Salon pääluottamusmiesten mitta täyttyi jokavuotisiin leikkauslistoihin

4
Pääluottamusmiehet Marja Lampainen (Tehy), Riina Virtanen (JUKO) ja Marjo Ekman (JHL) edustavat lähes 2 500 Salon kaupungin työntekijää.

Salon kaupungin pääluottamusmiehet ovat täynnä vuodesta toiseen jatkuvia säästökierroksia ja henkilöstöön kohdistuvaa juustohöyläystä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pääluottamusmies Marjo Ekman , Julkisalan koulutettujen JUKO:n Riina Virtanen ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn Marja Lampainen edustavat yhdessä lähes 2 500 kaupungin työntekijää. Heillä on Salon päättäjille yhteinen toive.

– Ydinasia on, että poliittisten päättäjien pitäisi vihdoin ottaa vastuu Salon kaupungista ja tehdä rakenteellisia muutoksia, joista on puhuttu jo vuodesta 2010 lähtien. Kaikki muu on näpertelyä, Marjo Ekman sanoo.

Pääluottamusmiesten mielestä Salon palveluverkko pitäisi sopeuttaa pitkäjänteisesti tasolle, johon kaupungilla on varaa. Se tarkoittaa käytännössä yksiköiden karsimista, työntekijöiden vähentämistä ja henkilöstökulujen pienenemistä.

Työntekijöiden vähentäminen kuulostaa erikoiselta, kun sen kuulee pääluottamusmiesten suusta. Marjo Ekman muistuttaa kuitenkin, että Salolla on lähes 3 000 vakinaista työntekijää. Isossa massassa on myös suuri vaihtuvuus eläköitymisen ja työpaikkojen vaihdon takia.

– Uskon, että muutos voitaisiin tehdä hyvällä suunnittelulla ja fiksusti vaihtuvuutta hyödyntäen niin, ettei irtisanomisia tarvittaisi.

Oikein mitoitettu palveluverkko toisi pääluottamusmiesten mukaan toimintaan pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuksia kehittämiseen. Henkilöstön motivaatiokin todennäköisesti paranisi.

Salo on ollut taloudellisesti tiukoilla Nokia-vuosista asti. Tiukimpina vuosina 2012 ja 2013 henkilöstöä lomautettiin. Erilaisia sopeutusohjelmia ja palveluverkkoselvityksiä on tehty useita. Tälläkin hetkellä tekeillä on kouluja, päiväkoteja ja nuorisotiloja koskeva oppimisympäristöselvitys.

Pääluottamusmiehet saivat viime vuonna kaupungin johdolta hyviä uutisia. Heille kerrottiin, että tiukkojen vuosien jälkeen on palattu normaaliaikaan. Iloa kesti puoli vuotta, kunnes viime keväänä käynnistettiin uusi kolmen miljoonan euron säästöohjelma.

Syksy poiki uudet, entistä karummat ennusteet kaupungin taloudesta. Nyt alijäämäksi ennustetaan 14 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä patistellaan pitämään vuosilomia ja talkoovapaita. Säästöjä pitäisi löytyä miljoonien eurojen edestä.

– Tilanne on ristiriitainen. Palvelualueilla on kädet täynnä töitä, ja samaan aikaan pitäisi pitää vapaita, Marja Lampainen ihmettelee.

– Esimiehetkin ovat puun ja kuoren välissä töiden järjestelyssä, vaikka henkilöstöllä olisi halua ottaa lomaa, Riina Virtanen lisää.

Pääluottamusmiesten mielestä miljoonien eurojen puuttuminen henkilöstömenoista kertoo selkeästä alibudjetoinnista.

– Budjetti on ollut joka syksy realistinen, kun esitykset ovat tulleet hallintokunnilta. Sitten sitä on leikattu, ja seuraavana syksynä pyydetään lisämäärärahoja, Marja Lampainen perustelee.

Pääluottamusmiehet ovat huolissaan myös Salon työnantajamaineesta. Kunnissa on vaikea saada työntekijöitä moniin tehtäviin. Salo on toistaiseksi saanut henkilöstöä, mutta:

– Ei se ainakaan hyvää tee, jos edes mainitaan sana lomautus säästökeinoista puhuttaessa. Yhtä huonosti lomautuspuheet sopivat yhteen Toimiva työyhteisö -kärkihankkeen kanssa, Marja Lampainen huomauttaa.

Salon johto on esittänyt yhdeksi säästökohteeksi henkilöstön sairauslomien vähentämisen. Pääluottamusmiesten näkökulmasta tavoite on erikoinen.

– Se, että meillä on paljon sairauspoissaoloja, kertoo työn määrästä ja kuormittavuudesta. Mukana on paljon myös mielenterveyden ongelmia, mikä kertoo, että töitä on tehty jo pitkään jaksamisen äärirajoilla, Marja Lampainen muistuttaa.

