Ilmastohysteria ei auta nuoria – Jussi Halla-aho aloittaisi arjen valinnoista

12
Historian opettaja Sinikka Haaksiluoto ja kansanedustaja Jussi Halla-aho kävivät mielenkiintoisen ilmastonmuutoskeskustelun. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon syysmarkkinoilla käytiin lauantaina mielenkiintoinen keskustelu, kun opettaja Sinikka Haaksiluoto kysyi perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aholta, mitä mieltä hän on lmastoaktivisti Greta Thunbergista.

– Kummallinen tilanne. 16-vuotiasta koululaista kuunnellaan kuin profeettaa, eikä saisi kritisoida, Halla-aho vastasi.

Hänestä asetelmassa piilee myös riski. Päättäjät eivät välttämättä ole viisaampia, mutta kaikki haluavat vedota nuoriin.

– Mielistellään 16-vuotiaita politiikalla, joka näyttää nuorten silmissä hyvältä.

Haaksiluoto vastasi arvostavansa Thunbergia.

– Nuorten huolestuminen pitää ottaa vakavasti ja antaa nuorille toivoa.

Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset eivät riitauta ilmastonmuutosta, mutta hän ei myöskään näe, mitä toivoa ilmastolakkoihin lietsominen antaa.

– Ilmastonmuutokseen pitää reagoida realistisesti, mutta millä oikeasti on vaikutusta?

Arjen valinnoilla.

– Olen sanonut omille teineille, ettemme voi lopettaa päästöjä ilman, että se vaikuttaa heidän elämäänsä. 30 prosenttia maailman ruoasta menee hukkaan, joten kehotan lukiolaisia syömään lautasensa tyhjäksi. 10 prosenttia sähköntuotannosta menee palvelimien pyörittämiseen. Se kannattaa muistaa, kun on snapchatissa.

Haaksiluoto on Martinlaakson lukion historian opettaja, joka kertoi vierailevansa ahkerasti eri puolueiden tilaisuuksissa. Kuulemastaan hän kertoo oppilailleen ja toisaalta tuo poliitikoille viestiä nuorten maailmasta.

Haaksiluodolla on huoli lukio-ikäisistä, jotka tuntevat ahdistusta niin ilmastosta kuin omasta pärjäämisestään koulussa.

– Hyvät oppilaat pärjäävät, mutta heikommat eivät pysty itsenäiseen opiskeluun.

Halla-aho nosti esille vielä nuorten kasvavat mielenterveysongelmat, joiden hoitamiseen ole riittävästi varoja.

– Tämä (ilmastonmuutos)hysteria ei auta tätä tilannetta yhtään.

Keskustelu ja kysymykset perussuomalaisten markkinateltalla lainehtivat laajasti maahanmuuttajista talouskysymyksiin.

– Aina vaan pahempaan menee, Maija-Liisa Latvala sanoi tuohtuneena ja kertoi kokemuksestaa sairaalasta Turusta. Kohtaaminen burkaan pukeutuneen naisen kanssa sydämistytti häntä.

– Onko tämä Suomessa totta? Silmät vain näkyivät. Miksi näitä ei kielletä?

– Monissa maissa on jo kielletty, Halla-aho vastasi.

Uutiset palkkojen alentamisesta esimerkiksi Postissa ja Arkeassa kummastuttivat. Pelko siitä, että palkalla ei enää pärjää oli, oli ilmeinen.

– Ihmisten käteen jäävää rahaa tulisi nostaa. Nyt sitä nostetaan tempuilla, kuten takuueläkkeellä, Halla-aho arvosteli.

Antti Risku halusi tietää, mitä Halla-aho tekisi toisin, jos olisi pääministeri.

– Olemme negatiivisessa kierteessä. Yritysten kustannukset pitää saada alemmas, jotta uskalletaan tuottaa ja kuluttaa.

Hän sanoi, että julkinen talous pitäisi saada kestävälle pohjalle, mutta nykyhallitus rakentaa menopuolelle pommia.

– Haalitaan ihmisiä, jotka eivät pysty elättämään itseään. Työvoimapulaa on huudettu 80-luvulta asti, mutta sitä ei ole tullut. Täällä olevia maahanmuuttajia ei ole työllistetty.

Pekka

Nuorilla ei ole hallitsematonta suhtautumista ilmastonmuutokseen, toisin kuin artikkeli haluaa esittää. Koululakot ja somekampanjat ovat heidän kanavansa vaikuttaa politiikkaan, koska he eivät vielä pääse äänestämään tehokkaamman ilmastopolitiikka puolesta. Perussuomalaisten tietämätön ja yleisen tiedeyhteisön näkemyksen vastainen suhtautuminen ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ei uppoa valistuneisiin nuoriin. He haluavat itselleen ja lapsilleen elävän maapallon.

Esa Heino

Olisiko syytä aloittaa syömällä kouluruoka ja kulkemalla lyhyet koulumatkat jalan tai pyörällä, eikä ruuhkauttaa koulun alueita, kun vanhemmat tuovat uusavuttomia lapsia kouluun

Jussi juonio

Miksi kukaan ei puhu oikeista ilmastoteoista. Lasketaan esimerkiksi nopeusrajoituksia maksimissaan 80 km tunnissa. Tai 90 km tunnissa. Ilmasto kiittää, rahat riittää. No tietenkin pitäisi veroja ja polttoaineen hintaa nostaa, että sama tuotto saadaan. Suo siellä vetelämpi täällä.
Laittakaa kysely kansalle mitä ideoita sieltä löytyykään.

