Romusta syntyi mielikuvituksellinen hot rod -auto

0
Juha Rislakin Chevrolet Master vuodelta 1938 oli niin huonossa kunnossa, että esimerkiksi

Ruosteinen auto kääntää päät niin Muurlan kyläteillä kuin vanhojen autojen tapahtumissakin. Vuoden 1938 Chevrolet Masterin kori on laastaroitu kokoon x:n muotoisilla metallipaikoilla, ja kokonaisuudessa näyttää olevan osia ties mistä. Taakse on kiinnitetty jopa samalta vuodelta peräisin oleva SOK-polkupyörä.

Juha Rislakki ei varsinaisesti suunnitellut itselleen tällaista eläkepäivien harrastusta.

– Luin jostain, että eläkkeelle jäädessään mies rakentaa purjelaivan pienoismallin, ja ryhdyinkin rakentamaan, hän kertoo.

Hän oli tehnyt pienoismalleja jo työkseen: ensin taloja Asuntosäätiölle, sitten laivoja telakkateollisuudelle. Kun telakoille tuli huonompi aika, hän korjasi kitaroita.

Sitten oli purjelaivan vuoro, kunnes vastaan tuli niin mielenkiintoinen haaste, että siihen täytyi tarttua.

– Salolaisella pihalla oli vuosikymmeniä ojassa ruostunut autonraato. Kun näin, että keulassa luki Chevrolet, se oli saatava.

Juha Rislakki sai auton sillä ehdolla, että vei sen pois.

– Minulla oli ollut amerikkalaisia autoja aiemminkin, mutta auton rakentaminen oli uutta.

Chevrolet oli niin huonossa kunnossa, ettei siitä enää olisi saanut alkuperäisen näköistä. Niinpä Juha Rislakki alkoi tehdä siitä jotakin muuta.

– Toisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen amerikkalaiseen hot rod -kulttuuriin kuului, että rakennettiin siitä, mitä saatiin. Olen tehnyt sen ajatuksen mukaisesti ja kerännyt osia eri paikoista.

Esimerkiksi moottori on peräisin uudemmasta Chevrolet Vanista.

– Se on suora kuutoskone, vastaava kuin tässä autossa oli aiemminkin. Myös akselit ovat samanlaiset kuin alun perin.

Ideana on ollut kierrätys ja edullisesti tekeminen, eikä mielikuvitusta tai huumoriakaan ole puuttunut.

– Naapurissani toimivan Wallius Hitsauskoneet oy:n metalliroskis on ollut parhaita hovihankintapaikkojani, Rislakki kertoo.

Ruosteinen pinta on sekä tyylivalinta että hintakysymys. Korin tekeminen maalattavaksi olisi tullut kalliimmaksi.

Vaikka paljon muuta puuttui, yksi tärkeä asia oli tallessa: rekisterikirja, josta näkyy auton historia vuodesta 1952 alkaen. Chevrolet Master on toiminut taksina, ja todennäköisesti siinä on kulkenut myös leivonnaisia, sillä yksi entisistä omistajista on ollut leipuri Hilma Koivisto Loimaalta.

Alkuperäisistä papereista oli apua auton rekisteröinnissä, ja Rislakki onnistui saamaan sille takaisin vanhan rekisterinumeron EC-252.

– Rekisteröinnissä katsottiin, mitä vaatimuksia oli vuonna 1938: jarrut, ohjaus ja valot, paljon muuta ei tarvittu.

Helpottaakseen nykyajan liikenteessä ajoa Rislakki lisäsi vilkut ja lisäjarruvalon. Turvallisuuteenkin hän on panostanut: autossa on kilpaa ajavalta ystävältä saatu kuusipisteturvayö.

Rakennusprojektin ei ehkä voi sanoa valmistuvan lopullisesti koskaan, mutta toimiva auto siitä kuitenkin on jo tullut. Rislakki on iloinen onnistumisestaan.

– Minulla oli sellainen pikkupoikamainen ajatus, että annetaanpa tällekin vielä uusi elämä, ja se on sen saanut.

Toista vanhaa autoa ei ole työn alla, yksi on toistaiseksi riittänyt. Sen sijaan pihapiirin verstaassa on valmistumassa polkupyörä.

Lähtökohtana oli Metallivälitys Lähdemaalta Salosta löytynyt runko. Nahkasatula on 1940-50-luvulta. Pyörän erikoisin osa on kirkas metallinen koristenuppi, joka on metalliromun seassa ollut lonkkanivel.

– Ergonomia ei ole kovin hyvä, mutta ulkonäkö onkin tärkein. Custom-pyörissä on ideana rakentaa itse, kuten hot rod -autoissakin.

Entä miten kävi sille purjelaivan pienoismallille?

– Se on tilapäisesti telakalla, Juha Rislakki vastaa.

Jätä kommentti