Yhä harvempi nuori valitsee kolmannen kielen – Salon lukion rehtori: ”Jotain buustaamista kielet tarvitsisivat”

0
Salon lukiossa perjantaina alkaneella saksan jatkokurssilla olisi tilaa suuremmallekin oppilasmäärälle. Opettaja Jutta Satola kertoo kurssin sanaston teemana olevan hyvinvointi. Kuva: SSS/Suvi Kulla

Yhä harvempi nuori opiskelee vapaaehtoisia kieliä Salon lukiossa.

Tämä tarkoittaa, että monen kohdalla kieliopinnot typistyvät englannin ja ruotsin kielen pakollisiin kursseihin.

– Meillä ei ole kymmeneen vuoteen ollut tilannetta, että pitäisi jakaa uusia kieliryhmiä suuren osallistujamäärän takia, sanoo Salon lukion rehtori Juha-Markus Koistinen.

Salon lukiossa aloitti tänä syksynä 203 uutta opiskelijaa. Alkeiskursseilla saksaa lukee 13, ranskaa 8 ja venäjää 10 opiskelijaa.

Lisäksi kieliä opiskelevat jatkokursseilla jo yläasteella kolmannen kielen aloittaneet opiskelijat.

Espanjan alkeiskurssilla osallistujia on 34, mutta kurssilla käyvät kaikkien vuosikurssien opiskelijat.

Lukion loppua kohden kielten opiskelijoiden määrä vähenee entisestään.

– Kakkosvuonna vauhti hiipuu, ja abivuonna kurssimäärät tipahtavat edelleen, sanoo Koistinen.

Kaikkiaan Salon lukiossa on yli 600 opiskelijaa. Käytännössä kieliopintojen tarjonta ylittää kysynnän.

– Espanja on siinä rajoilla, mutta kaikkiin muihin ryhmiin mahtuisi paljon enemmän opiskelijoita.

Koistinen on linjannut, että kielten opetukseen satsataan Salon lukiossa, vaikka ryhmät jäisivätkin pieneksi. Myöhemmin lukuvuoden aikana lukiossa alkaa myös kiinan kurssi, joka on ollut tarjolla ennenkin. Viime vuonna kiina kiinnosti kahdeksaa opiskelijaa.

– Lukio-opintojen pitäisi olla laaja-alaisia. Jotain buustaamista kielet tarvitsisivat, sanoo Koistinen.

Halikon lukion rehtori Ari Leino sanoo, että Halikon lukiossa kieliopintojen alamäki on kärjistynyt viime vuosina. Vapaaehtoisten kielten kursseille ilmoittautuu kourallinen opiskelijoita – jos sitäkään.

– Saattaa olla, ettei kurssi käynnisty, kun ei ole opiskelijoita. Tämä on harmillinen juttu, sanoo Leino.

Mikä ilmiötä selittää?

Rehtorit Koistinen ja Leino arvioivat yhdeksi syyksi nuorten pyrkimyksen ja paineet optimoida opintonsa korkeakouluvalintoja varten. Tällöin tavoitteena on mahdollisimman hyvät arvosanat tietyistä aineista.

– Kun nuoret tietävät, mitä vaaditaan, muu jää, pohtii Leino.

Vaikka kielten opiskelu vähenee ja kielitaito rapistuu koko ikäluokan mittakaavassa, kieliä edelleen opiskelevien taso on Juha-Markus Koistisen mukaan korkea. Kielistä on vaikea saada ylioppilaskirjoituksissa parhaita arvosanoja.

– Kielten arviointi on todella kovaa. Monet meilläkin ihan hyvät kielten opiskelijat eivät kirjoita kieltä, koska se saattaisi heikentää ylioppilastodistusta.

Yksi osa ilmiötä on pitkä matematiikka, jonka merkitys uudessa korkeakoulujen opiskelijavalinnassa korostuu myös ei-matemaattisilla aloilla.

