Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvaa Salossa

0
Salon perhesosiaalityön päällikkö Katri Viipopo toteaa, että paljon on tehtävissä, kun asioihin puututaan ajoissa hellästi, mutta lujasti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut Salossa kuluvan vuoden aikana. Vuoden alussa heitä oli 397, mutta elokuun lopulla 410. Myös huostaan otettujen määrä on selvässä nousussa.

Elokuun lopulla 133 salolaislasta ja -nuorta oli huostassa tai pitkäaikaissijoituksessa. Viime vuonna uusia huostaanottoja tehtiin Salossa kaikkiaan 17. Tänä vuonna niitä on tehty jo 12.

– Tapausten joukossa on monilapsisia perheitä, joka osaltaan nostaa huostaan otettujen lukumäärää, Salon perhesosiaalityön päällikkö Katri Viippo huomauttaa.

– Yleensä huostaanottoa valmistellaan pitkään, joten luvut eivät kerro mistään tietystä hetkestä kuten kesäajan lastensuojelun tarpeesta. Vain kiireelliset sijoitukset perustuvat akuuttiin tilanteeseen tai välittömään vaaraan. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin kesän aikana kahdeksan, mikä on jonkin verran viime vuoden kesää vähemmän, Viippo kertoo.

Salossa on parhaillaan vireillä uusia huostaanottoja yhteensä 16. Näissä tapauksissa viranomaiset ovat asianosaisten kanssa erimielisiä, jolloin hallinto-oikeus ratkaisee asian.

Viippo muistuttaa, että huostaanotto on aina lastensuojelun viimeinen vaihtoehto. Siihen turvaudutaan, kun muuta keinoa ei enää ole käytettävissä. Toimenpide valmistellaan lastensuojelulain nojalla.

Huostaanottojen syyt ovat edelleen varsin perinteisiä; päihde- ja mielenterveysongelmia, vanhemmuuden ongelmia ja nuorten rajatonta käyttäytymistä.

– Yhtä yhteistä nimittäjää ei löydy, Viippo toteaa.

Salossa huostaan otetuista noin 63 prosenttia on pystytty sijoittamaan sijaisperheisiin. Loput ovat erilaisissa lastensuojelulaitoksissa.

Viippo toteaa huostaanoton olevan aina työntekijän kannalta tietynlainen epäonnistuminen. Se tarkoittaa, ettei lapsen tilannetta ole saatu autettua ennen kuin huostaanotosta tulee ainut pelastava vaihtoehto.

– Huostaanotto on myös kunnan kannalta aina hyvin kallista. Ennen huostaanottoon päätymistä perheen kanssa on useimmiten työskennelty pitkään ja tarjottu erilaisia lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Tavoitteena on aina pyrkiä välttämään huostaanotot aiemmalla avulla.

Salossa lastensuojelun avohuoltoa kurittaa pitkään jatkunut, vakava työntekijäpula. Lastensuojelun kuudesta sosiaalityöntekijän virasta vain kolme on saatu täytettyä.

– Tilanne on kriittinen ja resurssipula mahdoton. Emme pysty tekemään työtä niin kuin haluaisimme. Kaikkia paikkoja ei ole saatu täytettyä, vaikka tekijöitä on haettu moneen kertaan. Pahimmillaan kuudesta virasta oli täytettynä vain kaksi, Viippo sanoo.

– Pulma on valtakunnallinen. Ratkaisuja on yritetty löytää muun muassa työolosuhteita kehittämällä ja palkkoja nostamalla.

Viipon suurin toive on resurssitilanteen paraneminen ja virkojen täyttyminen niin, että lastensuojelun arki saataisiin rullaamaan.

– Työ on jo lähtökohtaisesti äärettömän vaativaa ja nyt kaikilla on lisäksi useamman ihmisen työt tehtävänä, hän toteaa.

Viipon ihanneyhteiskunnassa aikuiset alkaisivat kantaa vastuunsa ja ihmiset pitää toisistaan enemmän huolta.

– Silloin ongelmat voitaisiin ratkaista varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa on turvallisia aikuisia. Paljon on tehtävissä, kun asioihin puututaan ajoissa hellästi, mutta lujasti.

