Eduskunta aloitti Suostumus2018-aloitteen käsittelyn – ”On päivänselvää, että seksi ilman suostumusta on raiskaus”

0

Eduskunta on aloittanut lähetekeskustelun Suostumus2018-kansalaisaloitteesta. Aloitteen tarkoituksena on uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntöä niin, että raiskauksen pääkriteeri olisi suostumuksen puute.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien.
Keskustelussa nousivat esille lisäksi seksuaalirikosten rangaistukset ja etenkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Puheissa painotettiin myös sitä, että seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on tehtävä huolellisesti ja asiantuntijoita kuunnellen.
Paljon kuohahduksia salissa näytti aiheuttavan kansalaisaloitteen yhden alulle panijan, vihreiden kansanedustajan Iiris Suomelan puheenvuoro. Suomela painotti puheessaan, että suostumusperusteisuuden lisäksi seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi hallitusohjelman mukaisesti.
Hänen mukaansa lainsäädännön uudistamisella tartutaan nimenomaan raiskauksien uhrien näkökulmaan. Suomelan mukaan olennainen ongelma ei ole tuomioiden kesto, vaan se, ettei niitä anneta. Uhrit eivät uskalla kertoa tapahtuneesta ja rikosprosessi koetaan raskaaksi.
– Kysytään, mitä oli päällä ja mitä uhri on tehnyt. Onko uhri tapellut riittävän voimakkaasti vastaan, Suomela sanoi.
– Tämä on aivan väärä näkökulma, pitäisi kysyä tekijältä, että mistä hän tiesi, että hänellä on suostumus. Mistä hän tiesi, että toinen on tahtovainen seksuaaliseen kanssakäymiseen, hän jatkoi.
Suomelan mukaan olennainen asia on se, että samalla kun muutetaan lakia, muutetaan myös asenteita.

Halla-aho suhtautuu aloitteeseen skeptisesti

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) arvioi eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa, että raiskauksen määritelmä ei ole nykyisen lainsäädännön polttavin ongelma. Halla-aho sanoi, että rangaistukset ovat ”lievästi sanottuna lieviä” jopa silloin kun teot kohdistuvat pieniin lapsiin.
Halla-ahon mukaan vika on lainsäädännössä, oikeuskäytännössä ja maan tavassa, jossa maksimirangaistukset ovat kovia, mutta niistä ei ole iloa, jos vain alarajoja sovelletaan. Halla-ahon mukaan nimenomaan minimirangaistuksia olisi kovennettava.
Hän sanoi suhtautuvansa aloitteeseen skeptisesti, sillä hänen mukaansa se ei lisää turvallisuutta. Hän kuitenkin sanoi kuuntelevansa valiokunnassa puhuvien asiantuntijoiden näkemyksiä.

Oikeusministerin mukaan uudistus vie aikaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi lähetekeskustelussa, että myös rangaistusten kiristämiselle on tarvetta.
– Meidän on saatava kaikki uhrit ymmärtämään ja ilmoittamaan siitä, mitä he ovat kokeneet. Mitä enemmän näistä rikoksista ilmoitetaan, se vaikuttaa myös ennaltaehkäisevästi, ettei näitä tapahtuisi, Henriksson sanoi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttaminen. Oikeusministeri painotti, että lainsäädännön uudistus vie aikaa, jotta saadaan hyvä lainsäädäntö. Hänen mukaansa on mahdotonta, että uudistus tulisi tämän vuoden puolella.
Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman kysyi aiemmin puheenvuorossaan, voisiko lainsäädännön voimaantuloa nopeuttaa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoi oman sukupolvensa kasvaneen siihen, että oli normaalia, että ruumiit olivat yhteistä omaisuutta, jota sai halventaa. Honkasalo sanoo, että vasemmistoliitto tukee aloitetta ja on tyytyväinen, että suostumusperusteisuus on myös hallitusohjelmassa.
– On päivänselvää, että seksi ilman suostumusta on raiskaus riippumatta siitä, onko käytetty väkivaltaa. Piste.
Honkasalon mukaan nykyiselle nuorelle sukupolvelle suostumusperusteisuus on itsestäänselvyys.

Karoliinisen instituutin mukaan 70 prosenttia uhreista lamaantuu

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että henkilö tuomittaisiin raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi, jos henkilö olisi sukupuoliyhteydessä toisen kanssa ilman tämän suostumusta.
Suostumuksen puute tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että henkilö on ilmaissut sanoin tai käyttäytymisellään, ettei hän suostu sukupuoliyhteyteen. Kansalaisaloitteessa kritisoidaan muun muassa sitä, että voimassa olevan rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa teon tunnusmerkistössä ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen.
Kansalaisaloitteessa sanotaan muun muassa, että Tukholman Karoliinisen instituutin tutkimuksen mukaan 70 prosenttia uhreista lamaantuu raiskauksen tapahtuessa siten, ettei pysty liikkumaan, saati vastustamaan tekijää. Lääketieteessä ilmiötä kutsutaan kataleptiseksi jäätymisreaktioksi.

STT

Kuvat:

Jätä kommentti