Salon kirpputorit vetävät väkeä ympäri Suomen

0
Paimiolainen Minna Routsalo (vas.) ja tytär Eevi tekivät löytöjä Radiokirppiksellä. Mukaan tarttuivat muun muassa Reebokin lenkkarit ja käsilaukku.

Salon kirpputorikulttuuri voi hyvin. Kesällä kauppa on käynyt niin Radiokirppiksellä, Secondhandmarketissa kuin Aarresaarellakin.

Jos laskee yhteen kaupungin kolmen suurimman itsepalvelukirpputorin, Radiokirppiksen, Secondhandmarketin ja Aarresaaren, on Salossa lähemmäs 900 kirpputoripöytäpaikkaa. Secondhandmarketissa pöytiin on tällä hetkellä viikon tai kahden jono, Radiokirppiksellä jonoa ei ole, mutta jokainen pöytä on vuokralla. Aarresaaren osakkaan Katja Karvasen mukaan Aarresaaresta vapaita pöytäpaikkoja löytyy muutamia.

Myynti on Aarresaarellakin ollut poikkeuksellisen vilkasta suhteessa viime kesään. Salon kirpputorit vetävät asiakkaita laajalta alueelta.

– Viime vuonna moni laittoi alennuslappuja jo juhannuksen aikaan, mutta nyt on kävijöitä riittänyt. Tänne tullaan Tampereelta ja Jyväskylästä asti. Kaikki alueen kirpputorit ovat saaneet valtavasti hyvää palautetta, Karvanen kertoo.

Yrittäjä Niina Lindholm on luotsannut Radiokirppistä Helsingintiellä kolmisen vuotta.

– Kun aloitin tässä, kaupungin taloustilanne oli ihan kamala. Nyt Salon talous on mennyt parempaan suuntaan, mutta kirppiskulttuuri on jäänyt elämään, Lindholm kertoo.

Yrittäjä Niina Lindholm on vetänyt Helsingintien Radiokirppistä kolmisen vuotta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kesällä on riittänyt kiirettä.

– Kesällä on yleensä pulaa myyjistä, mutta ei tänä kesänä.

Sadepäivät ovat Lindholmin mukaan olleet kesäisin vilkkaita, mutta tänä kesänä helteet eivät ole hidastaneet tahtia.

– Juuri eilen juttelimme, että jos hellepäivänä on tällaista, niin mitä se sitten onkaan sadepäivänä, Lindholm sanoo.

Lindholmin mukaan mökkiläisten vaikutus kävijämääriin alkaa näkyä jo pääsiäisenä.

– Tänne tullaan kauempaankin, esimerkiksi Hangosta ja Tammisaaresta. Salon kirpputoreja kehutaan paljon.

Radiokirppikselle tuodaan tavaraa myyntiin myös pääkaupunkiseudulta. Helsingissä kirpputoripöytien hinnat saattavat olla jopa nelinkertaiset Saloon verrattuna. Pienemmällä paikkakunnalla on muitakin etuja.

– Moni arvostaa sitä, että auton saa ihan kirpparin eteen, Lindholm kertoo.

Kehuja keräävät erityisesti tilojen siisteys, tilavat loosit ja hyvälaatuinen tavara.

– Tavaran laatuun me emme tietenkään voi vaikuttaa, siitä kiitos kuuluu myyjille, Lindholm sanoo.

Radiokirppiksen käytävillä katselee lastenvaatteita salolainen Noora Sirkelä. Sirkelä kertoo käyvänsä kirpputorilla pari kertaa viikossa. Mukaan lähtee yleensä lasten vaatteita kohta puolitoistavuotiaalle Vernerille.

– Tämä on lähellä ja siisti, ja tavara on yleensä laadukasta, Sirkelä kertoo.

Sirkelä ostaa kirpputorilta vaatteita myös itselleen. Vuodessa hän arvioi vaatteisiin kuluvan 50–100 euroa. Tärkein ostokriteeri on hinta – merkillä tai materiaalilla ei ole niinkään merkitystä.

