Salon liike-elämältä tukea nopealle junayhteydelle

17

Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys saa tukea salolaiselta liike-elämältä.

Salolaiset yritykset ja kaupunki julkaisivat torstaina Salon Seudun Sanomien etusivulla ilmoituksen, jossa ne ilmaisevat tukensa ratahankkeelle.

Julkilausuman mukaan ratayhteys parantaisi Salon saavutettavuutta olennaisesti. Työssäkäyntialue laajenisi, työvoiman saatavuus paranisi ja tavaroiden kuljetus nopeutuisi.

Ratayhteyden katsotaan luovan uusia mahdollisuuksia ydinkeskustan kehittämiselle sekä asumisen että yrittämisen näkökulmasta.

Allekirjoittaneet muistuttavat, että ratahankkeessa on osattava katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen juuret ovat 1970-luvulla, ja ratayhteyden valmistuminen vie vielä vuosia.

– Nyt tehdään aidosti asioita pitkällä tähtäimellä Salon ja koko Suomen parhaaksi, viestissä todetaan.

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet Salon K-Citymarketin kauppias Tom Eriksson , Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n toimitusjohtaja Tapio Finér , Salon kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino ja kiinteistöneuvos Jorma Nieminen .

Salon kaupungin puolesta allekirjoittajia ovat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Saija Karnisto-Toivonen (sd.), Elina Suonio-Peltosalo (kok.) ja Ulla Huittinen (kesk.) sekä kansanedustaja Katja Taimela (sd.).

Tuen ilmaisussa ovat mukana myös Lounaismaan Osuuspankki, Lounea Oy ja SAK:n Salon paikallisjärjestö.

Salon kauppakamariosaston puheenjohtaja Liisa Leino sanoo, että nopeaa junayhteyttä tukevassa ilmoituksessa on haluttu esittää faktapohjalta, miksi oikorata on tärkeä Suomelle ja Salolle.

– Koko esilletulo on suunniteltu niin, että kaikki saisivat monipuolisesti faktoihin perustuvaa ajateltavaa, eivätkä vain yksipuolisia näkökulmia, kuten joissain julkisissa puheenvuoroissa on ollut.

Leinon mielestä Salon kauppakamariosaston mukana olo on itsestäänselvyys. Keskuskauppakamari on valtakunnallisesti liikenneyhteyksien parantamisen kannalla, ja Turun kauppakamari Salon osastoineen kannattaa luonnollisesti parempia yhteyksiä Turun suuntaan.

Kauppakamariosasto myös maksoi ilmoituksen Salon Seudun Sanomissa.

– Vertaisin tätä moottoritiehen sikäli, että sen toteutuminen kesti vuosikymmeniä. Jos meillä ei olisi nyt moottoritietä, saati 110-tietä, olisimme monella tavalla eristyksissä. Tältä pohjalta mahdollisimman monen tahon olisi tärkeää kannattaa myös uutta nopeaa ratayhteyttä. Se on myös yksi väline, joka mahdollistaa ympäristöystävällisen liikenteen Suomessa, Liisa Leino toteaa.

Kiinteistöneuvos Jorma Niemisen mielestä on sulaa hulluutta, että rantarata kiertää nykyisin Karjaan kautta. Nykyaika vaatii hänestä suoraa ja nopeaa yhteyttä Turkuun ja Helsinkiin, ja nimenomaan niin, että rata kulkee Salon keskustan läpi.

– Maailman täytyy mennä eteenpäin, ja joka vuosisata on tehty jotain kulkuyhteyksien eteen Salon seudullakin. Me haluamme radan tänne Saloon, ja se tarvitaan, hän perustelee osallistumistaan.

Nieminen muistuttaa, että 2,5 miljardia euroa maksava ratayhteys on todellisuudessa huomattavasti edullisempi.

– Summasta kiertää verovaroina takaisin valtiolle jo lähes puolet. Rata olisi pääosin suomalaista työtä, ja jos nyt vähän joudutaan ostamaan rautamalmia ja polttoainetta, niin aika pieni osuus koko potista menisi ulkomaille.

Niemistä ei häiritse edes se, että rata halkoisi Lukkarinmäkeä, jossa hän itsekin asuu.