Pitkä matematiikka, äidinkieli ja pitkä kieli tuottavat monilla korkeakoululinjoilla eniten valintapisteitä. Näistä kaikkein eniten palkitaan pitkän matematiikan hyvästä arvosanasta, ja matematiikan suosio onkin nousussa.

– Se on ihan selvä trendi. Meillä aloitti nyt viisi pitkän matematiikan ryhmää ja kolme lyhyen. Aiemmin ryhmiä oli neljä ja neljä per ikäluokka, sanoo Juha-Markus Koistinen.

Perniön lukion rehtori Arttu Karhulahti sanoo, että pitkän matematiikan suuri työmäärä on monelle haaste.

– Pitkä matematiikka on aika pitkälti myös asennelaji. On oltava valmiina tekemään töitä oppimisen eteen. Kaikilla ei löydy välttämättä riittävää sinnikkyyttä, Karhulahti arvioi.

Lukioissa puhutaan myös ”lääkärilinjasta”, joka tarkoittaa luonnontieteellisten opintojen painottumista.

– Silloin lukkari on aika täynnä, ja on pakko sulkea pois jotain, sanoo Koistinen.

Niilo Jokinen, Sofia Bernoulli ja Essi Aaltonen haluavat lukea ruotsin ja englannin lisäksi myös muita kieliä. Kuva: SSS/Suvi Kulla

”Saksalla pystyy erottautumaan”

Toisen vuoden opiskelijat kokoontuvat pitkästä aikaa saksantunnille Salon lukiossa.

Opettaja Jutta Satola ja opiskelijat ovat kohdanneet viimeksi keväällä. Perjantaina alkoi tämän lukukauden ensimmäinen saksan kurssi, jonka sanaston teemoina ovat hyvinvointi, ihmissuhteet ja elämänvaiheet.

Ryhmässä on 13 opiskelijaa, mikä on Satolan mielestä hyvä määrä.

– Ensi kevään abit ovat viimeinen ikäluokka, joka on voinut lukea Salossa a-kielenä saksaa. Nyt kun a-saksan lukijoita ei enää ole, saksan valinnaiskursseilla riittää opiskelijoita, sanoo Satola.

Essi Aaltonen, Sofia Bernoulli ja Niilo Jokinen ovat lukeneet saksaa yläkoulusta asti. Perusasiat ovat siis jo hyvin hallussa, ja saksankielisten keskusteluiden seuraaminen onnistuu jo.

– Olin torilla kesätöissä, ja asiakkaina kävi myös saksankielisiä. Ymmärsin heidän keskustelujaan, ja välillä tervehdin heitä saksaksi. Kielet ovat aina kiinnostaneet minua. Lukion ensimmäisenä vuotena luin myös espanjaa, sanoo Essi Aaltonen.

Espanja on kahden kurssin verran tuttua myös Niilo Jokiselle, mutta saksasta hän uskoo olevan enemmän hyötyä.

– Eurooppalaisessa työelämässä saksa on hyödyllisin ranskan rinnalla. Turun seudullakin on paljon saksalaistaustaisia yrityksiä, sanoo Jokinen.

Vapaaehtoisten kielten ja pitkän matematiikan opiskelu on kaikille kolmelle tuttua.

Aaltonen kertoo aina pitäneensä matematiikasta, minkä vuoksi hän valitsi lukiossa pitkän matematiikan. Ensimmäisen vuoden viisi kurssia olivat kuitenkin niin työläitä, että hän päätti vaihtaa tänä syksynä lyhyeen matematiikkaan.

– Se kävi liian raskaaksi, ja sain kovalla työllä seiskoja. Lyhyessä matikassa saan parempia arvosanoja ja pystyn panostamaan myös muihin aineisiin, sanoo Aaltonen.

Jokinen teki saman ratkaisun jo kesken ensimmäistä vuotta.

– Jos kielet kiinnostavat, on järkevämpää panostaa niihin. Uskon, että saksalla pystyy erottautumaan myös pitkän matikan lukijoista, sanoo Jokinen.

Sofia Bernoulli lukee edelleen pitkää matematiikkaa. Hän kokee, että kurssitarjonnan puolesta matematiikan ja kielten yhdistelmä on helposti tehtävissä.

