THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane: Salo ei ole riskialtista punkkialuetta

5
Punkki levittää borrelioosia, lymen tautia.

Punkkien levittämistä taudeista Suomessa tiedetään se, että borrelioosi on huomattavasti yleisempi kuin TBE-puutiaisaivokuume.

– Sen riskialueisiin Salo ei kuulu, selvittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane .

– Punkkeja on rannikolla, mutta Salo ei nouse merkittävänä punkkialueena. Salo ei ole myöskään puutiaisaivokuumeen riskialuetta, sanoo Sane.

Sanen omassa perheessä suvulla on ollut kesäpaikkoja Salon Perttelissä jo 50 vuoden ajan, eikä hän ole koskaan nähnyt siellä punkkia, ei koirassakaan.

Jos Saloa vertaa muuhun Suomeen, niin Salo ei ole mitenkään riskialtista punkkialuetta. Punkit viihtyvät rannikoilla, joissa on kosteaa pöheikköä.

Salo ei ole niin kuin Etelä-Suomen rannikkoseudut: Kotka, Parainen tai Ahvenanmaa, jotka ovat selviä punkin esiintymisalueita.

Sane toteaa, että borrelioosinkin riski pienenee, jos muistaa suojautua pukeutumalla oikein luonnossa liikkuessa sekä tehdä jälkikäteen punkkisyynin.

– Laboratoriovarmistettuja borrelioosilöydöksiä on todettu Salossa viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä 77, mikä on aika vähän, sanoo Sane.

TBE-tapauksia on viimeksi todettu vuosina 2009–2010, ja silloin todennäköinen tartuntapaikka on ollut Särkisalo.

– Puutiaisaivokuumetta on ollut yhteensä kaksi tapausta noina vuosina, selvittää Sane.

Turun yliopiston yliopistonlehtorin Tero Klemolan mukaan punkeista ei ole valtakunnallista seurantaa, jonka perusteella punkkitilannetta eri paikkakunnilla voisi arvioida. Seilin saarella Turussa sijaitsee Saaristomeren tutkimuslaitos, jossa punkkeja pyydystetään joka kolmas viikko kepin päähän kiinnitettyjen valkoisten lakanoiden avulla.

– Lakanoita vedetään maata myöten, tarkentaa Klemola.

Salon punkkitilanteesta ketkään muut eivät tiedä paremmin kuin paikalliset asukkaat.

– Punkkeja on ihan yleisesti saarissa ja rannikolla. Saaret ovat täynnä punkkeja Turussa Paraisillakin. Koiria harjataan ulkoilun jälkeen, samoin kissoja, joiden ihoon punkit eivät ole vielä ennättäneet pureutua, tietää Klemola.

Punkit ovat levittäytyneet Etelä-Lappiin saakka Suomessa, joten Salossakin punkkeja on.

Punkeista on tullut valtava ongelma Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa.

– Pahimmilla punkkialueilla Suomessa punkkiin voi törmätä joka päivä. Turun esikaupunkialueillakin niitä on, koska isäntäeläimiä myyristä ja rastaista lähtien jäniksiin ja peuroihin on paljon, ja niiltä punkit voivat saada veriaterian. Puutiaisen munasta kehittyy toukka, joka tarvitsee veriaterian, sitten nymfi ja aikuinen punkki, johon voi mennä kolme vuotta. Punkin elinaikana tarvitaan kolme veriateriaa, jotta aikuinen punkki pystyy munimaan.

Punkki on pitkäikäinen eläin, jota talvi ei tapa. Nymfi piiloutuu maaperään, ja jos se on veriaterian saanut, niin se nousee seuraavana kesänä esiin.

– 6000–7000 ihmistä saa meillä vuosittain borrelioosin, kertoo Klemola.

Puutiaisaivotulehdusta rekisteröitiin viime vuonna 79 tapausta.

Salon terveysasemilla on tänäkin kesänä käyty näyttämässä erilaisia hyönteisten aiheuttamia paukamia, ja joitakin punkkejakin on hoitajien toimesta poistettu asiakkailta.

Punkkien vuoksi terveysasemille ei ole Salossa hakeuduttu sen enempää kuin aikaisempina vuosinakaan.

– Punkkeihin liittyviä kyselyjä on tullut paljon ja myös iho-ongelmiin liittyviä asioita, mutta punkkeja on poistettu vähän, kertoo vt. ylilääkäri Marita Reivonen Salon itäisestä avoterveydenhuollosta.

Terveysasemien apua harvemmin tarvitaan punkin poistossa iholta.

– Ihmiset ovat ehkä oppineet itse poistamaan punkkeja, arvioi Reivonen.

Punkin mahdollista purema-aluetta ja iho-oireita kehotetaan seuraamaan.

– Jos iholla on yli viiden sentin punoitusalue, niin pitäisi antaa hoitajan arvioida tilanne, neuvoo Reivonen.

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Puutiaisaivokuumetta voidaan ennaltaehkäistä ainoastaan rokotteella.

5
Jätä kommentti

2 Comment threads
3 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
5 Comment authors
Make

Salo on halkaisijaltaan noin 100 kilometriä. Menepä asiantuntija päiväksi Särkisalon Pettuun niin punkkeja löytyy – ja paljon. Ja niin löytyy eri puolelta Särkisaloa muutenkin.

Tässä hyvä esimerkki suuren pinta-alan ongelmista. Koska Saloa ei luokitella riskialueeksi, ei saa ilmaista puutiaisaivokuumerokotetta, vaikka tarve varmasti olisi osassa kaupunkia.

Sari

Kyllä ja Ulkoluoto vilisee myös. Itselläni ollut jo kaksi borrelioosia kolmen vuoden aikana. Antibiooteilla hoidettu. Rokotukset on otettu sillä punkkeja on poistettu siihen tahtiin iholta että syytä on ollut ottaa.

Maarit

Eikä ole nähnyt yhtään punkkia Perttelissä 50 vuoteen…

No minä olen poistanut useampia tänä(kin) vuonna koirista, ja onpa niitä kävellyt ihmisissäkin, täällä Perttelissä.

Epäilijä

Lohjalla pystyttiin osa kaupunkia luokittelemaan alueeksi, jolle rokote jaettiin. Onko oikeasti olemassa TBE-vapaa punkkikanta koko Salon alueella?

Salossa mökkeilevä

Ei kannattaisi vähätellä, ettei ole Salo riskialuetta. Perheessä on ollut kolmesti borrelioosi. Punkkeja olemme irottaneet kymmenittäin ihmisistä ja vielä enemmän koirista.

Mökin pihanurmikolta sai pyyheliinaan tarttumaan kymmenittäin pieniä toukka ja nymfi-asteen punkkeja muutamalta neliömetriltä. Ei tämä punkkimäärä näy missään Salon tilastoissa.

Antibioottikuurit on haettu yksityiseltä lääkäriasemalta, ei siellä ole kyselty, mistä paikkakunnalta punkit ovat mahdollisesti kotoisin.