Kiima ajaa hirvieläimet liikkeelle – pahin kolariaika on käsillä

1
Hirven kanssa kolaroidaan huomattavasti harvemmin kuin peurojen kanssa, mutta seuraukset voivat olla kohtalokkaat.

Vuoden pahin hirvieläinkolariaika on alkamassa. Tilastojen mukaan hirvieläinkolareita tapahtuu eniten loka–marraskuussa. Määrä on kuitenkin korkea syyskuusta loppuvuoteen asti.

– Kiima-aika saa hirvieläimet liikkeelle. Peuroilla kiima-aika on loka–marraskuussa ja hirvellä syys–lokakuussa, kertoo Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne .

Hirvet ja peurat liikkuvat eniten aamu- ja iltahämärällä.

– Syksyisin olosuhteet voivat muutenkin olla pimeyden ja sateiden takia haastavat, jolloin kolareita sattuu enemmän, Rinne huomauttaa.

Myös nuoria supikoiria ja kettuja on nyt liikkeellä paljon.

– Nuorilla, pikkuhiljaa itsenäistyvillä eläimillä ei ole vielä omaa reviiriä ja siksi ne kuljeskelevat. Niitä jää näin syksyllä paljon autojen alle.

Riistakeskuksen tilastojen mukaan Salon seudulla tapahtui viime vuonna 534 hirvieläinkolaria. Vuotta aikaisemmin kolareita tilastoitiin 441 kappaletta. Tänä vuonna kolareita on tapahtunut jo 322.

Kolareita sattuu selvästi eniten valkohäntäpeuran (valkohäntäkauris) kanssa. Viime vuonna valkohäntäpeurakolareita kirjattiin 177, metsäkauriskolareita 52 ja hirvikolareita kymmenen.

Hirven kanssa kolaroidaan selvästi vähiten, mutta seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Vuosina 2016 ja 2017 hirvikolareissa kuoli Suomessa kumpanakin vuonna kolme.

Viime vuonna Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ennakkotietojen mukaan tapahtui vain yksi kuolemaan johtanut hirvieläinkolari. Kyseinen kolari sattui valtatie 10:llä Koskella lokakuussa.

Onnettomuudessa kaksi eri suunnista tullutta henkilöautoa osui samaan hirveen. Onnettomuudessa loukkaantui lisäksi kolme henkilöä.

Salossa hirvieläinkolareita sattuu eniten Perniöntiellä, Somerontiellä, 110-tiellä sekä Kiskontiellä.

Valkohäntäpeurojen kaatolupia on jälleen myönnetty Varsinais-Suomeen ennätysmäärä tälle jahtikaudelle. Lupia on 17 131 kappaletta. Kasvua on viime vuoteen verrattuna yli 30 prosenttia.

Valkohäntäpeuroja kaadettiin Varsinais-Suomessa viime jahtikaudella ahkerasti. Noin 97 prosenttia kaatoluvista tuli käytettyä.

Salon seudun, Kiskon piirin, Perniön seudun ja Someron riistanhoitoyhdistysten alueelle valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tälle jahtikaudelle yhteensä 3 553 kappaletta ja hirvilupia 424 kappaletta.

– Lupamääriä on kasvatettu jo vuosien ajan. Tavoitteena on saada kannan kasvu pysähtymään ja tiheillä alueilla jopa laskuun.

– Varsinais-Suomessa on peuralle parhaimmat elinolosuhteet. Talvet ovat leutoja ja lunta on vähän. Myös kattava ruokinta edesauttaa osaltaan kannan kasvua, Rinne sanoo.

Varsinais-Suomessa peurakantaa verottavat luonnossa vain sudet ja ilvekset.

– Köyliön susireviirillä sudet saivat peurakannan jopa laskuun, Rinne mainitsee.

Valkohäntäpeurakannan pienentämistä on tehostettu myös metsästysaikaa lisäämällä. Peuran metsästys on ollut mahdollista kyttäämällä jo syyskuun alusta.

– Koiran kanssa saa metsästää peuraa 28. syyskuuta alkaen. Hirven metsästys alkaa puolestaan 12. lokakuuta, Rinne kertoo. Valkohäntäpeuraa saa metsästää helmikuun puoliväliin asti.

Valkohäntäpeuraa saa myös metsästää aiempaa suurempikokoisella ajavalla koiralla. Metsästyskoiran säkäkorkeus saa olla enintään 39 senttiä, kun raja oli aikaisemmin kymmenen senttiä vähemmän.

Riistakeskuksen tuoreet kartat avuksi metsästykseen

Suomen riistakeskuksen tuoreet kartat ovat metsästäjien apuna tällä jahtikaudella.

– Metsästyksen kohdentamisella voidaan vähentää tehokkaasti hirvieläinten aiheuttamia liikenne- ja maatalousvahinkoja. Metsästystä kannattaa harjoittaa vilkasliikenteisten teiden ja erikoisviljelmien läheisyydessä jo nyt syyskuussa, sanoo Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne .

Suomen riistakeskus on tehnyt metsästäjien avuksi karttoja, jotka auttavat metsästyksen kohdentamisessa.

Peurakolarit-karttoihin on merkitty tieosuudet, joilla on sattunut tänä vuonna valkohäntäpeurakolareita.

Erityiset riskipellot -kartoista ja riskipellot-kartoista puolestaan löytyy hirvieläinvahingoille alttiita peltoja, kuten juures-, marja- ja vihannespeltoja.

Kartat löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivuilta riistakeskusalueittain.

 

Hirvieläinkolarit Salon seudulla (Salo ja Somero):

Vuosi 2017: hirvi 30, valkohäntäpeura 327, metsäkauris 84, yhteensä 441
Vuosi 2018: hirvi 26, valkohäntäpeura 401, metsäkauris, 107, yhteensä 534
Vuosi 2019: hirvi 26, valkohäntäpeura 223, metsäkauris 73, yhteensä 322*
*kolareita 19.9. mennessä
Lähde: Suomen riistakeskus

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Joko riittää

Uutisessa kerrotaan: ” Lupamääriä on kasvatettu jo vuosien ajan. Tavoitteena on saada kannan kasvu pysähtymään ja tiheillä alueilla jopa laskuun”

Luvista on käytetty 97%, se tarkoittaa, että monin paikoin luvat ovat loppuneet jatkuvasti kesken. Vuosien ajan on siis hirvieläinmäärää kasvatettu lupamäärää rajoittamalla ja samalla kerrotaan, että kattava ruokinta edesauttaa osaltaan kannan kasvua.

Tämä näyttää vahvasti siltä, että hirvieläinmäärää kasvatetaan tarkoitukselllisesti? Pelkästään kolarivahingot tekevät metsästetyn lihan kilohintaan MTK:n mukaan noin 20 euron kustannuksen ja muut vahingot päälle.

Olisiko syytä kieltää hirvieläinten ruokinta ja vapauttaa metsästystä luvista?