– Se ei haittaa minua kuin yhden vuoden ajan eli rakentamisen verran. Se on ihan turhaa vouhotusta, hän sanoo radan vastustuksesta.

– Jos ajattelee laajemmalla mittakaavalla, raideyhteydet varmasti kehittyvät Suomessa. Olisi hyvä, jos kaikki nyt julkisuudessa olleet hankkeet toteutuisivat. Meille läheisin on tietysti Turun suunta, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n toimitusjohtaja Tapio Finér pohtii.

Salon ja Lohjan seuduilla toimiva SSO on paikallisten ihmisten omistama, ja yrityksen visioon kuuluu tukea alueen kehittymistä. Siksi yhtiö on oikoradan puolesta.

– Näemme, että tämän tyyppiset hankkeet edistävät alueen saavutettavuutta ja tuovat paljon hyvää alueelle. Olemme mielellämme edistämässä sellaista kehitystä emmekä sitä jarruttamassa, Tapio Finér toteaa.

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna korostaa, että aloite julkilausumaan tuli kaupungin ulkopuolelta, eikä kyse ole kaupungin masinoimasta toiminnasta.

– Elinkeinoelämän tuki on tosi merkittävää. Monta kertaa on myös myönteinen uskottavuuskysymys, jos kaupungin puolesta joku puhuu myönteistä. Tärkeintä on luoda nyt keskusteluhenkeä, jossa ei tarvitse pelätä sitä, että puhuu myönteisesti tärkeistä tulevaisuuden hankkeista, Inna toteaa.

17
Jätä kommentti

5 Comment threads
12 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
11 Comment authors
Raivaajankadun asukas

Faktojen sijaan tässä mainoksessa on iskulauseita ja toiveita. Yhtään tutkimusta ei ole nimetty eikä asiantuntijaa siteerattu. Väyläviraston suunnittelijat ovat hankkeen tiedotustilaisuuksissa kertoneet, että uudelle radalle ei ole tulossa tavaraliikennettä. Väylän strategiakortissa 5/2019 hankkeen kustannusarvio on 2,745 miljardia euroa. Vielä lokakuun 2018 strategiakortissa se oli 2,115 miljardia euroa. Mihin summaan tulevaisuudessa mahdetaankaan päätyä? Liikenne- ja viestintäministeriön entinen kansliapäällikkö Juhani Korpela kirjoitti Helsingin Sanomissa 23.5.2019, että ”tehokas lobbaus, tarve saada nimi historiaan ja jälleen kerran virkamiesnäkemysten ja talousanalyysin sivuuttaminen ovat johtaneet siihen, että uusien ratojen tarvetta perustellaan liikenteen ympäristöpolitiikalla ja talouden kasvuvaikutuksilla.” Mikäli Korpelan mukaan, politiikka olisi yhteisten asioiden pyyteetöntä hoitamista, ykkössijalle… Lue lisää »

Raivaajankadun asukas

SAK:laisen ammattiliiton jäsenenä olen pettynyt ja hämmentynyt siitä, että Salon paikalisjärjestö on mennyt allekirjoittamaan tämän mainoksen. Ruotsalaisen liikenteeseen erikoistuneen kansantaloustieteen professorin Maria Börjessonin mukaan suunnittelu, joka edellyttää pitkien välimatkojen pendelöintiä, suosii lähinnä korkeasti koulutettuja miehiä ja on haitaksi naisille ryhmänä. Pitkien matkojen pendelöinti voi ylläpitää vanhoja sukupuolinormeja. Kansainväliset tutkimukset lisäksi osoittavat, että yli puolentoista tunnin työmatkat ovat terveydelle haitallisia ja vähentävät onnellisuutta. Vaikka junamatkasta selviäisi tunnissa, koko työmatka ”ovelta ovelle” useimmilla todennäköisesti kestäisi tuolla uudellakin radalla vähintään tuon puolitoista tuntia. Börjessonin mukaan yhteiskuntasuunnittelu, joka synnyttää monia ja tiiviitä kontaktipintoja yritysten ja yksilöiden välille, tuottaa ideoiden ja innovaatioiden nopean leviämisen ja… Lue lisää »

MDI

Nyt alkaa Lukkarinmäen tai oikeastaan Raivaajankadun suojelu nousta uusiin sfääreihin, ”nopea ratayhteys ylläpitää sukupuolinormeja ja on haitaksi naisille ryhmänä”.