Lastensuojelussa pyritään puuttumaan perheen ongelmiin entistä aikaisemmin ja tehokkaammin.Saloon perustettiin vuoden 2017 alussa Sointu-tiimi, jossa sosiaalityön ammattilaiset arvioivat palvelutarpeita ja ohjaavat asiakkaita joko peruspalveluihin, lastensuojelun tai sosiaalihuollon palveluihin. Viippo muistuttaa, että asioiden eteenpäin vieminen on yhteistyötä.

Viippo kertoo, että palvelujen sisältöä muutettiin edellisvuonna niin, että lastensuojelun rinnalla alkoi työskennellä perheiden sosiaalihuoltopalvelujen tiimi. Tämä perhetiimi tekee myös ennaltaehkäisevää työtä. Osa aiemmin lastensuojelun asiakkaiksi päätyneistä on nykyään sosiaalihuollon asiakkaita.

Kaikkiaan Salon sosiaalihuollon aikuis- ja lapsiasiakkaiden määrä oli elokuun lopussa yhteensä 586. Määrä on lievässä nousussa. Sen taustalla ei Viipon näkemyksen mukaan välttämättä ole ongelmien kasvu, vaan avuntarvitsijoiden aiempaa parempi löytyminen.

– Haluan uskoa siihen, että kun lapsiperheiden sosiaalihuollon palvelut ovat vahvempia, myös lapsiperheiden avuntarpeet saadaan paremmin esille.

Viime vuonna Salossa tehtiin 1 387 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 769:ää lasta. Kaikki ilmoitukset eivät johda toimenpiteisiin.

– Ilmoituksia tehdään jonkin verran enemmän kuin ennen ja useamminkin niitä saa tehdä, jos asiat eivät muutu. Ei pidä ajatella, että riittää, kun asiasta on kertaalleen ilmoitettu. Ilmoitus kannattaa tehdä, jos huoli herää uudestaan, Katri Viippo korostaa.

Vuonna 2018 koko maassa tehtiin 145 880 lastensuojeluilmoitusta, joista Varsinais-Suomen osuus oli 14 332. Ilmoituksia tehtiin koko maassa 78 875 lapsesta; Varsinais-Suomessa 7 154 lapsesta.

Uutta mallia tekemiseen

Salo oli viime vuonna pilotoimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uutta työskentelytapaa lastensuojelun avohuollossa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on vuodesta 2016 tukenut lastensuojelun uudistamista ”systeemisen toimintamallin” avulla. Sen esikuvana toimii Englannissa kehitetty Hackney-malli, jolla ratkaistiin Lontoon kaupunginosan vakavia lastensuojelun ongelmia kuten lastensuojelutyön byrokratisoitumista, ajautumista kriisejä sammuttelevaan työotteeseen, aiemman työskentelyn tehottomuutta ja työntekijöiden vaihtuvuutta.

Systeemisessä mallissa lastensuojelu organisoidaan tiimityöksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä saa tuekseen moniammatillisen tiimin, johon kuuluu myös perheterapeutti.

Huomio kiinnitetään ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen sen sijaan, että ongelma nähtäisiin yksittäisessä perheenjäsenessä. Työskentelyssä painottuu keskustelu perheen kanssa. Sen avulla pyritään lapsen ja perheen tilanteen syvällisempään ymmärtämiseen ja sitä kautta vaikuttavampaan lastensuojelutyöhön. Tavoitteena on myös moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen.

THL selvitti vuosina 2017–2018 tehdyssä tutkimuksessa pilotoinnin onnistumista. Sen mukaan työntekijät ovat hyötyneet perheterapeuttien läsnäolosta viikkokokouksissa ja asiakastapausten yhteisestä tiimikäsittelystä. Paikallisella tasolla yksittäisten työntekijöiden suuret asiakasmäärät ovat kuitenkin tehneet mallin soveltamisesta mahdotonta.

Salon perhesosiaalityön päällikkö Katri Viippo sanoo, että työskentelyä on pilottivuoden jälkeen jatkettu samalla ideologialla.

– Uuden toimintatavan juurtumista on hankaloittanut työntekijöiden vaihtuvuus, ja vaikeus saada virkoihin uusia työntekijöitä, hän huomauttaa.

Jätä kommentti