Mädättäjä

Tiedeyhteisöjen näkemyksissäkin on suuria eroja. Asia ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen.

Matti

On hyvin ikävää, että jo lapset opetetaan lakkoilemaan ja osoittamaan mieltä.

Lapset ja monet aikuisetkaan eivät ymmärrä asioita, joiden takia lakkoilevat. He ajavat vain jonkun muun ideologiaa.

Janne

Joo, onhan se todellakin hyvin ikävää, että lapset opetaan osoittamaan mieltä. Olisikin parempi, että olisivat kiltisti hiljaa muun lammaslauman kanssa eivätkä vaan oppisi ilmaisemaan omaa mielipidettä.

Kenen ideologiaa siinä ajetaan, jos nuoret toivovat kestävämpiä elämäntapoja meille suurkuluttaville länkkäreille?

Yksi hienoimmista asioista, mitä tämän päivän nuorilla voi olla, on omia mielipiteitä. Ennen vanhaan ollaan Suomessakin oltu paljon kyseenalaistamattomampia vallitsevaa yhteiskuntaa ja kulttuuria kohtaan.

Siispä koen, että kaikenlainen eteenpäin vievä kriittinen ajattelu on valtavirrassa vähintäänkin tervetullutta.

Jarmo

Juuri näin. Muinoin lapset pakotettiin koti- ja koulukurilla hiljaa istumaan. Samaa kuria enimmäkseen yhden puolueen setämiehet ajavat (huom. enemmistön!) mielipidettä painaessaan.

Heidän mielestään Greta Thunbergin pitäisi olla menneen ajan lapsi. Istua hiljaa, kritiikittä kyseenalaistamisen ja mielipiteensä ilmaisun sijaan. Tulevien vastuunkantajien huoli mukaan lukien.

Irvokkainta tässä on se, että näiden setämiesten oma, ilmastonmuutoksen ihmisten valheeksi väittämä teoria on heidän joukkohysteriansa taholta hyvinkin korostuneesti esillä.

97% maailman tiedemiehistä on IPCC:n takana. Vain 3% ei Gretan sanoin kuule. Edustavat Amerikan pedroteollisuutta?

Matti

En ole missään vaiheessa kirjoittanut, ettei saisi olla mielipiteitä. Päinvastoin, ilman mielipiteitä ei synny keskustelua eikä ilman keskustelua synny hyviä ajatuksia.

Lakkoilu on aggressiivinen teko. Se ei ole ensimmäinen, mitä lasten pitää oppia. Ei saa sekoittaa asioita toisiinsa. Mielipiteiden ilmaisu ja keskustelu ovat aivan eri asia kuin lakkoilu.

Jos minä syön porkkanoita tai lihaa, ei se vaikuta ilmastoon millään lailla. Ei pidä lampaina hyväksyä kaikkia, mistä yksittäisiä ihmisiä syytetään. En voi vaikuttaa valmistukseen enkä kuljetuksiin.

Jarmo

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Kauniin punaisista.

Gretan asia on ihmisten toimet ilmaston hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi.
Kysymällä ettekö te kuule…

Sinun mielessäsi ja kuulossasi nuorten tuoma asia muuttuu niin, että heidät on opetettu lakkoilemaan ja osoittamaan mieltä. Ajamaan jonkun opettamaa ideologiaa oman ajattelun ja kritiikin sijaan.

Sinullako mielestäsi tämä taito on?

Sananvapauden ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuus on jokaisella Suomessa. Voi osoittaa lähiruoan (vaikkapa porkkanan) puolesta mieltään. Kieltäytyä koulussa syömästä kaukaa lennätettyä ruokaa.

Onko mielestäsi tuomittavaa?

Mielenkiintoista setämiehiltä, että sananvapautta haluaa eräs puolue lainsäädäntöä muuttamalla laajentaa esittämällä tänne tuleviin ihmisiin kohdistettuvaa vihapuhetta lailliseksi.

Siihen voi vaikuttaa, aggressiivisestikin. Porkkanaan ei.

Sanna

Mistäs arvelet Matin setämieheksi. Hän voi olla vaikka 17-vuotias vastuullinen lukiolainen, joka peräänkuuluttaa rakentavia tapoja elää ja vaikuttaa.

Alina

Eiköhän lasten paikka ole koulussa ja muutenkin kasvamassa ja kehittymässä eikä kokemattomuuttaan sähläämässä ja rääkymässä pitkin maailmaa.

Ilmastomuutos on sinänsä tosiasia ja kuuluu meidän aikuisten tekemään politiikkaan.

Marko

Sanopa Alina, kenellä on kokemusta ilmastomuutoksen torjunnasta? Sinulla vai, kun kerrot, mitä kenenkin kuuluu tehdä?

Nuoret tätä maailmaa muuttavat eikä kukaan muu.