Juha Punta Oy kasvaa vauhdilla, Kiskossa laajennetaan taas

0
Ari Saarinen teki yli 20 vuotta töitä Nokian kännykkätuotannossa. Nyt mies käyttää uutta tuotantolinjaa Juha Punta Oy:ssä. "Mielenkiintoista, vaihtelevaa ja koko ajan oppii uutta", Saarinen kehuu työtään.

Juha Punta Oy:n toimitusjohtaja Vesa Harilo ilmoitti alkuvuodesta 2017 Salon Seudun Sanomissa, että yhtiö pyrkii kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa viidessä vuodessa.

Kiskossa teräskalusteita valmistava yritys toimitti silloin maailmalle 50 000 teräskaappia vuodessa. Liikevaihto oli viisi miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä 35.

Kolme vuotta myöhemmin tavoitteeseen on käytännössä ylletty.

Juha Punta Oy:n liikevaihto puhkaisee tänä vuonna kymmenen miljoonan euron rajan. Kaappeja syntyy noin 100 000, ja henkilöstön määrä kipuaa loppuvuoden aikana seitsemänkymmenen tienoille.

– Olemme investoineet tuotantoon lähes neljä miljoonaa euroa kahdessa vuodessa. Se on tämänkokoiselle yritykselle paljon, Vesa Harilo lisää.

Harilon mukaan parasta kasvussa on, ettei se perustu pelkkien kaappien määriin.

Yhä suurempi osa yrityksen työstä perustuu älykkäisiin säilytysratkaisuihin ja palveluihin. Käytännössä säilytyslokeroihin ja -kaappeihin lisätään nykyisin kännyköiden ja tablettien latausmahdollisuus. Lukitusjärjestelmät taas yhdistyvät pilvipalvelun avulla rakennusten kulunvalvontaan.

– Ennen myimme tuotteita, nyt asiantuntijapalvelua. Esimerkiksi tällä hetkellä meillä on työn alla sairaala, jossa työskentelee 4 500 ihmistä. Liikkeelle lähdetään siitä, miten kaapit aukaistaan, miten niitä käytetään, ja sitten vasta keskustellaan, minkälaisia kaappeja rakennukseen tulee.

Vesa Harilo esittelee sinkittyjä tasoja, jotka kone on leikannut ja taittanut valmiiseen muotoon.

Nykyisin ihmiset tilaavat tavaraa netistä ja noutavat tuotteita noutopisteistä. Jakelutalous lisää pienten tavaroiden säilytystarvetta. Säilytyslokeroita tarvitaan kauppakeskuksissa, pankeissa, kouluissa ja toimistoissa.

Kaappeja ei enää kätketä kellareihin ja pukuhuoneisiin. Ne voivat olla osa harkittua sisustusta.

– Lähes puolet meidän kaapeistamme ovat arkkitehtien suunnittelemia, Vesa Harilo kertoo.

Aiemmin rakennusliike saattoi tilata Kiskosta uuteen rakennukseensa sopivat kaapit mittojen mukaan. Nyt Juha Punta Oy pyrkii mukaan isojen rakennuskohteiden suunnitteluun jo vuosia ennen rakennustöiden alkua löytääkseen asiakkaalle parhaan mahdollisen ratkaisun.

Kaappeihin lisätty äly tarkoittaa, että asennuksen lisäksi yrityksen pitää huolehtia järjestelmän käyttöönotosta ja käyttäjien koulutuksesta. Asiakkaiden kanssa ollaan tekemisissä myös jälkikäteen esimerkiksi huoltojen yhteydessä.

– Olemme palkanneet metallialan osaajien lisäksi iot-osaamista, elektroniikkainsinöörejä ja entisiä nokialaisia. Suunnittelemme joka päivä uusia tuotteita, Harilo kertoo.

Juha Punta Oy on tunnettu vahvasti kiskolaisena työpaikkana. Puolet henkilöstöstä asuu edelleen Kiskossa, mutta toinen puoli tulee jo lähialueilta Salosta ja Karjaalta.

– Meillä on hyvä maine, ja meille myös haetaan töihin. Se on hienoa, Harilo kiittää.

Vuonna 1982 perustettu Juha Punta Oy on laajentanut toimitilojaan lukemattomia kertoja. Parin viime vuoden aikana tahti on vain kiihtynyt.

