Reichsteinin näyttelyn odotetaan tuovan Veturitalliin paljon lapsivieraita – katso video

0
Tältä näyttää salolaisten kirjalahjoituksista tehty installaatio Poistettu. Alexander Reichstein käytti interaktiiviseen teokseen 230 hyllymetriä kirjoja. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Taidemuseo Veturitalli pyysi alkukesästä salolaisia lahjoittamaan museolle tarpeettomat kirjansa taideteoksen tekemistä varten. Nyt yleisö pääsee näkemään, mitä heidän kirjoistaan on syntynyt. Tulos on esillä perjantaina avautuneessa, Alexander Reichsteinin lumoavassa näyttelyssä Ajan myötä.

Noin 10 000 kirjasta on muodostunut teos Poistettu, jonka sisälle jokainen voi itse astua. Teos on kirjoista rakennettu labyrintti, jonka läpi yleisö voi kävellä.

– Kirjoista syntyi eräänlainen pyhä rakennus, kunnianosoitus kirjoille, Reichstein kuvailee teosta, joka on muodoltaan kuin muinainen temppeli.

Labyrintin läpi kuljetaan edeten suoraan eteenpäin. Eksyä ei voi, eikä takaisin voi kääntyä. Vanhojen sivujen tuoksu tulvahtaa nenään, kun kirjaseinät ympärillä kohoavat yhä korkeammalle.

– Kävellessään labyrintin läpi ihmiselle tulee erilaisia ajatuksia kirjoista, kun samalla on pakko lukea kirjojen nimiä, Reichstein toteaa.

Kirjat ovat venäläissyntyiselle Alexander Reichsteinille (s. 1957) merkittäviä, sillä hän on koulutukseltaan graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Kuvituksista kasvoi myöhemmin moniulotteisia hahmoja ja interaktiivisia näyttelyitä.

Ensimmäisen kerran Reichstein teki poistokirjoista labyrintin Venäjällä. Suomeen hän muutti vuonna 1990, ja täällä hän teki ensimmäisen kirjainstallaationsa vuonna 1994. Kun painetut kirjat alkavat jäädä digitaalisen esittämisen jalkoihin, hän haluaa nostaa kirjat katseiden kohteeksi.

– En koskaan olisi voinut kuvitella, etten tekisi taidetta kirjoihin vaan kirjoista, materiaalina, hän myöntää.

Taidemuseo Veturitallin johtaja Susanna Luojus kertoo, että koko kirjojen keräysprosessi oli hyvin mielenkiintoinen. Se tuotti yhteensä noin 20 000 kirjaa, joista puolet on vielä varastossa.

– Niitä tuli niin valtavasti, että heinäkuussa piti puhaltaa jo peli poikki. Se on ristiriitaista. On hienoa, että ihmiset halusivat niin innokkaasti osallistua ja auttaa meitä. Toisaalta on hirvittävän surullista, että ihmiset halusivat luopua valtavasta määrästä hienoa aineistoa. Se herättää myös kysymyksen, mikä kirjan arvostus nykyään on, hän miettii.

Näyttelyn päätyttyä kirjat jaetaan yleisölle ilmaiseksi.

Poistettu on vain osa helsinkiläisen Reichsteinin puhuttelevaa ja taianomaista näyttelyä.

Reichsteinin erikoisaluetta ovat koko perheelle suunnatut mielikuvitukselliset, interaktiiviset installaatiot. Salon näyttelyssä nähdään viisi erilaista kokonaisuutta, jotka käsittelevät aikaa: olevaa ja mennyttä ympärillämme. Kaikki teokset kiinnostavat koko perhettä ja kannustavat osallistumaan.

– En ajattele itse olevani lastentaiteilija. Mutta kaikki, mitä teen, sopii lapsille. Lapset on helpompi saada osallistumaan, leikkimään ja tutkimaan. Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, että aikuisetkin osallistuvat, Reichstein sanoo.

– Jokaisessa installaatiossani on kyse osallistumisesta. Se voi olla henkistä osallistumista tai raskasta työtä.

Henkisesti katsoja osallistuu muun muassa näyttelyn vaikuttavimpaan teokseen, jonka nimi on He olivat täällä. Pimeässä hohtavat ihmishahmot kuvastavat joukossamme aiemmin eläneitä ihmisiä. Teräslangasta taivutetut, luonnollisen kokoiset hahmot ovat mykistäviä. Niiden keskellä, entisajan musiikin siivittämänä, voi tosiaan aistia henkäyksiä kaukaisilta ajoilta.

– Ne ovat historiallisia hahmoja eri aikakausilta ja eri maista. Ihmiset kuvittelevat niille jopa kasvot. Harva huomaa, että niillä ei ole kasvoja, taiteilija toteaa.

Henkistä osallistuminen on myös veistosinstallaatiossa Arkipelago. Se koostuu pienistä kivisaarista, joista jokaisen päällä on yksi asukas. Pienet ihmishahmot koskettavat ja saavat katsojan miettimään niiden kohtaloita.

– Ne kertovat, että jokainen ihminen on kuin saari, eikä ole helppo saada kahta saarta yhteen. Yhdessä ne muodostavat kuitenkin saaristoja, eli ne ovat jotenkin yhteydessä toisiinsa, Reichstein kuvailee.

Tekemisen riemua näyttelyssä voi kokea kahden installaation yhteydessä. Mutatis Mutandis sisältää ”kivisiä” osia, joista voi itse rakentaa mieleisensä patsaan. Erilaisista ihmisen ja eläimen osista voi tehdä vaikka minkälaisia olentoja. Palasista tulevat mieleen muinaisten kulttuurien kivipatsaat.

– Minua kiinnostaa, miten ihmisen mielikuvitus toimii. Voimmeko luoda mitään täysin uutta vai toistammeko samaa, taiteilija sanoo.

– On museosta kiinni, kuinka pitkälle teoksen pedagogista ulottuvuutta viedään. Keksitäänkö otuksille nimet? Valokuvataanko ne? hän ehdottaa.

Oman panoksensa voi lisätä myös teokseen 12 kuukautta, joka käsittelee vuodenaikojen vaihtumista ja kertoo erilaisista kalentereista. Tilan keskellä on puu, johon voi askarrella omaan syntymäkuukauteensa liittyvän teoksen. Oman syntymäpäivänsä voi merkitä seinällä oleviin kalentereihin.

Lisäksi muinaisia kalentereita esittävistä reliefeistä voi tehdä kynällä raaputtamalla kotiin vietävän vedoksen.

Alexander Reichsteinin näyttely Ajan myötä Salon taidemuseo Veturitallissa 12. tammikuuta 2020 saakka.

Jätä kommentti