Älykaupungissa kuuluu kaupunkilaisten ääni, Salon hanke edennyt muurahaisen askeleen

1
Taloussosiologian maisteriopiskelija Olli Jakonen Turun yliopistosta kertoi ihmislähtöisestä älykaupungista. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vaikka Salon älykaupunkihanketta esiteltiin eilen keskellä kauppakeskusta älyvesitarjoilulla kostutettuna, suurin osa väestä sivuutti tilaisuuden.

Älykaupungin ihmislähtöisyydestä ja osallistumisesta kertoi taloussosiologian maisteriopiskelija Olli Jakonen Turun yliopistosta.

– Tarkoitus on tehdä elämästä ja arjesta helpompaa ja hyödyntää uuden teknologian mahdollisuuksia. Älykaupunki yhdistää kaupunkilaiset, yritykset ja kaupunkitoimijat joka tasolla.

Ihmislähtöisyys toteutuu, jos uutta teknologiaa on helppo käyttää ja ne perustuvat kaupunkilaisten tarpeisiin.

– Älykaupunki ei ole älykäs, jos ihmiset eivät osaa käyttää teknologiaa. Pitää suhtautua niin, että älykaupunki on väline auttaa arjen toiminnoissa.

Älykaupunki perustuu kaupunkilaisten tarpeisiin, eikä kyse ole pelkästään teknologian kehittämisestä.

Kaupunkilaisia voi osallistaa järjestämällä työpajoja, kansalaisaloitepalveluja tai kilpailutyyppisiä tapahtumia. Esimerkkinä Jakonen kertoi Turun Täsä-sovelluksesta, jonka avulla virkamiehet saivat tietoa kaupunkilaisten kehitysehdotuksista ja havaituista ongelmista. Pilotointi tehtiin vuonna 2015.

Varsovassa taas kehitettiin mobiilisovellus, jossa kaupunkilaiset saivat merkitä karttapohjaan kehittämistä kaipaavia paikkoja kuvien kera. Näin hekin, jotka eivät pääse paikalle, saavat äänensä kuuluviin.

Yleisökeskustelussa Salon kasvuinfra ry:n puheenjohtaja Mika Nummenpalo kysyi, pitäisikö ensin saada viisas kaupunki.

– Ongelma kaupungissa on, että ei saada vastauksia kysymyksiin, hän tarkensi.

– Viisautta on ottaa kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun, Jakonen vastasi.

Salon kyläasiamies Henrik Hausen epäili, että kaupunkilaisten osallisuus jää helposti galluposallisuudeksi, ei sen syvällisemmäksi.

– Osallistumisen ei tulisi jäädä pinnalliseksi. Paras toteuttamistapa on rakentava, Jakonen vastasi.

Salon älykaupunkihanke käynnistyi vuosi sitten yhteistyössä Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa.

Kaupunginjohtaja Lauri Innan mielestä hankkeessa on vasta otettu pieni muurahaisen askel. Kokonaisuus alkaa hahmottua, mutta matka on vielä pitkä. Edellytyksiä kuitenkin on.

– Älykaupungin tekeminen vaatii infrastruktuuria. Salossa tietoliikenne on kunnossa, puhelinyhtiön verkossa on 84 prosenttia talouksista, ja Caruna on rakentamassa sähköverkkoa satojen miljoonien investoinneilla. Tieto kulkee, jos halutaan.

Perusasioista Salossa on kunnossa muutakin.

– Salossa on yksi Suomen kehittyneimmistä kiinteistöteknologiajärjestelmistä, jolla voidaan mitata energian ja lämmön kulutusta ja yksi Suomen parhaista sisäilmaprosesseista. Mitattavia asioita on paljon, Inna lisäsi.

Älykaupungin edellytyksinä hän pitää muun muassa perusteltua ja läpinäkyvää päätöksentekoa sekä sidosryhmien osallistamista.

– Toivoisin, että meillä olisi käyttöliittymä, mistä nähdään kaupungin kriittinen informaatio. Meillä ei ole mitään hävettävää.

Turun yliopiston opettaja Antti Hakkalan ja apulaisprofessori Seppo Virtasen näkökulma älykaupunkiin oli luottamus ja kyberturvallisuus.

– Täydellisen turvallisia järjestelmiä ei ole, mutta käyttäjän on voitava luottaa järjestelmään, Hakkala sanoi.

Hän puhui pakotetusta luottamuksesta ja otti esimerkiksi biometrisen passin tai sähköisen äänestyksen.

– Pakko luottaa, että järjestelmät ovat turvallisia.

Molemmat korostivat tietoturvallisuuden rakentamista järjestelmän sisään alusta asti. Myöhemmin laitettuna kyseessä on vain laastari.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
It Senior

Tässä hanke, jonka toimijoiden pitäsi ensin tutustua digi-Viroon, ja miten se pesee digi-Suomen mennen tullen. Ensin pitäisi aloittaa yhtenäisellä sähköisellä tunnistautumisella.