Viime vuonna yrityksen kaksi vanhaa hallia tyhjennettiin kokonaan ja saneerattiin käytännössä uutta vastaaviksi. Tiloihin asennettiin viime vuonna muun muassa 42 metriä pitkä tuotantolinja.

Pihamaalla rakennetaan tälläkin hetkellä. Saneeratun hallin jatkoksi rakennetaan 500–600 neliömetrin laajennus, johon tulee uusi lähettämö sekä sosiaali- ja toimistotiloja.

Toiselle lähettämölle on tarvetta, sillä tehtaalta lähtee valmiita kaappeja joka päivä kahden täysperävaunullisen kuorma-auton verran. Terästä tuodaan tehtaalle päin 30 000 kilon viikkotahdilla.

– Me emme tee mitään varastoon, vaan tilauksesta, Harilo sanoo.

Kiskossa rakennetaan parhaillaan uutta lähettämöä, jonka yhteyteen tulee sosiaalitiloja ja vähän toimistotilaa.

Huimasta kasvusta huolimatta Vesa Harilo uskoo, että yrityksessä on edelleen kehittämisen varaa ja kasvupotentiaalia.

Tuotteista valtaosa myydään edelleen Suomeen, ja vientiin tuotannosta menee alle kymmenen prosenttia.

Harilon tavoitteisiin kolme vuotta sitten kuului, että viennin osuus nousee 30 prosenttiin. Se on vielä tavoittamatta.

– Olemme ottamassa tähän johtavia askeleita lähimarkkinoilla, Baltian maissa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, hän kertoo.

Pekka Peltonen aloitti Juha Punta Oy:ssä talvella 1983 ja aikoo jäädä eläkkeelle marraskuussa. Mies on jo luvannut tulla töihin eläkepäivillään, ”mutta ei joka aamu”.

Pekka Peltosen työura jatkuu eläkkeellä

Marraskuussa Juha Punta Oy:stä eläkkeelle jäävä Pekka Peltonen kehuu työnantajaansa 36 vuoden kokemuksella hyväksi paikaksi.

– Olen luvannut tulla eläkepäivilläkin auttamaan, joten ei tämä kovin huono voi olla, yrityksen yleismieheksi esittäytyvä Peltonen kertoo.

Pekka Peltonen aloitti Punnan mäellä tammikuussa 1983 ja muistaa, miten töitä tehtiin varsinkin alkuvuosina ”ehtoo- ja yökaudet”.

– Ensin tehtiin vaatekaappi, sitten neliosainen lokerokaappi. Nyt on jo 12 lokeroa, hän vertaa.

Henkilöstömääräkin on kasvanut. Peltosen tullessa työntekijöitä oli kaikkiaan seitsemän. Vuoden lopussa noustaan 70:n tienoille.

Jos samalla tontilla toimivat Asennus Suomi Oy ja tytäryhtiö Hygio Oy lasketaan mukaan, pääluku nousee lähelle sataa.

Toimitusjohtaja Vesa Harilon mukaan ihmiset tekevät yrityksen. Hän haluaa, että jokainen ottaa vastuuta, kehittyy omassa työssään ja tekee työnsä niin hyvin kuin osaa. Jokaiselle kuuluu myös velvollisuus siitä, että töissä on mukavaa.

Pääluottamusmies Sari Petterssonin mukaan Juha Punta Oy:n hyviin puoliin kuuluu, että asioista voidaan puhua suoraan – myös toimitusjohtajalle.

– Hyvä huumorintaju pitää olla, kun tulee tänne, Pettersson sanoo kuuden vuoden kokemuksellaan.

Miesvaltaiseen työpaikkaan on tullut viime vuosina lisää naisia. Petterssonin aloittaessa tuotannossa työskenteli kaksi naista. Nyt määrä on noussut seitsemään, ja uusia on tulossa.

– Se on hyvä. Pystytään pistämään paremmin miehille vastaan.

Juha Punta Oy käyttää viikossa noin 30 000 kiloa terästä. Kuusi tonnia painavan kelan äärellä Sari Pettersson, Pekka Peltonen, Riitta Martikainen ja Vesa Harilo.

Jätä kommentti