Hehhehhee. Miten muunsukupuoliset ja sateenkaariväki, meneekö heillä paremmin kolmen tunnin junassa?

Vapaa kanaherra

Tjaah, kyllä minä ainakin levittelen innovaatioita mieluummin junassa kuin survon Pasilaan jollain täyteenahdatulla ratikka+bussi+metro+kaupunkipyörä/potkulauta+kävely+resiina -kombinaatiolla neljä tuntia. Kana kotona tykkää.

Raivaajankadun asukas

MDI ja Vapaan kanaherran vastaukset suorastaan huokuvat sitä enakkoluulottomuutta ja kansainvälisyyttä johon alueellamme on kasvettu.

Vapaa Kanaherra

Kiitti! Toimistollakin aina kysellään, että mistä noin positiivisia, fiksuja ja filmaattisia tekijöitä löytyy.

*Rummunpärinää*

”Salost”

MDI

Raivaajankadulla ei kyllä järin ennakkoluulottoman kansainväliseltä näytä, pikemminkin mykän Suomi-filmin lavasteelta.

Töissä taas kaikki pyörii kahdella kielellä, joista se toinen ei ole ruotsin kieli, ja työkavereita on noin paristakymmenestä maasta. Ehkä se sittenkin on vähän nurkkakuntainen työpaikka Raivaajankadun kosmopoliittiseen miljööseen verrattuna.

Raivaajankadun asukas

Lapsellisen ilkeilyn sijaan olisin edelleen kiinnostut lukemaan, miten kommenoitte noita kansainvälisiä tutkimuksia pendelöinnin hyötyjistä ja vaikutuksista eri sukupuolille, sekä työmatkojen pituuden suhteesta terveyteen ja onnellisuuteen?

Hajattelija

En ymmärrä Raivaajakadun asukkaan perustelua tässä kontekstissa työmatka-ajan vaikutuksesta terveyteen ja onnellisuuteen. Uuden nopean ja toimintavarman ratayhteyden myötä matka-ajat lyhenevät, joten terveyteen vaikuttavat haitat vähenevät ja onnellisuus lisääntyy. Vai yrittääkö Raivaajakadun asukas sanoa, että näiden pendelöijien pitäisi muuttaa sinne, missä heidän työpaikkansakin ovat. Jos näin kävisi, Salo menettäisi tuhansia veroa maksavia asukkaita. Näiden muutamien Lukkarinmäen asukkaiden pyrkimys on näköjään näivettää koko Salon tulevaisuus. Heidän tahto ilmeisesti on, että työväestö muuttaa pois Salosta, yritykset siirtävät toimintansa sinne, missä yritystoiminnan edellytykset ovat suotuisammat, ja kaupat sekä muut palvelun tuottajat sulkevat ovensa. Lopulta jäljelle jää vain muutama vanha asuintalo Lukkarinmäkeen, joiden piipuista vielä… Lue lisää »

O Pantsar

Mutta lyheneekö ne matka-ajat jos esillä olevien tietojen mukaan nk.”tunninjunat” eivät edes pysähtyisi Salossa, tosin varmasti tulee muitakin junavuoroja joilla jopa Salostakin pääsee kyytiin ja monesta muustakin paikasta mutta ei taida sitten enää matka-aika kovinkaan paljon lyhentyä. Hyöty suhteutettuna kustannuksiin ei taida lyödä leiville.

Make

Salosta Helsinkiin on kerrottu kuluvan 57 min. Miksiköhän niitä aikoja on laskettu jos junat ei pysähdy… Kannattaa myös kertoa lohjalaisille ettei kannata kaavoittaa sitä radan vartta asumiselle koska juna ei sielläkään pysähdy.

Raivaajankadun asukas

Lukkarinmäen puolustamisessa on kysymys ihan vain alueen puolustamisesta, ei Salon ajamisesta perikatoon. En oikein kykene näkemään näitä vaihtoehtoina. Mäen läpi runnottavaa linjausta puolustavat ovat todenneet, että Lukkarinmäki on ”vaan tiellä Helsingistä katsoen”.