Pääluottamusmiehet toivovat, että virkamiesjohto ja päättäjät harkitsisivat kokonaisuuksia, kun kaupunki miettii leikkauskohteita. Esimerkiksi peruspalveluista leikkaaminen nykyisen hoitotakuun aikana johtaa helposti siihen, että asiakas ohjataan hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle erikoissairaanhoitoon. Molemmissa tapauksissa lasku kiertää takaisin kaupungille.

MVi

Salon kaupungin työntekijät voivat huonommin kuin koskaan aiemmin. Poissaolomäärät kertovat karua totuutta henkilöstön tilasta ja ennustaa voi trendin olevan vuoden loppua kohden nouseva. Kaupungin haaste on suuri koko, johon liitoksen myötä päästiin sekä ikärakenne, jonka korjaamiseen ei kauheasti työkaluja ole. Olisi mielenkiintoista tietää, tehtiinkö liitoksien aikaan minkäänlaista riskianalyysia Nokian mahdollisesta alasajosta ja vaikutuksista? Kaupunki kaipaa vetovoimaisuutta lapsiperheille mutta vaikeaa saada ketään muuttamaan pelkkien kauniiden ajatuksien perässä. Akkutehdaskaan ei ihmeisiin pysty. Pitäisikö miettiä osasta liitosalueista luopumisesta? Voisiko osa vanhoista kunnista toimia alueena paremmin jonkin toisen alueen kanssa? Nyt tarvitaan järempiä keinoja kuin kaupunginjohtajan tarjoama tsemppilista. Esimiestenkin kannattaa kuunnella ammattitaitoisten työntekijöiden ajatuksia… Lue lisää »

Allan

”Olisi mielenkiintoista tietää, tehtiinkö liitoksien aikaan minkäänlaista riskianalyysia Nokian mahdollisesta alasajosta ja vaikutuksista?”

Ei tehty.

Tiedossa kuitenkin oli tiukkenevat taloudet, siksihän liitokset tehtiin.

Tiedettiin myös, että Nokian tehtailla ei ollut kaikille vuoroille riittävästi töitä, mutta tieto oli epävirallinen.

Perniö oli ollut jo pitkään konkurssikypsä ja paperilla kohtuullisesti pärjännyt Halikkokin joutui tekemään joitakin lieviä henkilöstösäästöjä. Lomautuksia ei vielä Halikossa ollut, mutta läheltä liippasi.

Salolla meni vielä tuolloin taloudellisesti kohtuullisen hyvin, eikä Salossa edes yritetty säästää, kun ajateltiin että rahaa on kuin roskaa ja sitä tulee pienen taantuman jälkeen taas ovista ja ikkunoista.

Kuusjoki oli melkein kiikun kaakun eikä muillakaan pyyhkinyt kovin hyvin.

Perniö oli kaikkein pahimmassa jamassa.

Kriitikko

Ei kaupunki osaa vieläkään säästää tai käyttää rahoja järkevästi. Keksitään muka hienoja ideoita, jotka pelastaa kaupungin. Just niin. Jotkut vain haluavat kerätä präniköitä takin rintamukseen.

Kenen idea oli rakentaa tontteja Metsäjaanuun? Siitä pari kertaa ohi ajanut, ja en vieläkään näe yhtään kivijalkaa pystyssä. Ja paljonko sinne paloi verorahoja? Jos en hirveästi väärin muista, olisiko jo 7-8 miljoonaa palanut. Hyvä näitä lisää vaan.

Mainitsin asiasta (mm. täällä) jo ennen kuin sitä aloitettiin rakentaa, ettei homma toimi ja nilkoille lirahtaa.

Veronmaksaja

Kiitos rohkeudesta arvon pääluottamusmiehet. Olette juurikin niin oikeassa, kuin olla ja voi. Käsittämätöntä, minkälaisen hötön päälle sitä budjettia on rakennettu vuosikaudet ja toivottu parasta. Nyt on uusi lama tulossa eikä vanhastakaan olla selvitty. Verotusta (sisältää kiinteistöveron) ei voi loputtomiin kiristää, eikä kaikkia muitakaan maksuja voi pilviin nostaa, ettei muuttoliike ei kiihdy entisestään tai että ylipäätään joku haluaisi muuttaa Saloon. Lomautus ei ole ratkaisu eikä hoiva- ja opetustyöntelijöiden työtahdin kiristäminen – tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja johtamisen modernisointia. Myös valtuutetut täytyy pistää koulun penkille oppimaan talousmatematiikan perusteet ja yhteistyötaitoja. Ei tämä kaupunki kehity ennen kuin poliitikot lopettvat sisäiset riidat ja nahistelun toistensa… Lue lisää »