– Ei se lukkariin mahduttaminen ole ongelma, mutta se on, miten vapaa-aikansa järjestää. Matematiikkaan voisi käyttää vaikka koko päivän, ja kielissä on paljon sanakokeita.

Kaikki kolme sanovat jo ennen lukiota käyneen selväksi, että matematiikkaa arvostetaan.

– Tuntuu siltä, että tosi yleinen käsitys on, että lukiossa pitää panostaa matematiikkaan, sanoo Bernoulli.

 

Valintoja pohditaan tarkasti jo yläkoulussa

Teksti: Lari Matilainen

Valinnaiskielten suosio Salon yläkouluissa vaihtelee laajalti. Lähes kaikissa kouluissa tarjotaan venäjää, saksaa ja ranskaa.

Salon Seudun Sanomat kysyi yläkoulujen rehtoreilta sähköpostitse, kiinnostavatko valinnaiskielet oppilaita.

Hermannin koulun rehtori Hannu Pölönen sanoo kieliopintojen suosion laskeneen selvästi.

– Yo-kirjoituksissa ei enää juurikaan kirjoiteta kielistä kuin pakollisia kieliä. Vaikuttaako se vai opetussuunnitelman muutos? Uuden opetussuunnitelman myötä valinnaistuntien määrä laski kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla Lisäksi tuli pakolliset taito- ja taideaineet, jotka rajaavat valintoja. Ennen opetussuunnitelmauudistusta vieraiden kielten ryhmäkoot olivat Hermannissa suuria, ja ryhmiä oli useita, sanoo Pölönen.

– Koulussa kannustetaan kielten opiskeluun. Kiinnostavia valinnaisainevaihtoehtoja on kuitenkin runsaasti, eikä kielten opiskelu ole kevein vaihtoehto.

Hermannin koulun kahdeksasluokkalaisista 13 prosenttia on valinnut kielekseen venäjän tai saksan. Yhdeksännellä luokalla 15 prosenttia oppilaista opiskelee venäjää, saksaa tai ranskaa. Lisäksi 29 yhdeksännen luokan oppilasta on valinnut espanjan.

Hermannissa toimii myös kielipainotteiset luokat, joissa opetuksesta neljäsosa annetaan englannin kielellä.

Perniön koulussa valinnaiskielten valikoima on suppeampi. Lähiopetuksena toteutuu syventävän englannin lisäksi vain saksa, eikä sen suosio ole kasvussa. Päinvastoin.

– Opiskelijamäärät ovat vaihdelleet saksassa huomattavasti, mutta kokonaisuutena määrä on laskemaan päin, Perniön koulun rehtori Arttu Karhulahti kertoo.

– Tilanne on kuitenkin se, että englannin suosio pitää hyvin.

Armfeltin koulussa on tarjolla kahdeksasluokkalaisille ranskan, saksan, venäjän ja espanjan kurssit, jotka kaikki ovat toteutuneet. 9. luokan oppilaat ovat voineet valita ranskan, saksan ja venäjän lisäksi lyhyen kurssin italiaa ja ruotsia.

– Näistä toteutuu tänä vuonna italia, sanoo vs. rehtori Jaana Talvitie.

Moision koulun rehtori Jari Kuusisto pitää kieliopintojen tilannetta hyvänä.

Valinnaiskielistä Moisiossa suosituin on saksa, jota opiskellaan 34 oppilaan voimin. Ranskaa opiskelee 22 oppilasta ja venäjää 17. Espanjaa opiskelee 24.

Tunneilla pyritään harjoittelemaan kieltä myös käytännössä.

– Lisäksi verkostoituminen ulkomaiden suuntaan lisää sekä kielen käyttöä että sen luontaista tarvetta. Tunneilla tehdään siis myös yhteistyötä muiden maiden yhteistyökoulujen suuntaan, sanoo Kuusisto.

Jutun tekijä Lari Matilainen oli SSS:n toimituksessa edellisviikon TET-harjoittelussa.