Salossa noin 70–80 lasta tarvitsee kokoaikapaikan

0
Esitys kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lapsimäärä kasvaa myös Salon päivähoidossa, jos ja kun rajaus puretaan.

Hallituksen esitys kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Mitä Salolle seuraa siitä, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan?

Salon varhaiskasvatuspäällikkö Anna Karlsson sanoo, että seuraukset ovat tällä hetkellä arvioita, mutta rajauksen mahdollinen poisto aiheuttaa varmasti lisäkuluja.

Lapsimäärä myös kasvaa Salon päivähoidossa, jos ja kun rajaus puretaan.

– Tällä hetkellä rajauksen vuoksi samaa varhaiskasvatuspaikkaa käyttää 70–80 lasta, joille kaikille on löydyttävä kokonainen paikka, mikäli rajaus poistuu, sanoo Karlsson.

Henkilöstötarve tulee olemaan suhteessa todelliseen vuoden 2020 syksyn tilanteeseen.

– Vaikea arvioida, mutta lisähenkilöstöä tarvitaan huomioiden lapsiryhmien lakisääteinen suhdelukumääritys. Osa-aikaisia työntekijöitä ei ole.

Päivähoitopaikkojen saatavuus on yksi asia, joka myös tulee ajankohtaiseksi ensi vuoden syksyllä.

– Koko kaupungin näkökulmasta päivähoitopaikkoja on varmasti riittävästi, mutta kohdentuvatko ne alueellisesti oikein, sitä on vaikea ennustaa. Ikäluokkien koko pienenee, joka antaa kuitenkin vapautuvia paikkoja, Karlsson toteaa.

Salossa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen toi henkilöstökuluissa säästöä kunnalle 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2018, kun oikeutta rajattiin elokuun 2017 alusta. Myös sijaiskulut pienenivät.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on tarkoitus palauttaa ensi vuoden elokuun alussa. Esitystä subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi kannattaa Hyvinvointiala HALI ry, jonka johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki oli eilen menossa opetus- ja kulttuuriministeriön kuultavaksi asiassa.

Kunnista 135 on käyttänyt varhaiskasvatuksen rajaamisoikeutta.

– Tämä on vajaa puolet kunnista, joita on kaikkiaan reilut kolmesataa, sanoo Närkki.

Varhaiskasvatuksen rajaaminen on koskenut noin 5 500 lasta. Vuonna 2017 osa-aikaisen varhaiskasvatuksen piirissä oli THL:n tilaston mukaan 29 prosenttia kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.

Edellinen hallitus rajasi varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa vuodesta 2016 lähtien. Rajaus koski niitä lapsia, joiden vanhemmat eivät työskentele tai opiskele kokopäiväisesti.

– Jos toinen vanhemmista on kotoa, niin silloin on saanut lapselle vain 20 tuntia päivähoitoa viikossa.

Tämän hetkiset kuntakohtaiset kustannuserot kertovat, että varhaiskasvatuksessa on olemassa kustannusten säästöpotentiaalia. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta lisäämällä saavutettaisiin kunnissa merkittäviä kustannussäästöjä, koska yksityinen varhaiskasvatus on kunnille kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto.

– Palvelusetelin käyttö on edullisempi vaihtoehto kunnille. Sen hyvänä puolena on se, että lapsen vanhemmat voivat päättää, mihin päiväkotiin lapsi laitetaan, jos halutaan vaikka erityispedagogiikkaa tarjoavaa päiväkotia, sanoo Närkki.

Päivähoito-oikeuden laajentamisen tavoitteena on saada naiset osallistumaan työelämään yhä enemmän, ja laajentaa päivähoito kokopäiväiseksi.

Valinnanvaihtoehtojen takaamiseksi Kelan maksaman yksityisen hoidon tuki olisi pidettävä ajan tasalla, että vanhemmat pystyvät valitsemaan julkisen ja yksityisen välillä. Muuten vanhemmilla ei ole käytössä kuin julkinen päivähoitovaihtoehto, sanoo Närkki.

Närkin mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä ei ole yleisesti ottaen lisääntynyt maassa.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut himpun verran, vaikka syntyvyys on laskenut.

Varhaiskasvatuksen menot ovat Suomessa lähes kolme miljardia euroa vuodessa.

Eri ammattiryhmien aseman tasapainoisuus on tärkeää työvoiman saatavuuden kannalta. Nyt osuudet jakaantuvat tasan opettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien ja lastenhoitajien kesken. Närkki pitää epärealistisina vaatimuksia varhaiskasvatuspalveluiden raamittamisesta nykyistä tiukemmin.

– Vaatimus varhaiskasvatuksen opettajien lisäämisestä on pahentanut entisestään alan työvoimapulaa, Närkki sanoo.

Närkki muistuttaa, että lapsen ja perheen kannalta ei ole merkitystä sillä, tuottaako palvelut kunta, järjestö vai yritys. Tärkeintä on, että palvelut ovat laadukkaita ja joustavat perheen tarpeiden mukaan. Lisäksi palveluiden valvonnan tulee kohdistua tasapuolisesti sekä julkiseen että yksityiseen toimintaan.

Mikä subjektiivinen päivähoito-oikeus?


Vanhemmilla


oikeus valita

Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa vanhempien oikeutta valita alle kolmevuotiaan lapsen hoitomuoto kotona taikka kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa.

Huoltajan/huoltajien ollessa työssä tai opiskelemassa jokaiselle lapselle tarjotaan lapsen ja perheen tarpeen mukaan varhaiskasvatusta.