Faktaa

Varmasti tietää. Vanhaa rataa ei kannata korjata, koska samalla summalla saadaan uusi 30 km vanhaa lyhyempi.

Kalusto kulkee, kun rata on kunnossa.

Jerppu

Nii ja kun se ei edes ole. Savea on lähinnä vain jokilaaksoissa. Uuden radan maaperäähän on jo pitkälti tutkittu ja tutkitaan parhaillaan lisää, joten mitään yllätyksiä ei varmasti ole maaperän osalta tulossa. Savialueet ja savipatjan paksuudet ovat aivan varmasti tiedossa. Eipä se savi estänyt moottoritienkään rakentamista. Salon ja Karjaan välillä pääsevät jo nyt Pendolinot ajamaan 200km/h joka on miltei kaluston huippunopeus (220km/h). Karjaalta Helsinkiin päin ei, johtuen mutkaisesta ja surkeasta radasta sekä osittain myös samalla raiteella seikkailevasta paikallisliikenteestä. IC-juna ei saa ajaa täyttä nopeuttaan, koska rata on liian mutkainen ja huonossa kunnossa. Rantarataa ei ole käytännössä mahdollista korjata niin, että… Lue lisää »

Jarmo J.

Niinpä, näkyyhän ”kestävä” maaperä Mahtinaisentien kunnosta?

Eräs vaan

Ei ole kovinkaan vaikeaa tajuta, kun ajelee Suomen teitä. Eli kaikki mahdollinen rahoitus mielestäni korjaamaan niitä ennen kuin siitä tulee mahdoton tehtävä. Ne, jotka ovat liikkuneet Karjalan alueella Venäjällä, tietävät mistä on kyse. Nykyisen rataverkoston ylläpitoon tästä toimintamiljardista tietty riittävä osuus. Sitten kun tieverkosto on kunnostettu, voidaan ruveta haaveilemaan ns. ”tunnin junasta”. Pienenä yksityskohtana mainitsen Hajalan moottoritierampin ja Hajalan keskustan välistä tieosuutta, johon ei ole löytynyt öljysoraa jostain kummasta syystä. Tieosuus on aina kuoppainen kovasta liikenteestä johtuen, ja kuitenkin sitä välillä korjataan. Tällaisiakin tapauksia varmaan löytyy satoja, mutta rahaa ei löydy. Toisena pienenä juttuna Salon vanhat hidastetöyssyt, jotka ovat syöpyneet… Lue lisää »

Pisararata Helsinkiin

Sanoin jo aikaisemmin, että tunnin juna ei toteudu vielä pitkään aikaan.

Pisararata Helsinkiin on ollut SDP:n ja Antti Rinteen ykköshevonen, vaikka Taimela mitä muuta väittäisi. Samoin Suomi-rata eli tuleva lentokenttärata menee kiireellisyydessä tunnin junan edelle.

Pisararata on jo täysin valmiiksi suunniteltu ja hyväksytty Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa jne. Vain poliittinen päätös rahoituksesta ja rakentamisesta puuttuu. Kaikki muut ratahankkeet ovat pahasti kesken muun muassa suunnittelun osalta. Pisararata odottaa vain puoltavaa poliittista päätöstä, ja sen jälkeen päästäisiin hyvin nopealla aikataululla rakentamaan.

Kansanedustajien pitäisi jo alkaa heräilemään todellisuuteen tämän asian kanssa eikä viedä keskustelua väärille raiteille.

Matti

Aina on haukuttu Venäjän teitä. Nyt on niin, että Venäjällä on paremmat tiet kuin Suomessa. Jollette usko, menkää katsomaan.

Suomen tieverkosto on huonoin kautta aikojen. Ne ensin kuntoon, sen jälkeen voi haaveilla vaikka tunnin junasta. Onneksi se ei pysähdy Salossa.

Hämmästynyt

Kysymys liikenteen valmistelijoille : miksei ns Duo-junaa ole otettu yhtenä vaihtoehtona?
Raitiovaunun kaltainen ja pystyy käyttämään hyväkseen jo olemassa olevaa rataverkkoa. Juuri muuta ei tarvittaisi kuin vanhojen asemien avaaminen uudelleen käyttöön, että saataisiin asematiheys riittävän kattavaksi.

Veikko Kivistö

Toivottavasti nyt eivät päättäjät tyri tätä tunnin juna -hanketta jälleen, kuten kävi Elsa-hankkeelle. Itsekin vanhana veturinkuljettana olen ollut ajamassa ja korjaustyömailla nykyisellä rantaradalla. Siitä ei sitten saa parempaa tekemälläkään. Kaikki tunnelit pitäisi avartaa ja tehdä toinen viereen. Kukaan ei ole varmaan kertonut, että Ic-2 junat joutuvat hiljentämään kaikissa tunneleissa, jotka ovat liian ahtaita, ja paineisku olisi liian kova täydellä vauhdilla. Toimitusjohtajakin puhui jostain routavaurioista ja niiden vaikutuksesta ajoaikoihin. Hänkin taitaa olla Karjaalta kotoisin ja vetää kotiinpäin. Se on vaan semmoinen juttu, että tätä härskiä kotiinpäin vetämistä harrastetaan sielläpäin tosi paljon. Nykyinen sähköjunakalusto pystyisi samoihin ajoaikoihin kuin nykyiset ic:t. Penkit vaan… Lue lisää »