– Olen harrastanut kirpputoreja pitkään, jo ennen kuin niistä tuli muotia. Se on myös arvovalinta.

Harrastuksen myötä kirpputorisilmä on harjaantunut.

– Huomaan aika nopeasti laadukkaat vaatteet ja sopiva hintatasokin selviää muutamasta tuotteesta, Sirkelä sanoo.

Paimiolainen Minna Routsalo käy Salossa kirpputoreilla pari kertaa vuodessa, yleensä ohikulkumatkalla.

– Yleensä käyn täällä Radiokirppiksellä tai Aarresaaressa. Salossa on hyvä tarjonta, Routsalo kertoo.

Routsalo ostaa kirpputorilta yleensä vaatteita lapsille. Kirpputorit löytyivät odotusaikana. Kirpputoriostoksista Routsalo on valmis maksamaan noin kymmeneen euroon asti.

– Kympistä ylöspäin mietin jo aika tarkkaan ostamista. Löysin tällä kertaa harvinaisesti itselleni kengät. Nämä ovat hieman kalliimmat kuin mitä yleensä maksan kirpputorituotteista.

Arki-iltapäivänä Secondhandmarketin parkkipaikalla on kymmenittäin autoja. Yrittäjät Jari Kusnetsoff ja Jonne Fager kertovat, että kirpputorin kävijämäärät ovat hieman kasvaneet viime vuodesta. Ulkopaikkakuntalaiset asiakkaan ovat täälläkin tuttuja. Jokunen on Helsingistä, kaukaisin myyjä tulee Ruotsista asti.

– Meillä on myös eräs myyntipöytää vuokraava asiakas, joka ajaa Porista tänne kerran kuukaudessa. Helsingistä käy paljon asiakkaista ja huonekaluja myydään erityisesti Turkuun ja Helsinkiin, Fager kertoo.

Secondhandmarket muutti kesäkuun lopussa uusiin tiloihin. Myyntipaikkoja uudessa paikassa on reilu 300. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kävijämääriä Secondhandmarket ei seuraa, mutta kassaliikenteestä voi päätellä jotain.

– Meillä on ollut viikonloppuina noin 300 myyntitapahtumaa per kassa. Meillä on kaksi kassaa ja jos arvioidaan, että vaikka joka toinen asiakas heistä ostaa jotain, niin varovaisesti voisi arvioida, että kävijämäärä on jossain 500–1000 välillä, Fager laskee.

Espoon Olarissa asuva Ilpo Ervasti käy Secondhandmarketissa säännöllisesti. Ervasti onkin sattuvasti kiertotalouden asiantuntija. Hän väitteli Aalto yliopistossa paperinkierrätykseen liittyvästä terminologista pari vuotta.

– Jos puhutaan jätehierarkiasta, niin uudelleenkäyttö, kuten kirpputoreilta ostaminen, on kaikkein paras vaihtoehto. Tavara voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan, eikä sen uusiokäyttöön saamiseksi kulu energiaa kuten kierrätyksessä, Ervasti sanoo.

Ervasti ja puoliso Merja Siren käyvät Salossa noin kerran kuukaudessa. Saloon pariskunnan tuo Kiskonjärven rannassa oleva mökki. Noin joka toinen Salon vierailu päätyy kirpputorille. Välillä nautitaan kirpputorin kahvilassa munkkikahvit.

Siren käy kirpputoreilla usein myös Espoossa.

– Pojan ja tyttären perheestä tulee toivomuslistoja lastenvaatteista ja mummi sitten juoksee, Siren kertoo.

Lapsenlapset ovat kaikki vielä alle kolmevuotiaita, joten vaatekierto on nopeaa. Kirpputoriostoksissa jatkuu arjen kierrätysajattelu.

– Olemme tottuneet miettimään kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Periaatteena on, että katsotaan ensin löytyykö käytettynä, ja vasta sitten menemme kauppaan. Nuorille tämänkaltainen ajattelu on vielä tietoisempaa, Siren pohtii.