Mielestäni kirjoitin aika selvästi, että tunnin junamatka on harvalle koko työmatkan kesto. Kotiovelta työpaikan ovelle työmatka todennäköisesti useimmilla pääkaupunkiseudulla työskenteleville salolaisille ylittää/ylittäsi tuon puolentoista tunnin ajan. Tästä terveytyteen ja onnellisuuteen vaikuttavasta näkökulmasta ”Helsinki on vaan liian kaukana Salosta”.

Allan

Kuinka suuri on uuden aiotun radan kokonaishiilijalanjälki rakentamis ja materiaalien valmistuksineen ja kuinka kaun hiilijalanjäljen kuoletus kestää, kun kuoletus lasketaan muun mahdollisen vähenevän liikenteen hiilijalanjäljen säästöillä?

Laskelmassa pitäisi huomioida myös asemille tulon ja sieltä poistumisen hiilijalanjäljet.

Pelkästään yhden ratakiskoterästonnin valmistuksessa on syntynyt 1,6 tonnia hiilidioksidia.

Ekoteko(ko)

Betonipaalujen hiilijalanjälki tulee olemaan valtava. Lisäksi työkoneiden käyttämä polttoaine, eli ihan ekologista tule tuo rata olemaan pitkiin aikoihin.

It Senior

Olen itse työurani aikana kulkenut säännöllisesti pääkaupunkialueella töissä. Nykyisin suurin osa noista käynneistä olisi nykyisen kuituverkon ansiosta tarpeettomia. Laajakaistojen ylläpito ja kehitys on monta kertaa tärkeämpi kuin ihmisten siirtäminen juna-asemien välillä Nykyinen ykköstie on täynnä telematiikkaa, ja sitä jalostamalla on käytössämme itsekulkevat sähköiset ajoneuvot nopeammin kuin uskommekaan. Pidetään mielessä tavaraliikenne, joka Salosta menee kumipyörillä Turkuun ja vastaavasti tulevat lähetykset Turusta kumipyörillä Saloon. Ilman kuskeja liikkuvia rekkojakin testataan jo. Nyt vain pitää edelleen kehittää etätöiden infraa eikä kuunnella neuvoja henkilöiltä, jotka eivät käytä edes sähköpostia. Jos tarvitsee matkan aikana tehdä töitä, joita juna mahdollistaa, niin vartin pidempi matka-aika on silloin pelkästään… Lue lisää »

Jerppu

Suurimmat esteet etätyön lisääntymiselle ovat psykologisia, eivät teknisiä. Nykyinen kuituverkko ja 4G-yhteydet riittävät mainiosti etätyön tekemiseen niissä ammateissa, missä se nyt ylipäätään on mahdollista. Kunhan kellokortti-työnjohtaja-avokonttorisukupolven johtajat siirtyvät eläkkeelle, niin eiköhän kiistaton näyttö etätyön tehokkuudesta ja toimivuudesta saa yritykset ottamaan sen laajalti käyttöön. Sitä odotellessa. On kuitenkin paljon työtehtäviä, joissa etätyö ei kerta kaikkiaan ole fyysisesti mahdollista. Automaattibussien käyttöönotto ei poista mitään muita bussin ongelmia kuin kuljettajan tarpeen. Bussit tulevat silti olemaan liian ahtaita työntekoon tai mukavaan matkustamiseen, liian hitaita, meluisia, heiluvia ja tärähteleviä, ajamaan edelleen kolareita, juuttumaan liikenneruuhkiin ja liukastelemaan ulos jäiseltä tieltä. Nykyisin bussiyhteyksiä vieläpä vaivaa sama ristiriita… Lue lisää »

Timo Lähteenmäki

Perustelu liike-elämän voimakkaalle ulostulolle Turun tunnin junan puolesta oli ristiriitainen itse tekstin kanssa:”–on haluttu esittää faktapohjalta, miksi oikorata on tärkeä Suomelle ja Salolle”.

Eihän tuossa mainoksessa tainnut olla yhtään faktaa, pelkkiä mielipiteitä, uskomuksia ja toiveita.